Mesipisti��iskirjan kyseenalaisuutta ei tarvitse kyseenalaistaa

Keskustelua kirja-arvosteluista: Huld��n L. 2003: Kyseenalainen teos Suomen mesipisti��isist�� - Luonnon tutkija 107: s. 136-143 ja Albrecht, A. 2004: Kyseenalainen kirja vai kyseenalainen arvostelu? - Luonnon tutkija 108: s. 62-63 sek�� kirjasta: S��derman, G. & Leinonen, R. 2003: Suomen mesipisti��iset ja niiden uhanalaisuus

Internetin ei-k��yt��n m����ritelm��t ja k��ytt��m��tt��myyden syyt

Summary : Non-use of Internet: definitions an motives for non-use

Suomella ei ole varaa keskinkertaiseen Teknilliseen korkeakouluun

Keskustelua

Das Landgut Monrepos in Finnland. 1804

Ludwig von Nicolay (1737-1820) oli Strassburgissa syntynyt oppinut, Ven��j��n hovin kotiopettaja, sittemmin salaneuvos ja Ven��j��n tiedeakatemian presidentti, tieteen ja taiteen suosija. Von Nicolay hankki itselleen Viipurin l��hell�� sijaitsevan Monrepos'n kartanon vuonna 1788. Yhdess�� er����n yst��v��ns�� kanssa h��n kokosi kartanoonsa merkitt��v��n, 1700-luvun valistuskulttuuria kuvastavan kirjaston, jonka von Nicolayn j��lkel��iset lahjoittivat ensimm��isen maailmansodan aikana Helsingin yliopistolle. Kartanon puistosta von Nicolay kehitti maineikkaan, englantilaistyylisen maisemapuiston. H��n kirjoitti puistosta runoteoksen Das Landgut Monrepos 1804 (St Petersburg 1806), jonka h��nen poikansa Paul julkaisi uudelleen vuonna 1840. T��h��n teokseen liitettiin ranskalaisen taiteilijan Jean Louis Jacottet'n puistoa esitt��vi�� litografioita, jotka pohjautuivat tanskalaisen Christian Ferdinand Christensenin akvarelleihin.

Das Landgut Monrepos in Finnland. 1804.

Ludwig von Nicolay (1737-1820) oli Strassburgissa syntynyt oppinut, Ven��j��n hovin kotiopettaja, sittemmin salaneuvos ja Ven��j��n tiedeakatemian presidentti, tieteen ja taiteen suosija. Von Nicolay hankki itselleen Viipurin l��hell�� sijaitsevan Monrepos'n kartanon vuonna 1788. Yhdess�� er����n yst��v��ns�� kanssa h��n kokosi kartanoonsa merkitt��v��n, 1700-luvun valistuskulttuuria kuvastavan kirjaston, jonka von Nicolayn j��lkel��iset lahjoittivat ensimm��isen maailmansodan aikana Helsingin yliopistolle. Kartanon puistosta von Nicolay kehitti maineikkaan, englantilaistyylisen maisemapuiston. H��n kirjoitti puistosta runoteoksen Das Landgut Monrepos 1804 (St Petersburg 1806), jonka h��nen poikansa Paul julkaisi uudelleen vuonna 1840. T��h��n teokseen liitettiin ranskalaisen taiteilijan Jean Louis Jacottet'n puistoa esitt��vi�� litografioita, jotka pohjautuivat tanskalaisen Christian Ferdinand Christensenin akvarelleihin.

���Se olin n��in, se ei ollut n��in, kaikki on niin kuin sanomme sen olleen��� ��� Postmoderni uudelleenkirjoitus historian ja fiktion suhteiden problematisoijana Jos�� Saramagon romaanissa Jeesuksen Kristuksen evankeliumi

Portugalilaisen Nobel-kirjailija Jos�� Saramagon romaani <i>Jeesuksen Kristuksen evankeliumi</i> (<i>O Evangelho segundo Jesus Cristo,</i> 1991) her��tti ilmestyess����n niin suuren kohun, ett�� Saramago muutti pois synnyinmaastaan Portugalista. Teoksen saama kiihke�� vastustus johtui l��hinn�� sen aiheesta ja kriittisest�� sis��ll��st��; <i>Jeesuksen Kristuksen evankeliumi</i> on postmoderni, kriittinen <i>Raamatun</i> evankeliumien uudelleenkirjoitus. Romaani kertoo kokonaisuudessaan uudestaan kanonisista evankeliumeista tutun Jeesuksen tarinan, mutta antaa useille Jeesuksen el��m��n vaiheille, sanoille ja teoille t��ysin p��invastaisen tulkinnan kuin kristinuskon perinteisess�� tulkintatraditiossa. Pro gradu -ty��ss��ni tutkin paitsi sit��, miten <i>Jeesuksen Kristuksen evankeliumi</i> eroaa <i>Raamatun</i> evankeliumeista, ennen kaikkea sit��, miksi Saramagon romaani kertoo evankeliumeista tutun tarinan uudestaan. Tutkimukseni p����asiallisena teoreettisena viitekehyksen�� k��yt��n Linda Hutcheonin teoriaa historiografisesta metafiktiosta ja postmodernista taiteesta. Hutcheon kutsuu postmoderneja historiallisia aiheita k��sittelevi�� kaunokirjallisia teoksia historiografisiksi metafiktioiksi. Historiografinen metafiktio on kriittist��, poliittista, ironista, parodista, paradoksaalista ja intertekstuaalista. Historiografisessa metafiktiossa p����paino ei ole menneisyyden kuvaamisessa, vaan menneisyyden kuvaamiseen liittyviss�� kysymyksiss�� ja ongelmissa. Historiografinen metafiktio osoittaa, ett�� menneisyyteen ei ole suoraa p����sy�� eik�� sit�� voi kuvata ���sellaisenaan���. Menneisyyden voi tavoittaa ainoastaan aiempien representaatioiden kautta. Hutcheonin mukaan kaikki representaatiot ovat subjektiivisia, ja sen vuoksi ne pit��v��t aina sis��ll����n my��s tietyn ideologian. Tutkimuksessani p����dyn siihen, ett�� Saramagon kanonisten evankeliumien postmodernin uudelleentulkinnan tarkoitus on historiografisen metafiktion tapaan problematisoida historian(kirjoituksen) ja fiktion suhteet. Historian ja fiktion suhteet problematisoidessaan <i>Jeesuksen Kristuksen evankeliumi</i> kommentoi kanonisia evankeliumeja, moderneja Jeesus-romaaneja ja n��iden perinteisi�� tulkintatraditioita, sek�� ilment���� postmodernille filosofialle ominaisia ajattelunvirtauksia. Saramagon kanonisten evankeliumien uudelleenkirjoitus kyseenalaistaa niin kanonisten evankeliumien kuin Jeesus-romaanien tulkintaperinteess�� tyypillisen ajatuksen historiallisen totuuden olemassaolosta ja kiist���� menneisyyden objektiivisen kuvauksen mahdollisuuden. <i>Jeesuksen Kristuksen evankeliumi</i> osoittaa historiankirjoituksen fiktiivisyyden, mutta nostaa toisaalta esiin ajatuksen fiktion mahdollisuuksista kuvata tekstin ulkopuolista todellisuutta.

Eloquentiae graecae quid debeat Latialis?

Arkit: 1 arkintunnukseton lehti, A4 B3.

Ei pelk��st����n tavaramaailmasta

Kirjallisuusarvostelu

Ei-modernin manifesti

Kirjallisuusarvostelu