989 resultados para Ojanen, Markku: Elämän mieli ja merkitys
Resumo:
Arkit: A-C12 D2.
Resumo:
Tässä tutkimuksessa tutkimme mitä merkityksiä opettajat antavat Facebookin verkkoyhteisöille sekä minkälaisia puhetapoja opettajat käyttävät puhuessaan peruskoulun taito- ja taideaineiden arvioinnista verkkokeskusteluissa. Tutkimuksemme on tärkeä kasvatustieteellisellä kentällä, koska tätä aihetta ei ole tutkittu aikaisemmin. Tutkimusotteemme on kvalitatiivinen ja fenomenografinen. Tutkimusmenetelminä olemme käyttäneet sisällönanalyysia ja diskurssianalyysia soveltuvin osin. Tutkimusaineistomme on opettajien käymät verkkokeskustelut Facebookin verkkoyhteisöissä. Keskustelut käsittelevät taito- ja taideaineiden arviointia. Tutkimuksemme osoitti, että verkkoyhteisöt ovat tärkeä osa opettajien ammatillista kehittymistä, verkostoitumista ja työssäjaksamista. Verkkoyhteisöt toimivat matalan kynnyksen paikkoina, joissa opettajat voivat käydä keskustelua työhön liittyvissä asioissa. Verkkoyhteisöjen merkitykset opettajille olivat kollegiaalisen tuen tarjoaminen, kollegiaalisen tuen tarve ja yhteisöllisyys. Verkkokeskusteluista tuli toistuvasti esiin peruskoulun taito- ja taideaineiden arvioinnin haastavuus. Verkkoyhteisöissä esiintyi erilaisia opettajien puhetapoja liittyen taito- ja taideaineiden arviointiin. Puhetavat olivat arvioinnin kokeminen, kodin ja koulun yhteistyö ja työssäjaksaminen.
Resumo:
Arkit: A-C12 D2.
Resumo:
Tutkielmassani käsittelen julkisen kulttuuripalvelun, yleisen kirjaston, merkitystä muistettuna, elettynä ja koettuna paikkana. Tutkimuksessani en ole kiinnostunut kirjastonkäytöstä, vaan sen sijaan olen kiinnostunut siitä, minkälaisia merkityksiä kirjastonkäyttäjät kirjastolle antavat oman elämän näkökulmasta. Tutkimuksessani kysyn, millaisia kulttuurisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä kirjasto saa sen kävijöiden henkilökohtaisissa muistoissa ja kokemuksissa. Sen lisäksi olen kiinnostunut minkälaisena paikkana ja tilana kirjasto näiden muistojen ja kokemusten kautta näyttäytyy. Aineistoni muodostuu kahdesta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistoon tallennetusta kirjastoaiheisesta teemakirjoituskilpailusta vuosilta 1984 ja 2000. Aineistojen ajankohdasta johtuen näkökulmani aiheeseen on menneisyydessä rajautuen 1930-luvulta 2000-luvulle. Aineisto muodostuu omaelämäkerrallisista kirjoituksista, joita analysoidessani olen hyödyntänyt lähiluvun ja teemoittelun keinoja. Lähestyn kirjaston merkityksiä muistitiedollisesta ja tilan/paikan näkökulmista. Tässä tutkimuksessa muistitieto nähdään keinona ymmärtää kulttuurisesti ja ajallisesti jaettuja käsityksiä ja merkityksiä. Hyödynnän Henry Lefebvren määritelmää tilasta ja tilallisuudesta sekä etnologista paikan ymmärrystä. Tästä näkökulmasta kirjaston merkitys muodostuu siis kertojan kokemusten ja fyysisen tilan välisessä vuorovaikutuksessa. Kirjaston merkitys on muuttunut oman elämänkulun ja elämänvaiheiden mukana. Muistoissa kirjaston merkitys nähtiin kirjallisuuden ja tiedon tarjona. Kirjasto oli mukana myös maaseudun modernisoitumisessa ja tasa-arvoistumisessa. Kirjaston merkitys korostui erityisesti vaikeissa elämäntilanteissa, jolloin kirjaston ilmapiiri, sosiaalisuus ja mahdollistaminen toimivat voimaannuttavina tekijöinä oman selviytymisen kannalta. Kirjastotilalle annettiin paljon symbolisia merkityksiä, jotka erottavat kirjastotilan muista julkisista tiloista. Kirjaston ilmapiiri toimi vastakohtana kiireiselle, meluisalle ja arkiselle maailmalle.