Pohjavesiensuojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen : Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan loppuraportti

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamista (POSKI-projekti) selvitettiin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnissa vuosina 1998 - 2004. Tavoitteena oli turvata geologisen luonnon ympäristöarvot, hyvälaatuinen pohjavesi yhdykuntien vesihuoltoon sekä laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskuntarakentamiseen. Selvitysalueella on 520 pohjavesialuetta, joista vedenhankintakäytössä on 345 kappaletta. Niiden arvioitu antoisuus on noin 248 000 m3/d. Käyttämättömiä vedenhankintaan soveltuvia pohjavesivaroja selvitysalueella on 99 pohjavesialueella noin 33 000 m3/d. Normaaliolosuhteissa pohjavesivarat riittävät tyydyttämään alueen tarpeen. Selvitysalueen pohjavesialueet kuuluvat kuitenkin riskialtteimpiin Suomessa. Poikkeusolosuhteiden tai mahdollisten vedenottamoiden likaantumistapausten varalta korvaavat pohjavesivarat ovat pienet ja vaikeasti hyödynnettävät. Selvitysalueen pohjavesipinnan yläpuoliset hiekka-ja soravarat ovat yhteensä noin 1 770 milj.k-m3. Näistä suurin osa sijaitsee alueilla, jotka eivät selvitystyön perusteella sovellu maa-ainesten ottoon. Maa-ainesten ottoon soveltuvilla ja osittain soveltuvilla alueilla arvioidaan olevan hiekka-ja soravaroja noin 64 milj.k-m3:ksi. Nämä ovat laadultaan valtaosaltaan hiekkaa. Soraa ja karkeampaa ainesta tästä on alle 15 milj. k-m3, mikä nykyisillä harjukiviainesten käyttömäärillä vastaa vajaan neljän vuoden tarvetta. Käytännössä selvitysalueen hiekka- ja soravarat eivät ole enää pitkään aikaan riittäneet tyydyttämään tarvetta, vaan sorajalosteita on tuotu Etelä-Hämeestä. Selvitysalueen tutkitut kalliokiviainesvarat maanpinnan 0-tasoon laskettuna ovat noin 2 520 milj.k-m3. Tästä määrästä maa-ainesten ottoon soveltuvilla alueilla on reilut 420 milj.k-m3 ja 10 m maanpinnan 0-tason alapuolelle laskettuna reilut 700 milj.k-m3. Tulosten perusteella näyttää siltä, että merkittävä osa alueen kiviaineshuollosta voidaan vielä järjestää kalliokiviaineksiin perustuen, mikäli kiviaineshuolto huomioidaan aikaisempaa tarkemmin maankäytön suunnittelussa.

Käsityksiä työmotivaatioon vaikuttavista tekijöistä : tapaustutkimus Tohmajärven rajavartioaseman rajojen valvonnan työtehtävissä työskentelevistä rajavartijoista

