Ostoprosessin kehittäminen

Insinöörityön tavoitteena on selvittää Hakaniemen Metalli Oy ja sen tytäryhtiön High Metal Production ostotilakset ja tämän avulla tehdä analyysi tärkeimpien alihankkioiden taloustiedoista. Työssä perehdyttiin nykyiseen ostoluetteloon sekä kehitettiin sitä ABC-analyysin avulla. Tarkoituksena oli poistaa turhia alihankkijoita ja vähentää tilausten määrää nykyisestä. Ostotilauslistan laatimisen jälkeen koottiin taloustiedot tärkeimmistä alihankkijoista. Työn teoriaosassa käsitellään lisäksi logistiikan perusperiaatteita sekä logistiikan kilpailukyvyn kehittämistä. Työn tuloksena on pystytty vähentämään tilausten määrää sekä poistamaan tarpeettomia toimittajia yrityksen listoilta. Yritysten ostotilausten yhteenvedot sekä niiden yhteinen ostotilauslista on esitetty ainoastaan yrityksen käyttöön tarkoitetuissa liitteissä.

Kivun kirjaamisen kehittäminen Länsi-Tallinnan keskussairaalassa

Opinnäytetyömme on osa Länsi-Tallinnan keskussairaalan STALT-hanketta, jonka tarkoitus on nostaa sairaalan hoitotyö EU-standarien mukaiseksi. Opinnäytetyömme tarkoitus oli arvioida Länsi-Tallinnan keskussairaalassa käytössä olevan kipulomakkeen toimivuutta ja tarvittaessa tehdä lomakkeeseen parannusehdotuksia. Tarkoituksemme oli lisäksi laatia kipulomakkeelle kivun kirjaamisen ohje sairaanhoitajille. Ohje on tarkoitettu sairaalassa olevan potilaan hoidon tueksi. Opinnäytetyömme muodostuu kirjallisuuskatsauksesta ja oppaasta hoitajille. Kirjallisuuskatsaus pohjautuu tuoreimpiin hoitotieteellisiin tutkimuksiin, erityisesti niiden tuloksiin ja johtopäätöksiin. Lisäksi aiheesta saatiin tietoa hoitoalan kirjallisuudesta. Kokonaiskuvan saamiseksi olemme työssämme esitelleet kivunkokemiseen vaikuttavia tekijöitä, erilaiset kiputyypit sekä kivunhoitotyötä. Tuomme lyhyesti esille kivun arviointia, kivun mittaamista ja kivun lääkehoitoa. Olemme painottaneet työssämme kivunhoidon kirjaamisen osuutta. Työssämme tulee esille Suomen lainsäädäntöä hoitotyön kirjaamisesta sekä esimerkki erään sairaanhoitopiirin ohjeista hyvälle kirjaamiselle. Opinnäytetyömme tavoite on sairaanhoitajien kehittyminen kivunhoidon kirjaamisessa Länsi-Tallinnan keskussairaalassa. Sairaanhoitajalla on tärkeä rooli potilaan kivun hoidossa kivun arvioijana, lääkehoidon toteuttajana sekä kivun kirjaajana. Sairaanhoitajalla täytyy olla hyvät tiedot kivusta ja sen hoidosta sekä myönteinen asennoituminen tehokkaaseen kivunhoitoon. Lisäksi on tärkeää, että sairaanhoitaja kykenee moniammatilliseen yhteistyöhön ja hänellä on riittävästi aikaa potilaan subjektiivisten tuntemusten kuuntelemiseen, selvittämiseen ja kirjaamiseen.

