Yhteiskunnan muutos ja armeija : diskurssianalyysi 2010-luvun asevelvollisuuskeskustelusta

Yhteiskunnan muutoksen myötä käsitykset turvallisuudesta ovat muuttuneet. 1900-luvun maatalous- ja teollisuusyhteiskunnassa turvallisuus käsitettiin vielä hyvin valtiojohtoisesti. Nykyisessä tieto- ja hyvinvointiyhteiskunnassa turvallisuus merkitsee kaikkea yksilöiden turvallisesta arjesta yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojeluun. Samalla kun suomalainen yhteiskunta on muuttunut, myös suomalainen asevelvollisuus on rakentanut omaa tarinaansa. Yhteiskunnan muutoksen myötä myös asevelvollisuutta on alettu arvostella ja sen oikeutusta kritisoida. Suomessa on alettu keskustella siitä, mikä merkitys asevelvollisuudella on nyky-yhteiskunnan turvallisuuden tuottajana. Tämän tutkielman tavoitteena oli analysoida 2010-luvun julkista asevelvollisuuskeskustelua. Analyysi kohdistui niihin merkityksiin, mitä asevelvollisuudelle on annettu suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden tuottajana. Kysymys oli siis siitä, miten suomalainen yhteiskunta näkee asevelvollisuuden turvallisuuden tuottajana 2010-luvulla. Lisäksi havainnoitiin yhteiskunnan muutoksen vaikutusta näihin merkityksiin. Tutkielman ylempänä teoreettisena viitekehyksenä toimi sosiaalinen konstruktivismi, jonka mukaan kieli rakentaa ja uusintaa sosiaalista todellisuutta sekä merkityksiä. Näitä kielen rakentamia merkityksiä pyrittiin tarkastelemaan kriittisen diskurssianalyysin keinoin. Kriittisen diskurssianalyysin konteksti muodostettiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkielman aineisto oli kaksiosainen. Ensimmäisen osan muodosti alan tutkimuskirjallisuu-den lisäksi valtiohallinnon julkaisemat asiakirjat. Näistä merkittävimpinä olivat Suomen tur-vallisuus- ja puolustuspoliittiset selonteot. Aineiston toisen osan muodosti 2010-luvun julkinen asevelvollisuuskeskustelu, joka kerättiin Suomen kymmenen suurimman sanomalehden internetarkistoista. Lisäksi aineiston toisen osan muodostivat tasavallan presidentin puheet, puolustusvoimien komentajan puheet, maavoimien tiedotuskampanja syksyltä 2013, valtiohallinnon asevelvollisuutta kehittävät raportit sekä ”ohi on” –kampanjan tukijoiden ja kampanjaan osallistuneiden järjestöjen kannanotot. Tutkielman perusteella 2010-luvun asevelvollisuuskeskustelussa käydään valtakamppailua ideologioiden välillä. Perinteisen realistisen turvallisuuskäsityksen mukainen sotilaallinen ideologia on yleisen asevelvollisuuden kannattajien keskuudessa merkityksellinen. Yhteiskunnan muutoksen vuoksi asevelvollisuutta kuitenkin perustellaan enenevässä määrin sen yksilöä ja yhteiskuntaa hyödyttävillä vaikutuksilla. Tällä tavoin pyritään rakentamaan yleinen asevelvollisuus legitiimiksi sosiaaliseksi ja poliittiseksi instituutioksi. Valtakamppailun toisen puolen muodostavat yleisen asevelvollisuuden kritisoijat, jotka kritisoivat asevelvollisuutta yksilön ja yhteisöjen turvallisuuden kautta. Heidän turvallisuuskäsitykseensä pakkoon perustuva yleinen asevelvollisuus ei sovi. Tästä johtuen he ehdottavat asevelvollisuudesta luopumista ja sen korvaamista vapaaehtoisuuteen perustuvalla maanpuolustusmallilla.

