Itsehoidon sudenkuopat - tapauksena ravintolisä : apteekkien ja luontaistuotekauppojen neuvonnan vertailua haamuasiakastapauksen avulla

Liite 1. Neuvontatilanteiden vertailulomake s. 58-59.

Yleisteos saamelaisuudesta vähän tietävälle lukijalle

Kirjallisuusarvostelu

Emerging market patterns in recycled paper trade

The international recovered paper trade serves two important functions: increasing raw material availability in the paper and board industry and providing economic incentives to recycle. The purpose of this paper is to shed further light on emerging patterns in this trade by empirically analysing the changes in the bilateral trade flows of recycled paper between 1992 and 2008. According to our estimations, two important changes have taken place in the 1990s and 2000s. First, the growing importance of developing economies in global recycled paper trade plays a significant role in import demand as a determinant of trade flows. Second, the changes in global trade patterns necessitate investigating the transportation cost measures used in applied research.

An Update on Inter-Country Differences in Recovery and Utilization of Recycled Paper

The use of recovered paper as raw material in the paper and board industry has increased heavily during recent decades. At the same time, growing environmental awareness has raised the interest in recycling and a more sustainable way of living, at least in high-income countries. This paper combines these topics and explores how economic, demographic and environmental factors have affected the recovery and utilization of recycled paper between 1992 and 2010 in a sample of 70 countries. This study updates and extends the previous research on the topic using panel data and panel data estimation methods. The results confirm the roles of economic determinants but also indicate that concern for the environment impacts the recovery of recycled paper particularly in high-income countries. Moreover, the motives for recycling appear to depend on the income level of a country, which is something that future policies should consider.

Varusmiesjohtaja kouluttajana : asekäsittelyä peruskoulutuskaudella

Puolustusvoimien lakiin kirjattuna tehtävänä on sotilaskoulutuksen antaminen (Laki puolustusvoimista 2§), mutta miten sotilas oppii? Puolustusvoimien antaman koulutuksen tulisi perustua konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen (Salo 2004, 151). Kandidaatin tutkielmassa tarkoitukseni on tarkastella, miten tämä tulee ilmi varusmiesjohtajien kouluttajakoulutuksessa käytettävästä materiaalista sekä miten teoria siirtyy käytäntöön ryhmänjohtajan pitämässä peruskoulutuskauden koulutustapahtumassa. Työni on kvalitatiivinen tutkimus ja tiedonhaun menetelmänä on etnografia. Tutkimukseni havainnoinnin suoritin kesällä 2008 toimiessani Kaartin Jääkärirykmentissä määräaikaisena opetusupseerina. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta puolustusvoimien kouluttajakoulutuksessa käytettävän materiaalin perustuvan konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Tarkastelun kohteena oleva koulutustapahtuma peruskoulutuskaudella nojaa kuitenkin behavioristiseen oppimiskäsitykseen, konstruktivistinen oppimiskäsitys ei tässä tapaustutkimuksessa rantaudu teoriasta käytäntöön.

Meditationes sanctarum epistolarum 12

Arkit: A-B4.

Astrologia generalis

Dedikaatio: Sigfridus J., Thomas Palthenius, Laurentius Jac. Liliewaan, Henricus Hofmannus, Johannes S. Swanestrwp, Jacobus M. Aetholenius.

Työnantajabrändäyksen nykytila kunta-alan organisaatioissa

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia työnantajabrändäyksen tilaa suomalaisissa kunta-alan organisaatioissa. Suurten demografisten muutosten vuoksi erityisesti kuntasektori joutuu tulevaisuudessa merkittävien haasteiden eteen. Jotta kunta-alan organisaatiot voivat menestyä yhä kovenevassa kilpailussa, on entistä tärkeämpää, että ne onnistuvat houkuttelemaan osaavia potentiaalisia työntekijöitä sekä sitouttamaan nykyisiä työntekijöitään. Tällöin esiin nousevat ulkoisen ja sisäisen työnantajabrändäyksen käsitteet. Ulkoisella työnantajabrändäyksellä tarkoitetaan juuri potentiaalisten työntekijöiden houkuttelemista kun taas sisäinen työnantajabrändäys viittaa nykyisen henkilökunnan sitouttamiseen. Tutkimuskysymyksenä tässä tutkimuksessa oli se, miten kunnalliset organisaatiot ovat tällä hetkellä onnistuneet ulkoisessa ja sisäisessä työnantajabrändäyksessä ja mitä haasteita näissä on kohdattu. Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusotetta. Aineisto kerättiin kymmenellä puolistrukturoidulla haastattelulla, joissa haastateltavina oli kunta-alan rekrytoinnin ja viestinnän ammattilaisia. Tutkimuksen aineisto analysoitiin teemoittelun ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin kautta. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työnantajabrändäys on kokonaisvaltainen ilmiö, jossa onnistumista voidaan luonnehtia eri luokkien avulla. Tutkimuksessa mukana olleet organisaatiot luokiteltiin kolmeen luokkaan sen perusteella, miten he ovat onnistuneet työnantajabrändäyksen eri ulottuvuuksissa. Tutkimuksen johtopäätökset muodostettiin Morocon ja Unclesin (2008) typologian avulla. Tulokset osoittivat, että neljä organisaatiota oli tasolla, jossa koetaan sisäisen työnantajabrändäyksen onnistuvan mutta ulkoisessa brändäyksessä kohdataan suuria haasteita. Neljä organisaatiota oli puolestaan tasolla, jossa molemmissa onnistutaan verrattain hyvin. Loput kaksi organisaatiota oli tilanteessa, jossa sekä ulkoisessa että sisäisessä työnantajabrändäyksessä epäonnistutaan. Yksikään organisaatio ei ollut tilanteessa, jossa ulkoinen brändäys onnistuisi mutta sisäisessä brändäyksessä epäonnistuttaisiin. Kaiken kaikkiaan nykyisten työntekijöiden sitouttaminen ja työhyvinvointi on kunta-alan organisaatioissa yleisesti ottaen menestyksekkäämpi osa-alue kuin potentiaalisten työntekijöiden houkutteleminen. Tutkimuksesta saatiin selville, että suurin haaste työnantajabrändäyksessä on esimiesten johtaminen kohti työnantajabrändiajattelun tärkeyttä. Esimiehet eivät aina pidä työnantajabrändäystä tärkeänä asiana eivätkä välttämättä noudata heille annettuja ohjeistuksia. Tämän tutkimuksen tulosten valossa esimiesten kouluttaminen, johtaminen ja ohjaaminen kohti työnantajabrändiajattelua ovat tulevaisuudessa avainasemassa kunta-alan työnantajabrändäyksen ja kilpailukyvyn näkökulmasta.