Imeväisikäisen potilaan hoidon osaaminen : Osa 1: arviointivälineen kehittäminen perustason sairaankuljetukseen : Osa 2: arviointivälineen käyttökelpoisuuden ja luotettavuuden arviointi

Opinnäytetyömme ensimmäisenä tarkoituksena on kuvata imeväisikäisen potilaan hoidossa tarvittavaa osaamista. Toisena tarkoituksena on luoda kirjallisuuskatsauksen avulla arviointiväline eli mittari, jonka avulla arvioidaan perustason sairaankuljettajien osaamista imeväisikäisten kohdalla. Työmme on ensimmäinen osa KUOSCE- hanketta, joka on Keski- Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian monivuotinen yhteistyöhanke. Hankkeen tarkoituksena on luoda osaamisen kehittymisen malli ensihoidon koulutusohjelman ja Keski- Uudenmaan pelastuslaitoksen käyttöön. Olemme kirjallisuuskatsauksessa kuvanneet imeväisikäisen potilaan kehitystä ja hoidossa tarvittavaa osaamista. Hoidon osaamisessa keskityimme siihen, mitä perustason sairaankuljettajan tulee osata hoitaessaan imeväisikäistä potilasta. Kirjallisuuskatsauksessa olemme kuvanneet myös OSCE - menetelmää, sillä arviointivälineemme on kehitetty sen pohjalta. Arviointivälineen kehittämiseksi olemme saaneet ehdotuksia Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen työelämänohjaajilta. Vaikka imeväisikäinen potilas on erittäin harvinainen potilasryhmä, päädyimme silti työelämänohjaajien kanssa siihen lopputulokseen, että kyseisen ryhmän ensihoidon osaamista on tarpeellista testata. Arviointivälineemme on lähetetty työelämän asiantuntijoille, jotta he voisivat arvioida sen osaamisalueiden selkeyttä, yksiselitteisyyttä, arvioitavuutta ja tärkeyttä. Näistä arvioista saimme yhden tarkistettuna takaisin. Arviointivälineen toimivuutta ja käyttökelpoisuutta testasimme viimeisen vuoden ensihoitajaopiskelijoilla (n=15). Esitestauksessa ei ollut tarkoitus arvioida testattavien parien työskentelyä, vaan arviointivälineen luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta. Esitestauksen jälkeen jouduimme vielä muokkaamaan arviointivälinettä sillä huomasimme, että siinä eivät kaikki väittämät edenneet loogisesti. Itse arviointivälineen sisältöön emme juurikaan puuttuneet enää esitestauksen jälkeen. Jatkossa aiomme toisessa opinnäyetyössämme testata arviointivälinettä pienellä ryhmällä Keski-Uudenmaan perustason sairaankuljettajia.

Osa 1: Hypoglykemiapotilaan ensihoitotyössä tarvittava osaaminen : arviointimittarin kehittäminen. Osa 2: arviointimittarin luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointi

Osa I: Tämä opinnäytetyö on osa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen KUOSCE-hanketta, jonka tarkoituksena on OSCE-menetelmän avulla hankkia tutkimuksellista tietoa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen perustason sairaankuljetuksen yleisestä koulutustarpeesta sekä suunnitella ja kohdentaa täydennyskoulutus niille ensihoidon osaamisen alueille, joista löytyy eniten koulutustarvetta. Tämän työn tarkoituksena on kehittää hypoglykemiapotilaan ensihoidon osaamista arvioiva Osce-mittari sekä selvittää OSCE:n (Objective Structured Clinical Examination) soveltuvuutta ja käyttökelpoisuutta hypoglykemiapotilaan ensihoidon osaamisen arvioimisessa sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa. Tämän opinnäytetyön hypoglykemiapotilaan ensihoidon osaamista arvioiva OSCE-mittari perustuu tutkittuun kansainväliseen ja kotimaiseen tietoon sekä Suomessa käytössä oleviin sairaankuljetuksen toimintaohjeisiin. Mittarin luotettavuuden ja toimivuuden arvioimiseksi suoritettiin mittarin esitestaus Stadian valmistuvilla ensihoitajaopiskelijoilla (n = 14), ja testauksen tuloksia käytettiin apuna mittarin kehittämisessä edelleen luotettavammaksi. Testauksen tulosten mukaan OSCE-mittari on toimiva ja käyttökelpoinen tapa arvioida sairaankuljettajien osaamista hypoglykemiapotilaan tunnistamisessa ja hoitamisessa. Tulosten perusteella OSCE-mittari on rakenteeltaan looginen, ja sillä voidaan luotettavasti arvioida ensihoidon osaamista. OSCE-mittari on osoittautunut myös käyttäjäystävälliseksi, sillä sen käyttäminen osaamisen arviointiin simuloidun harjoitustilanteen aikana on vaivatonta. Jatkossa tätä arviointimenetelmää tullaan käyttämään laajemmassa mittakaavassa ainakin Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen henkilöstön testaamisessa, jolloin saadaan lisää tutkimuksellista tietoa myös mittarin toimivuudesta.