Tämän laadullisen tapaustutkimuksen tavoitteena oli tutkia rajojen valvonnan työtehtävien parissa työskentelevien koirattomien rajavartijoiden käsityksiä työmotivaatioon liittyvistä tekijöistä työn sisällöllisten sekä työympäristön ominaisuuksien kautta. Tutkimuksen tarkoi-tuksena oli vastata siihen asetettuun päätutkimuskysymykseen ”Millaisia työmotivaatioon liittyviä tekijöitä ilmenee rajavartijoiden käsityksissä omasta työstään?” Tutkimuksen tavoit-teena oli tutkia henkilöstön työmotivaatiota myös itsemääräämisteoriaan peilaten työssä koe-tun itsenäisyyden ja vastuun sekä työilmapiirin osalta. Tässä kohtaa tutkittiin erityisesti sitä, motivoivatko mahdollisesti toteutuessaan työssä koetut yksilön psykologiset perustarpeet, itsenäisyyden, pätevyyden sekä yhteenkuuluvuuden tunteet työntekijöitä. Tutkimusjoukoksi valikoitui 10 koiratonta rajavartijaa Pohjois-Karjalan rajavartioston Tohmajärven rajavartioasemalta. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin tutkimusaineiston tiedonkeruun ensimmäisessä vaiheessa Webropolin avulla toteutetulla avoimella kyselylo-makkeella. Tutkimusaineiston tiedonkeruun toisessa vaiheessa toteutettiin teemahaastattelut kyselylomakkeen kautta tehtyjen havaintojen perusteella. Sekä kyselyyn että haastatteluun osallistui molempiin sama, tutkimukseen valittu 10 koirattoman rajavartijan joukko. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriasidonnaista sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimustuloksien mukaan työn sisällöllisistä ominaisuuksista tärkeimmät, työmotivaatiota selittävät tekijät olivat työssä koettu vastuullisuus sekä itsenäisyys, työn mielekkyys ja siinä koettu vaihtelevuus sekä työstä saatu palaute ja tunnustus. Työympäristöön liittyvistä tekijöistä motivaation rakentumista keskeisimmin selittävinä tekijöinä toimivat kokonaisuudessaan työn järjestelyt, työilmapiiri sekä esimiehen johtamistapa. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että itsemääräämisteorian mukainen työntekijän sisäinen motivoituminen mahdollistui työssä koetun itsenäisyyden ja vastuun sekä yhteenkuuluvuuden tunteiden ko-kemisen myötä. Sopeuttamistoimien vaikutukset nousivat huomattavaan osaan ja resurssien vähenemisen vaikutukset työmotivaatioon olivat pääosin negatiiviset muun muassa työtä kohtaan osoitetun arvostuksen vähenemisenä, työn yksipuolistumisen sekä vähentyneen esi-miesten ja alaisten välisen sosiaalisen kanssakäymisen osalta. Rajavartioaseman esimiestasan toimenpiteillä voitiin kuitenkin vaikuttaa huomattavan moneen asiaan henkilöstön työmotivaatiota positiivisesti rakentavalla tavalla; jokaisessa tämän tutkimusraportin teemassa tuli esimiehen johtamistapa jollakin tapaa esille. Tämä olisikin syytä huomioida rajavartioaseman esimiestasolla, sillä rajavartijoiden työmotivaatioon negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä voidaan kompensoida huomattavissa määrin esimiehen toimenpiteillä.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien sidosryhmätutkimus 2015

Tutkimuksen kohteena olivat sidosryhmien edustajat, joiden kanssa ELY-keskukset ovat tehneet yhteistyötä vuoden 2014 aikana. Tutkimus toteutettiin kahtena sähköisenä kyselynä: sidosryhmille sekä ohjaaville ministeriöille ja virastoille suunnattuna kyselynä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 2 429 henkilöä, ja vastausprosentiksi muodostui 40 %. Viranomaiskumppaneiden, muiden kumppaneiden ja palvelutuottajien antamat keskimääräiset kokonaistyytyväis-yysarvosanat ovat pysyneet käytännössä ennallaan vuoden 2013 tutkimuksen kanssa. Niiden vastaajien osuus, jotka kokevat ELY-keskusten toiminnan kehittyneen huonompaan suuntaan osuus on kuitenkin kasvanut (22% 2015/3% 2011). Taloudellisesti tiukat ajat näkyvät sidosryhmien vastauksissa. ELY-keskusten elinkeinopoliittiset tavoitteet korostuivat. Sidosryhmät toivovat käytännön yhteistyötä paikallisten yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Henkilötason yhteistyökynnystä tulisi alentaa. ELY-keskusten odotetaan jalkautuvan aikaisempaa paremmin paikallisten toimijoiden ja yritysten pariin. Toimintojen valtakunnallinen keskittäminen aiheuttaa huolta vastaajissa. Monet toivat esille huolestumisensa paikallistuntemuksen katoamisesta sekä alueellisen vaikutusvallan vähentymisestä. ELY-keskuksilta odotetaan aiempaa palveluhenkisempää otetta yhteistyöhön ja asiakastoimintaan. Lisäksi toivotaan kehitysmyönteisempää suhtautumista: rajoittamisesta ja sääntelystä tulisi siirtyä kohti yhteistä kehittämistä, ratkaisujen hakemista sekä ohjausta. Toiminnan yhtenäisyyteen ja yhdenmukaisuuteen sekä sisäisen yhteistyön toimivuuteen tulisi panostaa. Ohjaavien tahojen antama keskimääräinen kokonaistyytyväisyysarvosana on laskenut hivenen vuoden 2013 tutkimukseen nähden. Sen sijaan ohjaavien tahojen tyytyväisyys toiminnan eri osa-alueisiin on pääosin parantunut. Kehityskohteiden ohella sidosryhmät näkevät ELY-keskusten toiminnassa myös paljon hyvää ja kehityksen olleen oikean suuntaista resurssien vähenemisestä huolimatta. Asiantuntemus ja asiantuntijoiden toiminta saivat myös paljon kiitosta sidosryhmiltä.

