Luokanopettajien näkemyksiä koulupäivän liikunnallistamisesta.

Liikunnalla on lukuisia vaikutuksia lasten ja nuorten terveyteen. Koulu tavoittaa kaikki lapset ja nuoret, joten se on tärkeä liikunnan edistämisen paikka. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää luokanopettajien näkemyksiä liikunnan lisäämisestä koulupäivään. Lisäksi analysoidaan, miten luokanopettajat pystyvät muokkaamaan koulun toimintakulttuuria liikunnallisemmaksi ja mitkä tekijät ovat yhteydessä heidän mahdollisuuksiinsa vaikuttaa toimintakulttuuriin. Tutkimuksen kohdejoukko koostuu Turun seudun alakoulujen luokanopettajista. Tutkimukseen osallistui 50 opettajaa, joista 39 on naisia ja 11 miehiä. Opettajista 33 oli osallistunut Liikkuva koulu-hankkeeseen ja 17 ei ollut osallistunut. Tutkimus on lähestymistavaltaan kvantitatiivinen. Aineiston kerääminen toteutettiin internet-kyselyllä marras-joulukuussa 2015. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä käytimme opettajakyselyä. Kysymykset olivat pääosin monivalintakysymyksiä, joista opettajat valitsivat parhaiten omaa näkemystään kuvaavan vaihtoehdon. Tulosten mukaan koulupäivän liikunnallistaminen koettiin tärkeäksi ja Liikkuva koulu -hanketta pidettiin hyödyllisenä. Selkeä ero havaittiin opettajakyselyn mukaan Liikkuvien koulujen ja Ei-liikkuvien koulujen välillä koulupäivän liikunnallistamisen määrässä. Sekä Liikkuvien että Ei-liikkuvien koulujen luokanopettajat kokivat pystyvänsä vaikuttamaan koulun toimintakulttuurin liikunnallistamiseen sopivasti ja heille on tarjottu siihen riittävät tiedot. Suurin osa luokanopettajista oli kiinnostunut lisätiedoista. Kiire ja heikko motivaatio olivat suurimmat syyt koulupäivän liikunnallistamisen vähäisyydelle.

”Vu-huu, vu-huu Pikkuveli! Nyt surffataan täällä ylhäällä!” Lastenkirjallisuuden käsittely haastattelun ja sadutuksen menetelmillä osallisuuden näkökulmasta

Tässä tutkimuksessa selvitettiin minkälaista tietoa haastattelu ja sadutus antavat lasten kokemuksesta lastenkirjallisuudesta ja miten nämä tiedonhankintatavat näyttäytyvät suhteessa lapsen osallisuuteen. Kielellisten taitojen perusteella tutkimuskohteeksi valittiin esikouluikäiset lapset. Tutkimuksen otos oli yhden kokopäiväryhmän esikoululaiset, joista neljä viidestä halusi olla mukana tutkimuksessa. Lapsille luettiin pienryhmässä kirja Pikkuveli ja Katto-Kassinen. Tämän jälkeen heidät haastateltiin ja sadutettiin. Aineisto järjestettiin sisällönanalysointimenetelmin. Haastattelu toi näkyväksi lapsen muistia ja ymmärrystä kirjan henkilöistä ja tapahtumista. Sadutuksessa näkyi enemmänkin lapsen intuitio kirjasta ja sen päähenkilön hahmosta. Sadutuksen kautta lapset ilmaisivat positiivisia mielikuviaan kirjasta, kun taas haastattelu toi esiin laajemman skaalan kirjan sisäisistä skeemoista. Sadutus menetelmänä on osallistavampi kuin haastattelu, mutta molemmissa menetelmissä osallisuuden aste riippuu lapsen tietoisuudesta taustalla vaikuttavasta ajatusmaailmasta. Miksi tätä tehdään ja kuka on päättänyt minun osallistumisestani toimintaan? Tutkimusta tehdessä selkeni myös, että molemmat tavat voivat olla monella eri osallisuuden tasolla, riippuen juuri vastauksista aiempiin kysymyksiin. Myös lapsen ollessa tilanteessa toimijana, voi osallisuuden taso muuttua riippuen lapsen tai tilanteen kehittymisestä.

Esiopetusikäisten lasten motivaatio ja keskinäinen vuorovaikutus Kirjoittamalla lukemaan-tuokioilla

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli analysoida esiopetusikäisten lasten motivaatiota ja lasten keskinäistä vuorovaikutusta Kirjoittamalla lukemaan -työtapaa käytettäessä. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään sekä lasten motivaatiota työskentelyyn että vertaistyöskentelymuotoja (yhteistoiminnallinen, epäsymmetrinen, hajautettu) heidän kirjoittaessaan parin kanssa tietokoneella. Tutkimukseen osallistui kahdeksan esioppilasta ja heidän esiopettajansa yhdestä satakuntalaisesta päiväkotiryhmästä. Tutkimusaineisto kerättiin huhti-toukokuussa 2015. Tutkimusmenetelmiä olivat esioppilaiden toiminnan videointi, esioppilaiden lukutaidon valmiuksien arviointi, esiopettajien motivaation arvioinnit sekä esioppilaiden itsearvioinnit kirjoitustuokioiden mielekkyydestä. Lasten keskinäistä vuorovaikutusta analysoitiin laadullisella analyysillä ja aika-analyysillä sekä litteroidusta aineistosta frekvenssien avulla. Tutkimustulosten mukaan Kirjoittamalla lukemaan -työtapa näyttää motivoivan lapsia. Vaikka lasten tehtäväsuuntautuneisuus esiopettajan arvioiden mukaan vaihteli eri kirjoituskerroilla, se oli kuitenkin keskimäärin melko korkeaa. Lapset itse arvioivat Kirjoittamalla lukemaan -tuokiot keskimäärin mielekkäiksi. Tulokset osoittivat myös, että Kirjoittamalla lukemaan -tuokioilla esiintyi yhteistoiminnallista, epäsymmetristä ja hajautettua vertaistyöskentelyä. Vertaistyöskentelymuodot vaihtelivat jonkin verran eri kirjoituskerroilla. Kun tarkasteltiin kaikkien parien kolmea kirjoituskertaa, havaittiin yhteistoiminnallista vertaistyöskentelyä esiintyvän eniten. Lisäksi tulokset osoittivat, että yhteistoiminnallisen vertaistyöskentelyn ajallinen osuus lisääntyi jo kolmen kirjoituskerran aikana.