Modulaarisen paisunta-astian kehittäminen compact -sarjan teollisuusvaihteeseen

Tämä insinöörityö tehtiin SEW Industrial Gears Oy:lle, joka valmistaa hammasvaihteita teollisuuden eri sovellutuksiin. Työn tavoitteena oli kehittää modulaarinen paisuntaastiasarja compact -sarjan teollisuusvaihteeseen. Työn alkuvaiheessa käytössä oli kahdenlaisia paisunta-astioita: kosteissa oloissa käytettävä suljettu astiamalli ja kuiviin olosuhteisiin soveltuva malli. Koska käytössä oleva suljettu astiamalli oli kallis ja kuivien olosuhteiden mallin käyttö oli rajoitettu, oli uudelle modulaariselle paisunta-astialle selkeä tarve. Uuden astiamallin tuli olla yhteensopiva vaihteen yleisimpien varusteiden ja asennusasentojen kanssa. Lisäksi tavoitteena oli puolittaa uuden konseptin hinta vanhaan verrattuna ja paikata vanhoissa konstruktioissa olleita puutteita. Työ aloitettiin analysoimalla olemassa olevat paisunta-astiatyypit, minkä jälkeen paisuntaastialle ideoitiin uusia ominaisuuksia. Toisessa vaiheessa perehdyttiin modulaariseen järjestelmään sekä öljynpaisunnan teoriaan teollisuusvaihteessa. Viimeisessä vaiheessa tehtiin konseptin varsinainen suunnittelutyö, valittiin astian valmistustapa ja materiaali sekä optimoitiin hinta. Uudesta mallista valmistettiin myös prototyyppi, jotta suunniteltua tuotetta päästiin kokeilemaan myös käytännössä. Näin voitiin varmistaa tuotteen toimivuus. Suunnittelutyön tuloksena saatiin uuden paisunta-astiasarjan piirustukset tarvittavista osista ja kokoonpanoista sekä komponenttistandardi ja myyntiä tukevaa materiaalia. Käytännön osuus antoi tietoa laskelmien oikeellisuudesta sekä öljyn täyttöön ja paisuntaan liittyvistä asioista.

Jäsentietokantaohjelmiston kehittäminen

iLEAPS (Integrated Land Ecosystem-Atmosphere Processes Study) on kansainvälinen tutkimusohjelma, jonka tavoitteena on parantaa maa-ilmakehä rajapinnan tuntemusta. Opinnäytetyönä on tehty iLEAPS:ille "jäsenrekisteri"-sovellus, jota on myöhemmin muokattu parantamalla muunmuassa käyttöliittymää. Lisäksi ohjelman eri palaset koottiin yhteen moduuleiksi, jonne on kerätty yhteen kuuluvia asioita kuten funktiot ja uuteen versioon tehdyt luokat. Sovellus on toteutettu PHP/MySQL-työkaluilla. Ohjelma koostuu kahdesta osasta: julkisilta www-sivuilta löytyvästä lomakkeesta sekä varsinaisesta tietokannan hallintatyökalusta. Lomakkeella pystyy ilmoittamaan itsensä halukkaaksi liittymään mukaan postituslistalle ja antamaan iLEAPS:ille tarvittavat tiedot itsestään. Hallintatyökalulla voidaan lisätä, poistaa ja muokata henkilöiden tietoja. Työkalun avulla voidaan myös lähettää halutuille ihmisille sähköpostia sekä tulostaa tarvittavia tietoja.