Measurement of social value creation with non-financial measures

This research examines the concept of social entrepreneurship which is a fairly new business model. In the field of business it has become increasingly popular in recent years. The growing awareness of the environment and concrete examples of impact created by social entrepreneurship have encouraged entrepreneurs to address social problems. Society’s failures are tried to redress as a result of business activities. The purpose of doing business is necessarily no longer generating just profits but business is run in order to make a social change with the profit gained from the operations. Successful social entrepreneurship requires a specific nature, constant creativity and strong desire to make a social change. It requires constant balancing between two major objectives: both financial and non-financial issues need to be considered, but not at the expense of another. While aiming at the social purpose, the business needs to be run in highly competitive markets. Therefore, both factors need equally be integrated into an organization as they are complementary, not exclusionary. Business does not exist without society and society cannot go forward without business. Social entrepreneurship, its value creation, measurement tools and reporting practices are under discussion in this research. An extensive theoretical basis is covered and used to support the findings coming out of the researched case enterprises. The most attention is focused on the concept of Social Return on Investment. The case enterprises are analyzed through the SROI process. Social enterprises are mostly small or medium sized. Naturally this sets some limitations in implementing measurement tools. The question of resources requires the most attention and therefore sets the biggest constraints. However, the size of the company does not determine all – the nature of business and the type of social purpose need to be considered always. The mission may be so concrete and transparent that in all cases any kind of measurement would be useless. Implementing measurement tools may be of great benefit – or a huge financial burden. Thus, the very first thing to carefully consider is the possible need of measuring value creation.

Arvostelut / Recensioner

Mika Hallila: Puolikuvassa suomalainen romaani (Vesa Haapala & Juhani Sipilä (toim.): Kiviaholinna. Suomalainen romaani.) - Outi Oja: Uusi perusjohdatus kirjallisuuden analyysiin (Aino Mäkikalli ja Liisa Steinby (toim.): Johdatus kirjallisuusanalyysiin.) - Siru Kainulainen: Modernismin runsaudensarvi (Tuula Hökkä: Tuoksuville vuorille. Naisrunoilijoiden poetiikkaa, modernismeja.) - Åsa Arping: Spännande metaberättelse om seglivade myter inom Södergran-forskningen (Agneta Rahikainen: Poeten och hennes apostlar. En biomytografisk analys av Edith Södergranbilden.) - Elina Arminen: Maanaisen tanssi (Toni Lahtinen: Maan höyryävässä sylissä. Luonto, ihminen ja yhteiskunta Timo K. Mukan tuotannossa.) - Anne-Marie Londen: Litterär flerspråkighet i fokus (Julia Tidigs: Att skriva sig över språkgränserna. Flerspråkighet i Jac. Ahrenbergs och Elmer Diktonius prosa.) - Sanna Karkulehto: Miten olla queer? (Mikko Carlson: Paikantuneita haluja. Seksuaalisuus ja tila Christer Kihlmanin tuotannossa.)