Sukupuoli ja toimittajuus

Kirjallisuusarvostelu

Totalitarismin syntyä jäljittämässä

Kirjallisuusarvostelu

Pääosassa tanssijat kokemuksineen

Kirjallisuusarvostelu

Katujen aihepiirinimet Turussa ja Porissa

Tutkielman tarkoituksena on vertailla katujen aihepiirinimiä Turun ja Porin kaupungeissa. Tutkimuksen kohteena ovat kaikki mainituissa kaupungeissa esiintyvät aihepiirit, joita on yhteensä 149 kappaletta, sekä niihin kuuluvat yksittäiset kadunnimet. Tavoitteena on ottaa selvää, millaisia aineiston aihepiirit ovat ja mitkä asiat niitä mahdollisesti yhdistävät. Mitkä aiheet ovat suosittuja? Mitkä aihepiirit ovat kummallekin kaupungille yhteisiä? Millaisia määriteosia aihepiirit sisältävät? Tutkimus on aineistolähtöinen ja laadullinen, mutta sisältää myös määrällisiä elementtejä. Määrällisiä metodeja on käytetty aihepiirien suosion toteamiseen. Analyysia varten aineisto on jaettu aiheiden mukaisiin luokkiin ja käsitelty aihe kerrallaan. Lisäksi aineisto on luokiteltu yhteisiin ja omaperäisiin aiheisiin sen mukaan, esiintyykö aihepiiri molemmissa kaupungeissa vai ainoastaan toisessa. Molemmissa kaupungeissa esiintyvät aiheet voivat antaa vihjeitä siitä, millaiset aihepiirit ovat koko Suomessa yleisiä. Kaupungeille yhteisten aihepiirien laatu ja luonne tuntuvat noudattelevan melko perinteisiä linjoja, sillä monet aiheet liittyvät joko luontoon tai historiaan. Suosituimmiksi osoittautuivat ammatteihin ja elinkeinoihin liittyvät aiheet, joita on koko aineistosta 31 prosenttia. Toiseksi eniten on luontoon liittyviä aiheita, jotka muodostavat aineistosta 30 prosenttia. Aikaisemmissa tutkimuksissa luontoaiheiden on mainittu olevan hyvin suosittuja, joten tutkimustulosten voi ajatella ammattien ja elinkeinojen hienoisesta enemmistöstä huolimatta tukevan tätä vallitsevaa näkemystä.

Meri-Lapin liikenneturvallisuussuunitelma

Meri-Lapin liikenneympäristöä koskeva liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu, jotta liikenneturvallisuusongelmat ja niihin ideoidut parantamistoimenpiteet ovat selvillä kuntien ja ELY-keskuksen toiminta- ja taloussuunnittelussa. Liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisen yhteydessä kehitettiin samalla liikenneturvallisuustyön toimintaa. Nykytilanteen arviointi on laadittu sidosryhmätyöskentelyn, asukas- ja koululaiskyselyn, taustarekisterien analysoinnin ja maastokäyntien avulla. Meri-Lappin liikenneturvallisuustavoitteet on luotu jalkauttamalla valtakunnalliset tavoitteet Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan ja Tornion ominaispiirteisiin. Tavoitteena on, ettei yksikään ihminen kuole tai loukkaannu vakavasti liikenteessä. Liikenneympäristön parannustoimenpiteiksi on haettu halpoja ja helposti toteutettavia, mutta tehokkaita toimenpiteitä. Suurimmat toimenpide-esitykset ovat valtateiden ja taajamateiden parantamishankkeita. Toimenpiteet on asetettu ohjeelliseen kiireellisyysjärjestykseen ja niille on arvioitu alustavat toteutuskustannukset. Esitetyillä toimenpiteillä liikenneturvallisuus ja liikkumisen helppous paranevat. Erityisesti koulumatkojen turvallisuus paranee. Arvioidut rakentamisen kustannukset ovat yhteensä noin 30,7 miljoonaa euroa. Osa hankkeista on pitemmän ajan varauksia. Kuntien osuus kustannuksista on noin 8,4 miljoonaa