Hoitotyön kirjaamisen kehittäminen Malmin kotisairaalassa

Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää hoitotyön kirjaamista toimintatutkimuksellista lähestymistapaa käyttäen Malmin kotisairaalassa Akuuttisairaaloiden hoitotyön tavoitteiden mukaisesti ja kuvata kotisairaalan hoitotyön erityispiirteitä kirjaamisen osalta. Kehittämistyössä tehtävänä oli kartoittaa tärkeimmät kehittämisalueet kirjaamisen osalta ja kuvata työyhteisön näkemys kehittämistyöstä vuoden lopussa ja selvittää jatkokehittämishaasteet seuraavalle vuodelle. Tavoitteena oli parantaa hoitotyön laatua ja vaikutuksia. Kehittämistyö tapahtui vuonna 2006 ja siihen osallistui koko työyhteisö. Lähtötilanteessa kartoitettiin hoitotyön kirjaamisen kehittämisalueita arviointilomakkeen ja keskustelun avulla. Kehittämistyöhön kuuluivat useat kehitystyökokoukset, joissa keskustelun ja kirjallisen materiaalin avulla käsitteellistettiin prosesseja, kehitettiin uusia toimintatapoja ja arvioitiin toimintaa. Lisäksi hoitotyöntekijät kävivät koulutuksissa kehittämistyön aikana. Kehittämistyössä kirjaamisen kehittämisen teema-alueet olivat: hoitotyön suunnitelma, lääkehoidon toteutuksen kirjaaminen, kivun hoito ja ohjaus ja potilaiden kokemusten kirjaamisen lisääminen. Kehittämistyössä käytettiin lähestymistapana käytännöllistä toimintatutkimusta, jossa vastuuhenkilö ja työyhteisön jäsenet määrittelivät yhdessä ongelmat ja niiden syyt ja suunnittelivat tarvittavat toiminnat ongelmien ratkaisemiseksi. Toimintatutkimus oli sopiva lähestymistapa, koska kehittämistyöllä pyrittiin vastaamaan johonkin käytännön toiminnassa havaittuun ongelmaan ja kehittämään jo olemassa olevaa käytäntöä paremmaksi. Kehittämistyön tuloksena parannettiin kirjaamiskäytäntöjä hoitotyön suunnitelman, lääkehoidon, kivun hoidon, ja ohjauksen suhteen, laadittiin kirjallisia ohjeita, luotiin toimintaprosesseja ja laadittiin kirjaamisen kriteerit Malmin kotisairaalaan ja selvitettiin jatkokehittämishaasteet. Kehittämistyö jatkuu edelleen raportin kirjoittamisen jälkeen. Hoitotyön suunnitelman kirjaamisessa käsitteiden ja termien sisällön ymmärtäminen loi yhteistä hoitotyön ammattikieltä. Hoidon prosessimallin avulla hoitotyöntekijä voi jäsentää paremmin potilaan hoitotapahtuman kirjaamista. Yhteiset toimintatavat lääkehoidossa minimoivat mahdollisia virheitä ja yhteisesti sovitut kirjaamisen kriteerit parantavat hoitotyön laatua. Kirjalliset ohjeet auttavat potilaiden kivun hoitoa ja ohjausta. Potilaslähtöinen kirjaaminen sisältää potilaan kokemuksia esimerkiksi terveydentilastaan, kivustaan, oireistaan ja toiveista hoidon suhteen.