Sosiaalisen median hyödyntäminen yhteiskunnallisessa markkinoinnissa

Yhteiskunnallinen markkinointi on markkinointia, jossa hyödynnetään kaupalliseen markkinointiin kehitettyjä tekniikoita, mutta jossa taloudellisen voiton sijaan tavoitellaan käyttäytymisen muutosta hyvinvoinnille edullisempaan suuntaan. Hyötyjinä ovat yksilö, yksilön lähipiiri tai yhteiskunta. Yhteiskunnallista markkinointia on arvosteltu kunnianhimottomuudesta ja sosiaalisen median käytön suhteen sen on nähty toimivan osittain vajavaisesti, johtuen muun muassa resurssien vähyydestä. Kuitenkin juuri interaktiiviset ja vuorovaikutusta lisäävät markkinointikeinot, kuten sosiaalinen media, lisäävät käyttäytymisen muutoksen mahdollisuutta. Tässä työssä tarkastellaan sosiaalisen median hyödyntämistä yhteiskunnallisessa markkinoinnissa. Työ alkaa yhteiskunnallisen markkinoinnin ja sosiaalisen median kirjallisuuskatsauksilla, joissa käsitellään muun muassa molempien määritelmiä, erityispiirteitä sekä niiden hyödyntämistä. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin hyödyntämällä triangulaatiota. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelminä käytettiin netnografiaa ja sähköpostikyselyä. Kohdeorganisaatioina tutkielmalle toimi kolme yhteiskunnallista markkinointia toteuttavaa organisaatiota: Veripalvelu, Pelastakaa Lapset ry sekä Suomen Punainen Risti, jonka osalta netnografinen aineistonkeruu rajoittui Hämeen piiriin. Netnografinen aineistonkeruu toteutettiin tarkastelemalla kohdeorganisaatioiden erikseen valittuja sosiaalisen median kanavia. Netnografian kautta saatujen tuloksien pohjalta muodostettiin kyselylle runko, jolla haastateltiin organisaatioiden edustajia. Kyselyn pääasiallisena tarkoituksena oli selvittää kohdeorganisaatioiden sosiaalisen median käyttöä ja sitä, vastaako organisaatioiden oma näkemys netnografian kautta saatua kuvaa kohderyhmän reagoinnista markkinointiin. Tutkielman tulosten myötä nousi näkemys siitä, että kohderyhmää sosiaalisessa mediassa aktivoi erityisesti kotimaisten, ajankohtaisten ja koskettavien aiheiden käsittely sekä yleinen organisaatioiden reagointinopeus. Kohderyhmä aktivoitui helposti myös kun kyseessä oli akuutti avuntarve. Kääntöpuolena organisaatioiden omien agendojen käsittely kärsi osittain kohderyhmän mielenkiintoa ylläpitäessä. Tämän tutkielman tulosten mukaan organisaatioiden näkemys kohderyhmän reagoinnista markkinointiin sosiaalisessa mediassa vastasi netnografian kautta saatuja tuloksia. Markkinointi sosiaalisessa mediassa tarjoaa organisaatiolle toimivan väylän käyttäytymiseen vaikuttamiseen, sillä kohderyhmä seuraa sosiaalisen median kanavia. Oikeanlaisen, mielenkiintoisen ja ajankohtaisen viestin myötä kohderyhmä aktivoituu.