”Ne ei sitä toimintaa niin kuin sinänsä uhkaa” – IT-palveluiden jatkuvuudenhallinta suomalaisissa julkishallinnon organisaatioissa

Tämä tutkimus tarkastelee IT-palveluiden jatkuvuudenhallintaa suomalaissa julkishallinnon organisaatioissa. Teoreettisena käsitteenä jatkuvuudenhallinta on melko uusi, vaikka jatkuvuutta on pyritty hallitsemaan kautta aikojen. Jatkuvuudenhallinnan tavoite on ehkäistä organisaatioissa epätoivottuja poikkeustiloja, kuten IT-palveluiden häiriöitä, ja varautua niihin mahdollisimman tehokkaan toipumisen varmistamiseksi. Mediassa on viime vuosina käsitelty lukuisia tapauksia, joissa IT-palveluiden häiriöt ovat johtaneet epätoivottuihin vaikutuksiin organisaatioiden toiminnalle. Näihin häiriöihin varautumista ja niistä toipumista on tutkittu julkishallinnon organisaatioiden näkökulmasta vasta melko vähän, joten on mielekästä tarkastella sitä, kuinka hyvin IT-palveluiden jatkuvuutta hallitaan julkishallinnon organisaatioissa. Tutkimuksen tavoitteena on vastata kysymykseen, millainen on IT-palveluiden jatkuvuudenhallinnan tila suomalaisissa julkishallinnon organisaatioissa tutkimusajankohtana. Tutkimusongelmaan pyritään vastaamaan laadullisen tutkimuksen keinoin, jotta voidaan saavuttaa mahdollisimman syvällinen ymmärrys tutkittavien organisaatioiden IT-palveluiden jatkuvuudenhallinnan tilasta. Tutkimusstrategiana käytetään laajaa tapaustutkimusta, jotta voidaan muodostaa mahdollisimman kokonaisvaltainen käsitys usean eri organisaation jatkuvuudenhallinnasta. Teoreettiseksi viitekehykseksi on valittu Järveläisen vuonna 2013 julkaisema IT-palveluiden jatkuvuudenhallinnan viitekehys, ja tutkimuksen aineistona hyödynnetään tätä tutkimusta varten kerättyä haastatteluaineistoa kymmenestä suomalaisesta julkishallinnon organisaatiosta. Aineiston analysoinnissa hyödynnetään sisällönanalyysiä, jonka avulla aineistosta pyritään tunnistamaan tutkimuksen kohteena oleville organisaatioille yhteneväisiä ja eroavaisia IT-palveluiden jatkuvuudenhallinnan piirteitä. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että IT-palveluiden jatkuvuudenhallinnan tila suomalaisissa julkishallinnon organisaatioissa on vaihteleva, eikä jatkuvuudenhallintaa toteuteta johdonmukaisesti. Aineiston analyysiin perustuvien havaintojen pohjalta todetaan, että tutkimuksen kohteena olevat organisaatiot voidaan jakaa kolmeen erilaiseen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvissa organisaatioissa jatkuvuudenhallintaan on selvästi panostettu enemmän, kuin muissa tutkittavissa organisaatioissa keskimäärin. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvien organisaatioiden jatkuvuudenhallintaa voidaan pitää strategisena. Toiseen ryhmään kuuluvissa organisaatioissa jatkuvuudenhallintaan on panostettu sillä tasolla, että jatkuvuudenhallinta luo ainakin jonkinasteista lisäarvoa organisaation toiminnalle. Kolmannessa ryhmässä jatkuvuudenhallinnan kokonaistila on heikko ja jatkuvuudenhallintaa toteutetaan vain minimitasolla.