"Tää on just mun juttu" : yhteisöllinen päivä Maunulassa

Opinnäytetyönämme toteutimme yhteisöllisen päivän Helsingissä, Maunulan alueella, yhteistyössä alueen paikallisten toimijoiden verkoston, Maunulatiimin, sekä Haavikon opetus- ja aikuskasvatuskeskuksen kehitysvammaisten nuorten kanssa. Toimimme osana Yhdessä- hanketta, joka on vuonna 2005 käynnistynyt kehittämisprojekti. Hankkeen tavoitteena on luoda inklusiivinen toimintamalli Maunulan alueelle. Tavoitteenamme on rakentaa pysyvä toiminnallinen yhteistyön muoto Haavikon opetus- ja aikuiskasvatuskeskuksen ja Maunulan muiden toimijoiden välille sekä vakiinnuttaa alueelle yhteisöllisyyttä tukeva pysyvä inklusiivinen foorumi. Lisäksi haluamme osallistaa Haavikon opiskelijat tasavertaisina toimijoina yhteisen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tavoitteisiin pyrkiessämme käytimme luovaan toimintaan perustuvia työmenetelmiä.Toiminnallamme loimme edellytykset alueen yhteisöllisyyden kehittymiselle sekä puitteet erilaisten ihmisten kohtaamiselle. Sosiaalipedagogisista lähtökohdista tarkastellessa keskeisimpinä esiin nousivat: inkluusio, yhteisöllisyys, osallistuminen ja osallisuus, voimaantuminen sekä innostaminen. Opinnäytetyöprosessimme koostui yhteistyöstä Maunulatiimin kanssa, tapahtuman mainonnan ja tiedotuksen organisoinnista sekä oman toimintapisteen suunnittelusta ja toteutuksesta yhteistyössä Haavikon opiskelijoiden kanssa. Opinnäytetyömme huipentui toukokuussa Haavikon opiskelijoita osallistavaan viidakkoseikkailuun Leikkipuisto Maunulassa. Haavikon opiskelijat osallistuivat aktiivisina ja tasavertaisina toimijoina viidakkoseikkailun toteutukseen. Tapahtuma kokonaisuudessaan onnistui kiitettävästi luoden pohjan yhteisöllisen toiminnan järjestämiselle jatkossakin. Kehitysvammaisten nuorten esimerkillinen työskentely yhteisen toiminnan hyväksi vahvisti alueen inklusiivisemman asenneympäristön kehittymistä.

Tajuttoman potilaan hoidon osaaminen - Osa 1: arviointivälineen kehittäminen perustason sairaankuljetukseen - Osa 2: arviointivälineen luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointi

Opinnäytetyömme tarkoituksena on tunnistaa tajuttoman potilaan hoidossa tarvittava osaaminen ja kehittää arviontiväline perustason sairaankuljetukseen tajuttoman potilaan hoidon osaamisen mittaamiseksi. Arviointivälineen avulla on tarkoitus jatkossa tutkia perustason sairaankuljettajien ja koulumme opiskelijoiden tietoja ja taitoja tajuttoman potilaan tunnistamisessa sekä hoidossa. Opinnäytetyömme on osa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja koulumme suurempaa yhteistyöhanketta, jonka on määrä jatkua syksyyn 2009 saakka. Hankkeen tarkoituksena on kehittää perustason sairaankuljettajien osaamista, koska Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on havaittu, että perustason sairaankuljetuksen kehittäminen ja testaaminen on jäänyt jälkeen verrattuna hoitotason sairaankuljetukseen. Tämän työn pohjana on laaja tajuttomuudesta tehty kirjallisuuskatsaus, joka koostuu tieteellisistä tutkimuksista ja kirjallisuudesta. Näiden tutkimusten ja hoitoprotokollan avulla on kehitetty arviointiväline tajuttoman potilaan hoidon osaamisen mittaamiseksi perustason sairaankuljetuksessa. Opinnäytetyön tuloksena luodun arviointivälineen pilotointi suoritettiin pienellä pilotointiryhmällä, joka koostui omista kollegoistamme. Opinnäytetyön II-osassa arviointivälineen toimivuutta on tarkoitus testata pienellä ryhmällä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen perustason sairaankuljettajia. Opinnäytetyön II-osan tarkoituksena on pilotoida I-osassa kehitettyä ja asiantuntijaryhmän muokkaamaa tajuttoman potilaan hoidon arviointivälinettä. Arviointivälineen avulla on tarkoitus jatkossa tutkia perustason sairaankuljettajien ja koulumme opiskelijoiden tietoja ja taitoja tajuttoman potilaan tunnistamisessa sekä hoidossa. Opinnäytetyömme on osa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja koulumme suurempaa yhteistyöhanketta, jonka on määrä jatkua syksyyn 2009 saakka. Hankkeen tarkoituksena on kehittää perustason sairaankuljettajien osaamista, koska Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on havaittu, että perustason sairaankuljetuksen kehittäminen ja testaaminen on jäänyt jälkeen verrattuna hoitotason sairaankuljetukseen. II-osassa tuodaan ilmi kehitysehdotuksia itse arviointivälineeseen sekä testaustilanteeseen pilotoinnin perusteella. Lopuksi analysoidaan opinnäytetyössä kehitetyn arviointivälineen luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta. Opinnäytetyön II-osassa arviointivälineen pilotointi suoritettiin alkuvuodesta 2007 pienellä ryhmällä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen perustason sairaankuljettajia. Hankkeen on tarkoitus jatkua loppukeväästä 2007, jolloin on tarkoitus suorittaa virallinen testaus. Testauksen avulla saadaan tietoa perustason sairaankuljettajien osaamisesta tajuttoman potilaan hoidon osalta.

Kotihoidon verinäytteet

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tehdä prosessinkuvaus kotihoidon verinäytteistä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin laboratoriopalveluiden (HUSLAB) Meilahden sairaalan kliinisen kemian ja hematologian laboratoriossa toteutetun projektin nimeltään Neuvottelevan työtavan kehittäminen laboratoriotyössä, havaittiin että kotona tapahtuvasta näytteenotosta tulisi tietää enemmän, koska poikkeavien laboratoriotulosten ilmoittaminen on usein vaikeaa. Tiedonkeruu opinnäytetyötä varten toteutettiin eräällä Helsingin kotihoidon palvelualueella. Tiedonkeruumenetelminä käytimme havainnointia ja haastattelua. Havainnoimme työpäiväkirjaa apuna käyttäen kahden HUSLABin kotinäytteenottajan työtä. Sen lisäksi haastattelimme kahdeksaa kotihoidon terveydenhoitajaa ja haastattelut kirjattiin muistiinpanoja tekemällä. Näiden avulla selvitimme, kuinka kotona tapahtuva näytteenotto on jaettu laboratorion ja kotihoidon kesken ja mistä tekijöistä erityisesti prosessin alkupään muodostuu. Lisäksi selvitimme, kuinka kotihoidossa seurataan laboratoriotulosten valmistumista ja kuinka terveydenhoitajiat toivoivat poikkeavista tuloksista ilmoitettavan. Havaintojen ja haastattelujen pohjalta teimme prosessikuvauksen. Kokosimme keskeisimpiä havaintoja taulukoihin, jossa on esitetty prosessin eri vaiheet, tehtävät, toimijat ja tietoverkot. Lisäksi olemme kuvanneet näytteen kulkua analysoivassa laboratoriossa, laboratoriotulosten vastaamista ja Multilab-tietojärjestelmän käyttömahdollisuuksista haettaessa kotihoidon yhteystietoja. Työmme tuloksena oli, että näytteitä otetaan kotihoidossa terveydenhoitajan oman motivaation ja myös alueella olevan kotinäytteenottajan saatavuuden mukaan. Terveydenhoitajat ottavat potilailta näytteitä samalla kun he ovat kotikäynnillään ja haastaattelujemme perusteella HUSLABin kotinäytteenottajaa on myös joskus vaikeaa järjestää potilaan luokse. Havaitsemiamme ongelmia löytyi sekä prosessin alku- että loppupäästä. Alkupään ongelmia olivat mm. kotinäytteenottajan ajanvarauslistan usein puutteellisesti täytetyt tiedot ja loppupään ongelmia kriittisistä laboratoriotuloksista ilmoittaminen. Prosessin kuvaus on tuonut esille yksityiskohtaisia asioita siitä, miten näytteenotto on järjestetty kotihoidossa. Kotona tapahtuvan verinäytteenoton koko prosessin kuvauksella saatiin analysoivalle laboratoriolle kattavampi kuva kotihoidon käytännöistä.