Nuorten psyykkinen pahoinvointi erityisopettajien silmin

Tutkimus tarkastelee erityisopettajien näkemyksiin perustuen nuorten psyykkistä pahoinvointia sekä yleisesti ilmiönä, että tarkemmin yläkoulukontekstissa. Tutkimuksen käsittely perustuu näkemykseen peruskoulun merkittävästä roolista nuorten psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Tutkimuksen tarkoituksena on myös kartoittaa maamme koulujärjestelmän mahdollisuuksia vaikuttaa ja puuttua nuorten psyykkisen pahoinvoinnin tilaan. Lisäksi perehdytään erityisopettajien näkemyksiin erityisopettajakoulutuksen antamista valmiuksista kohdata, tunnistaa ja reagoida nuorten psyykkiseen pahoinvointiin yläkouluissa. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan nuorten psyykkistä pahoinvointia tilastojen ja aikaisempien tutkimusten valossa. Teoriaosuudessa perehdytään pahoinvoinnin esiintyvyyteen, ilmenemiseen, psyykkiseen kehitykseen sekä riski-, ja suojaaviin tekijöihin. Työn empiirisessä osiossa kuvataan nuorten psyykkistä pahoinvointia Uudellamaalla työskentelevien erityisopettajien henkilökohtaisten kokemusten pohjalta. Osiossa tarkastellaan psyykkisen pahoinvoinnin esiintyvyyttä, ilmenemistä, taustatekijöitä, tulevaisuuden näkymiä, vaikuttamiskeinoja sekä erityisopettajakoulutuksen antamia valmiuksia reagoida ilmiöön. Tutkimukseen osallistui 118 Uudellamaalla työskentelevää yläkoulun erityisopettajaa. Aineisto kerättiin survey-tutkimuksella sähköistä ohjelmaa hyödyntäen. Tulokset eivät ole yleistettävissä koko Suomen erityisopettajiin, sillä aineisto kerättiin vain yhdestä maakunnasta. Tulokset antavat kuitenkin viitteitä maamme nuorison psyykkisen pahoinvoinnin tilasta ja koulujen keinoista taistella pahoinvointia vastaan. Nuorten psyykkisen pahoinvoinnin koetaan lisääntyneen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Näin kokee enemmistö erityisopettajista. Myös tulevaisuudessa pahoinvoinnin uskotaan lisääntyvän. Keskeisimmät psyykkistä pahoinvointia selittävinä tekijöinä nähdään perheiden ongelmat ja heikentynyt vanhemmuus, kiire-, tehokkuus-, ja individualismia korostava yhteiskunta, puuttumisresurssien vähyys sekä yleistynyt teknologian ja sosiaalisen median ylenpalttinen käyttö. Yläkouluissa psyykkinen oireilu näkyy useimmiten poissaoloina, häiriökäyttäytymisenä tai vetäytymisenä. Pahoinvointia koetaan yhtä paljon kaikilla luokka-asteilla sukupuolesta riippumatta. Poikien koetaan ilmaisevan pahaa oloaan ulospäin - tyttöjen oireillessa sisäänpäin. Tosin ilmaisumuodoissa korostuvat yksilölliset tekijät. Kouluissa on käytössä monipuolisia keinoja vaikuttaa psyykkisen pahoinvoinnin tilaan. Kuten tuloksista käy ilmi, voitaisiin yhteiskunnallisesti tehdä kuitenkin vielä paljon nykyistä enemmän. Erityisopettajakoulutus koetaan teoriapainotteiseksi, käytännön yhteyksien jäädessä liian vähäisiksi. Teorian ei kuitenkaan koeta sisältävät tarpeeksi tietoa mielenterveydestä ja oireilevan nuoren kohtaamisesta. Harjoittelu-, ja tutustumisjaksoja kaivataan koulutukseen huomattavasti lisää.

Suomi muuttuu kun Suomeen muutetaan

Kirjallisuusarvostelu

Voiko ilmastonmuutoksen torjua äänestämällä?

Kirjallisuusarvostelu

Dynamics AX -toiminnanohjausjärjestelmän jatkuvuudenhallinta ja toipumissuunnitelma - Simulaatiotestausmalli: case CGI Suomi Oy

Nyky-yhteiskunta nojautuu vahvasti tietojärjestelmiin luoden laajemman arkkitehtuurisen kokonaisuuden, kybertoimintaympäristön. Liiketoimintaa tukevat tietojärjestelmät tukevat myös organisaatioiden prosesseja kokonaisvaltaisesti. Jotta näitä tärkeitä kyberympäristön tietojärjestelmä- sekä liiketoimintaympäristöresursseja pystytään käyttämään, tulee järjestelmien olla luotettavia ja sovellusten saatavilla vuorokauden ympäri tai aina tarvittaessa. Tilanteet, joissa järjestelmän käytettävyys vaarantuu, voivat eskaloitua yllättäen suuremmiksi, jos poikkeustilanteisiin ei ole varauduttu. Poikkeustilanteisiin varautumiseen tarvitaan jatkuvuudenhallintaa, joka on kiinteästi osa kattavampaa IT-strategiaa ja koko yhteiskunta-/yrityskulttuuria. Työ on toteutettu yhdistäen empiriaa ja teoriaa eli tavoitteena on teoreettisen tietämyksen ja käytännön kokemuksellisen oppimisen ja tietämyksen kautta luoda konstruktiivisella otteella toipumissuunnitelman testauksessa käytettävä simulaatiotestausmalli. Dynamics AX -toiminnanohjausjärjestelmän toipumissuunnitelman simulaatiotestausmallista rakentui selkeä ja kevyt työkalu asiakasyritysten toipumissuunnitelman simulaatiotestauksiin. Diplomityössä kuvatuilla keinotekoisilla järjestelmän häiriötilanteilla pystytään simuloimaan Dynamics AX:n toipumissuunnitelman testauksissa oikeita häiriötilanteita suhteellisen kattavalla tasolla.