Vanhempien lukuhetket lasten kanssa. Jänistarinat-intervention vaikutus lukuhetkiin.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin vanhempien lukuhetkiä kotona 4-vuotiaiden lasten kanssa. Lisäksi tutkittiin, miten Jänistarinat - ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma vaikuttaa kodin lukuhetkiin. Tutkittavina olivat 90:n lapsen vanhemmat. Tutkittavat jakautuivat koeryhmään (n=46) ja kontrolliryhmään (n=44). Koeryhmän lapset jakautuivat vielä kahteen ryhmään sen mukaan, olivatko lapset osallistuneet interventioon vain päiväkodissa (n=22) vai sekä päiväkodissa että kotona (n=24). Tutkimuksen avulla saatiin yleisesti tietoa vanhempien ja lasten lukemisvuorovaikutuksesta sekä lisäksi siitä, miten päiväkodin organisoimalla interventiolla voidaan vaikuttaa kodin lukuhetkiin. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä määrällisiä että laadullisia kysymyksiä. Vanhempien vastauksia analysoitiin tilastollisten menetelmien sekä teemoittelun avulla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vanhemmat lukevat lapsilleen kotona melko paljon ja valtaosassa perheistä lukuhetki on iltasatu. Interventiolla ei ollut vaikutusta lukuhetkien määrään, mutta sillä sen sijaan oli vaikutusta lukuhetkien kestoon. Intervention myötä sellaisissa perheissä, joissa lapset olivat osallistuneet interventioon päiväkodissa, ero alkumittauksen ja loppumittauksen lukuhetkien kestossa oli tilastollisesti merkitsevä. Tulokset osoittavat, että jo pelkästään päiväkoti pystyy vaikuttamaan positiivisesti kodin lukuhetkiin. Sekä kodin että päiväkodin tai koulun olisi hyvä tarjota lapselle vuorovaikutteisia lukuhetkiä, jotka vahvistavat lapsen kuullun ymmärtämisen taitoja sekä myöhempää luetun ymmärtämistä.

“Ulkona on se kaikki luonto ympärillä ja sisäl on nää seinät.” Tutkimus alkuopetusikäisen lapsen luontosuhteesta ja ulkona oppimisen kokemuksista

Tutkimuksen aiheena on toisen luokan oppilaiden luontosuhde sekä heidän kokemuksensa ulkona oppimisesta. Aiempien tutkimusten mukaan lapset viettävät nykypäivänä yhä vähemmän vapaa-aikaa ulkona. Lisäksi useista tutkimuksista käy ilmi lasten ja nuorten luonnosta vieraantuminen ja luontosuhteen heikkeneminen. Tässä tutkimuksessa haluttiin saada selville, millaisia luontosuhteita alkuopetusikäisillä on ja miten he kokevat ulkona oppimisen. Ulkona oppimista on tutkittu kansainvälisesti jo melko paljon ja siitä saatavat hyödyt muun muassa motivaation ja hyvinvoinnin kannalta ovat tulleet esiin tutkimuksissa. Tutkimuksen aihe on siis tällä hetkellä erittäin ajankohtainen, mutta Suomessa vielä melko vähän tutkittu. Tutkimus toteutettiin eräässä varsinaissuomalaisessa alakoulussa ja siihen osallistui kaksi 2. luokkaa. Tutkimusaineisto koostui kolmesta osasta: alkukyselystä, teemahaastatteluista ja piirroksista. Aineiston analyysi suoritettiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä teemoittelemalla ja tyypittelemällä. Tutkimuksen ensimmäisenä päätuloksena voidaan esittää, että lasten luontosuhde on melko kahtiajakautunut positiivisiin ja luonnosta vieraantuneisiin. Toisena päätuloksena voidaan esittää, että ulkona oppiminen koetaan enemminkin retkeksi kuin perinteiseksi oppitunniksi. Ulkona oppimisen kokemukset olivat vähäisiä, mutta kauttaaltaan positiivisia. Tulosten perusteella voidaan olettaa, että kotiympäristöllä on suuri merkitys luontosuhteen muodostumisessa, sillä monilla positiivisesti luontoon suhtautuvilla oli paljon vapaa-ajan luontokokemuksia. Tämän tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida sanoa luontosuhteen vaikuttavan suhtautumiseen ulkona oppimista kohtaan. Ulkona oppimisen kokemukset liittyivät enemmän siihen, mitä on tehty ja suurin osa oppilaista koki ulkona oppimisen mielekkäänä, vaikka vapaa-ajan luontokokemuksia olisi ollut hyvin vähän. Aineistosta kävi ilmi oppilaiden kiinnostus tutkivaa ja toiminnallista oppimista kohtaan sekä kokemukset syvällisemmästä oppimisesta konkreettisen tekemisen ansiosta. Tutkimuksen perusteella voidaan siis todeta, että ulkona oppiminen voi olla hyvä lisä opetukseen hyvinvoinnin, motivoinnin sekä käytännön taitojen oppimisen kannalta.