Matilde Huici Navazin yhteiskunnallinen ja poliittinen toiminta Espanjassa 1922–1937 lehdistöaineiston valossa

Tämä tutkielma tarkastelee Matilde Huici Navazia, espanjalaista naisasianaista, asianajajaa, pedagogia ja sosialistia. Tutkielmassa on selvitetty, miten espanjalainen sanomalehdistö käsitteli artikkeleissaan vuosina 1922–1937 Matilde Huici Navazia. Tarkastelen, miten kulttuuriset arvot, normit ja hierarkiat toimivat keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Primaariaineisto koostuu viiden eri spanjalaisen päivälehtiarkiston kokelmista. Tutkimukseni pääasiallisina metodeina käytän kvalitatiivista ja hermeneuttista analyysia. Espanja eli 1920–1930-luvuilla ankaraa ideologista ja poliittista aikaa, johtuen kuninkaan vallan väistymisestä, Primo de Riveran diktatuurista, Espanjan toisen tasavallan syntymisestä ja sisällisodan syttymisesta vuonna 1936. Tutkielmani aikakauden sanomalehtiä yhdisti kiivas keskustelu yhteiskunnallisista ja kulttuurisista kysymyksistä. Lehdistö oli poliittisesti sidoksissa sekä oikealle että vasemmalle. Espanjalainen yhteiskunta jakautui jyrkästi kahtia sukupuolen mukaan. Katolisen kirkon sekä patriarkaalisen kulttuurin normit vaikuttivat oleellisesti naisten aseman yhteiskunnalliseen kehitykseen. Naisten elämänpiiri rajattiin avioliittoon ja kotiin. Espanjan toisen tasavallan kunnianhimoisena tavoitteena oli nostaa maa muiden eurooppalaisten edistyneiden valtioiden tasolle. Tarkastelen tutkimuksessani Espanjan lähihistorian tapahtumia osana yhteiskunnallisesti merkittävän ihmisen henkilöhistoriaa. Huici Navaz pohti tutkimissani artikkeleissa naisen osaa, olemusta ja oikeuksia. Tutkimukseni perusteella hänen sallittiin, ainakin jossain määrin, tuoda esille näitä kysymyksiä lehtiartikkelien yhteydessä. Huici Navazin sallittin käsitellä omia tuntemuksiaan ja väsymättömästi uudelleenmääritellä naisen sosiaalista roolia yhteiskunnan kollektiivisessa tietoisuudessa. Tutkimukseni perusteella voidaan todeta, että Matilde Huici Navaz koki myös ankaria pettymyksiä taistelussaan naisen konkreettisen aseman parantamiseksi. Hänen vaatimuksensa yhteiskunnallisen tasa-arvon saavuttamiseksi tukahdutettiin lähes säännönmukaisesti. Huizi Navazin poliittiset kannanotot radikalisoituivat vuoden 1936 jälkeen, kun hän turhautui vallitsevan yhteiskunnan haluttomuuteen muuttaa hallitsevia patriarkaalisia normeja. Huici Navaz toimi väsymättömästi köyhien perheiden lasten aseman parantamiseksi. Huici Navazille koulutuksen, kasvatuksen ja kotihygenian parantaminen olivat tärkeä osa lastensuojelun kehittymisessä.

Venäjän asevoimat 2000-luvun alussa

Venäjän yhteiskunta on ollut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen koko 1990-luvun jatkuvien muutosten kourissa. Samanlainen kehitys näyttää jatkuvan siirryttäessä uudelle vuosituhannelle. Venäjän asevoimien uudistamiseksi käynnistetyn laajan ja kunnianhimoisen reformisuunnitelman tavoitteena on uudistaa niin asevoimien rakenne, tehtävät kuin niiden käyttöperiaatteetkin. Lähivuosina näemme, millainen uusi sotilaallinen doktriini lopulta on sekä millaiseksi asevoimien rooli Venäjän yhteis- kunnassa muotoutuu. Venäjän yhteiskunnan poliittinen kehitys vaikuttaa siihen, miten ja millaisissa tilanteissa asevoimia suunnitellaan tulevaisuudessa käytettävän. Venäjän taloudellinen tilanne toisaalta lopulta ratkaisee, missä muodossa sotilaallinen reformi toteutuu sekä minkälaiset asevoimat Venäjällä on 2000-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Käytettävissä olevat asevoimat, mukaan lukien henkilöstön koulutustaso, sekä sen laadulliset ja määrälliset ominaisuudet vaikuttavat aina operaatiotaitoon ja taktiikkaan. Näyttäisi kuitenkin siltä, että Venäjän operaatiotaidossa ja taktiikassa tulee tapahtumaan seuraavien vuosikymmenien aikana joitakin muutoksia. Suunniteltujen ja käynnissä olevien Venäjän asevoimien kehityssuunnitelmien toteutuminen kestää vuosia, joten liian pitkälle menevien johtopäätösten tekemistä nykytilanteen perusteella, tai edes muutaman seuraavan vuoden kokemusten pohjalta, tulee välttää, koska Venäjällä selvästi on voimakas poliittinen tahto panostaa huomattavia resursseja maan asevoimiin. Tällä hetkellä Venäjän tulevaisuuteen liittyy joka tapauksessa niin monia epävarmuustekijöitä, etteivät venäläiset todennäköisesti pysty itsekään ennustamaan, mikä on yhteiskunnan tilanne vaikkapa viiden vuoden päästä. Todennäköisten kehitystrendien ennustaminen on olemassa olevien tosiasioiden valossa kuitenkin mahdollista. Puolustusvoimien tehtävänä on seurata kaikkien lähialueidemme asevoimien kehittymistä, jotta tiedämme mihin suuntaan ja missä tarkoituksessa asevoimia eri maissa kehitetään. Samalla voimme kehittää omaa puolustusjärjestelmäämme oikeaan suuntaan, jotta kykenemme vastaamaan alkavan vuosituhannen turvallisuuspoliittisiin haasteisiin riittävän suorituskykyisillä ja nykyaikaisen sodan kuvan mukaan koulutetuilla joukoilla. Maanpuolustuskorkeakoulun Taktiikan laitoksen tehtäviin kuuluu kaikkien naapurivaltioidemme asevoimien operaatiotaidon ja taktiikan kehityksen seuraaminen.

Kielioppi ja funktionaalisuus peruskoulun yläluokkien suomi toisena kielenä -oppikirjoissa

Tutkimuksen aiheena on suomen kielen kielioppi ja funktionaalisuus peruskoulun yläluokkien suomi toisena kielenä -oppi- ja tehtäväkirjoissa. Tutkimusaineistoa ovat Tekstitaituri7–9 -oppikirjat ja S2-tehtäväkirjat sekä Suomi2-sarjan kirjat Minä ja arki, Minä ja media sekä Minä ja yhteiskunta. Tutkimus kuuluu S2-oppikirjatutkimuksen piiriin ja perustuu oppikirjojen sisällön yksityiskohtien keräämiseen, vertailuun ja analysointiin. Tutkimus on laadullista eli kvalitatiivista ja menetelmänä on päättelyyn ja tulkintaan tähtäävä aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimuksessa on selvitetty, mitä kielioppiasioita on peruskoulun yläluokkien suomi toisena kielenä -oppi- ja tehtäväkirjoissa. Tämän lisäksi on tutkittu funktionaalisuutta tukevia kielioppiharjoituksia ja sitä, millaisia ne ovat. Tutkimuksessa vertaillaan lopuksi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 ja 2014 suomi toisena kielenä oppimäärän tavoitteita ja sisältöjä kieliopin osalta keskenään sekä pohditaan, miten tutkimusaineistossa näkyy OPS:ien kieliopin tavoitteet ja sisällöt. Molemmissa tutkittavissa kirjasarjoissa on funktionaalisuutta tukevia harjoituksia. Suomi2-sarjan kirjoista nousee esiin puhekielisyys kielioppitehtävissä ja se, että oppijat keräävät itse muistisääntöjä kielioppiasioista. Tekstitaitureissa on enemmän perinteisiä kielioppitehtäviä eikä kovinkaan paljon puhekielisyyttä, mutta kirjoissa käytetään paljon erilaisia tekstejä harjoituksissa, kuten Suomi2-sarjan kirjoissakin.

Hyvinvoinnin nettineuvola yhteiskunnallisen markkinoinnin tuotteena synnyttävien naisten liikuntakäyttäytymisen edistämisessä

Yhä kasvava väestön ylipainoisuus ja siitä johtuvat terveyshaitat korostavat liikuntakäyttäytymisen edistämisen tärkeyttä yhteiskunnassa sekä haastavat yhteiskuntaa löytämään uusia keinoja liikuntakäyttäytymisen kohderyhmälähtöiselle edistämiselle. Erityisesti synnyttävien naisten liikuntakäyttäytymisen edistämisen merkitys on korostunut yhteiskunnassa, sillä liikunnalla voidaan tehokkaasti tukea painonhallintaa raskauden aikana sekä saavuttaa monia terveyshyötyjä terveessä raskaudessa. Hyödyn saajina ovat tällöin sekä synnyttävä nainen että lapsi sekä viime kädessä yhteiskunta terveydenhuollon kustannusten vähenemisen kautta. Tämä tutkielma ottaa kohderyhmän liikuntakäyttäytymistä edistävien ja sitä tukevien olosuhteiden kehittämisen tarkastelun kohteeksi, ja siksi tutkielmassa tarkastellaan hyvinvoinnin nettineuvolan mahdollisuuksia yhteiskunnallisen markkinoinnin tuotteena. Tässä laadullisessa tutkielmassa haettiin vastauksia tutkimusongelmaan teoreettisen viitekehyksen ja empiirisen tapaustutkimuksen kautta. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostettiin pääasiassa yhdistämällä yhteiskunnallisen markkinoinnin tuotteen viitekehys ymmärrykseen kohderyhmän liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuskohteena toimivasta Babyfit-verkkopalvelusta kerättiin empiiristä aineistoa havainnoimalla palvelun sisältöä sekä haastattelemalla palvelun sisällöstä vastaavaa henkilöä. Aineistosta tunnistettiin teoriaohjaavasti yhteiskunnallisen markkinoinnin tuotteen tasoja kuvaavia elementtejä, joita tarkasteltiin lisäksi kohderyhmän näkökulmasta. Tämän jälkeen teoreettista viitekehystä käytettiin apuna vietäessä aineiston pohjalta tehtyjä tulkintoja yleisemmälle teoreettiselle tasolle. Tämä tutkielma tunnisti seuraavia nettineuvolan keskeisimpiä mahdollisuuksia yhteiskunnallisen markkinoinnin tuotteena: liikkumisen tueksi tarvittava tieto ja tuki voidaan tuoda kohderyhmän saataville sen arvostamassa luotettavassa ja helpossa muodossa, kohderyhmää voidaan auttaa ottamaan ensimmäinen askel kohti aktiivisia elintapoja madaltamalla sen kokemaa kynnystä harrastaa liikuntaa sekä mahdollistamalla käyttäytymisen kokeileminen ja ylläpitäminen, kohderyhmä voidaan aktiivisesti ottaa mukaan yhteiskunnallisen markkinoinnin tuotteen arvonluontiin lisäämällä mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja resurssien vaihtoon palvelussa, liikkumista voidaan vahvistaa tukemalla kohderyhmän hyvinvointia kokonaisvaltaisesti raskauden aikana ja sen jälkeen. Hyvinvoinnin nettineuvolan mahdollisuudet edistää kohderyhmän liikuntakäyttäytymistä riippuvat merkittävästi neuvoloiden ja kohderyhmän resursseista hyödyntää sitä liikuntaneuvonnan ja käyttäytymispäätöksien tukena. Siksi sen kehittämiseksi tulevaisuudessa tulee ottaa huomioon sekä kohderyhmän että palveluntarjoajan näkökulmat.

Arvokeskustelu Chilen aborttilain muutoksesta. Diskurssianalyysi el Mercurio -sanomalehdessä vuosina 2014 - 2015 julkaistuista kirjoituksista

Tässä pro gradu -työssä tarkastellaan sitä, minkälaisin diskurssein abortista puhutaan ja mitä merkityksiä abortti saa aborttia ja aborttilainsäädäntöä koskevissa kirjoituksissa. Abortti on asia, joka nostattaa voimakkaita tunteita ja mielipiteitä, ja siihen liitetään erilaisia arvoja, myös pyhyyttä. Abortti toimii laukaisijana, joka aktivoi kulttuurisia erotteluja ja rajanvetoja. Tutkimusaineisto on kerätty el Mercurio -sanomalehden aborttiin liittyvistä kirjoituksista ajanjaksona (toukokuu) 2014 - 2015 (toukokuu). Tämä lehti on yksi vaikutusvaltaisimmista lehdistä Chilessä. Aborttikuvan rakentumista tutkitaan seuraavalla tutkimuskysymyksellä, joka jakaantuu kahdeksi alakysymykseksi: 1 Miten arvoja jäsennetään ja miten niitä erotetaan toisistaan? 1.1 Mitä arvoja diskursseista tuodaan esille? 1.2 Miten pyhyyttä käytetään arvojen perustelussa? Tutkimuksen metodina on käytetty diskurssianalyysiä, jonka avulla on etsitty aborttilain muutoksen käynnistämästä keskustelusta arvodiskursseja chileläisessä kulttuurissa. Aineistosta on erotettu neljä diskurssia, jotka ovat oikeus-, hyvinvointi-, samanarvoisuuden- ja tahdonvapaudendiskurssi. Nämä hahmotellut diskurssit ovat muodostuneet merkityksellisten arvojen ympärille, ja näitä ovat autonomia, elämä, terveys, tasa-arvo ja suvaitsevaisuus. Näiden arvodiskurssien suhdetta on tutkittu maan sosiokulttuuriseen ja uskonnolliseen kontekstiin. Tämän tutkimuksen perusteella uskonto ja katolinen kirkko ovat edelleen tärkeä osa kansallista identiteettiä, etenkin maan varakkaamman väestön keskuudessa. Lehtikirjoittelun perusteella näyttää siltä, ettei chileläinen yhteiskunta ole sekularisoitumassa. Elämä ja kuolema paikallistuvat tässä tutkimuksessa keskeisiksi rajapinnoiksi, joihin pyhä määrittyy. Nämä arvot ovat yhteisöelämän järjestyksen perustana. Abortin dekriminalisointi uhkaa kansakuntaa ja sen identiteettiä kristillisenä yhteiskuntana.