Rakennustekniikan lämpökuvauspalvelujen kehittäminen

Tämä insinöörityö tehtiin Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian Rakennustekniikan koulutusohjelmalle. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia on yksi Suomen suurimmista ammattikorkeakouluista, jonka opiskelijat ovat valmistuessaan alansa asiantuntijoita. Työn tavoitteena oli kehittää Rakennustekniikan koulutusohjelman tuottamia lämpökuvauspalveluja. Työssä selvitettiin, mitkä ovat lämpökuvauspalvelujen kehittämiskohteet ja mihin kehittämistoimenpiteisiin tulisi ryhtyä, jotta palvelujen menestyksekäs tuottaminen tulevaisuudessa varmistetaan. Työ aloitettiin perehtymällä palvelujen johtamisen ja kehittämisen menetelmiin sekä lämpökuvaamisen teknologiaan ja perusteisiin. Lämpökuvauspalvelujen kehittämismenetelmäksi valittiin palveluprosessin kuvaaminen ja siihen kytkeytyvän teknologian, osaamisen ja asiakassuhteiden kehittäminen. Työssä laadittiin seuraavaksi prosessikuvaus lämpökuvauspalveluille, määritettiin prosessiin kytkeytyvä teknologia ja osaaminen sekä kuvattiin palvelun asiakassuhteiden hoitomalli. Kuvausten perusteella kartoitettiin keskeiset kehittämiskohteet ja arvioitiin kehittämismahdollisuuksia. Työn lopputuloksena syntyi lämpökuvauspalvelujen prosessikuvaus sekä toimenpidesuositukset kehittämistoimenpiteistä. Keskeisinä suosituksina kehittämistoimenpiteiksi esitetään panostamista ajantasaiseen lämpökuvausteknologiaan hankkimalla uusi lämpökamera, palveluhenkilöstön osaamisen kehittämistä valmennuksia hyödyntäen sekä systemaattista asiakassuhteiden hoitoa ryhtymällä perusmarkkinointitoimenpiteisiin. Jatkotutkimuskohteeksi ehdotetaan selvitystä Rakennustekniikan koulutusohjelman lämpökuvauslaboratorion perustamismahdollisuuksista.

"Mitä ne oikein tahtoo?" : toimintaterapeuttiopiskelijoiden interventio palvelutalon viriketoiminnan kehittämiseksi

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälainen viriketoiminta Miljan palvelutalon asukkaita motivoi. Selvitimme työssämme myös Miljan palvelutalon sekä työntekijöiden resursseja viriketoiminnan kehittämiseen.Työmme tavoitteena oli tuottaa määrällistä tietoa, jonka avulla työntekijät voivat kehittää viriketoimintaa asukkaille motivoivammaksi ja asiakaslähtöisemmäksi. Halusimme työllämme tuoda esille oman toimintaterapeuttisen näkökulmamme toiminnan merkityksellisyydestä ja sen vaikutuksesta hyvään elämänlaatuun.Perimmäisenä pyrkimyksenä työssämme oli luoda asukkaille mahdollisuus parempaan elämänlaatuun viriketoimintaa kehittämällä asiakaslähtöisemmäksi. Pidimme tärkeänä sitä, että palvelutalon asukkailla olisi mahdollisuus toimia heille mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla vapaa-ajallaan. Työmme on tehty toimintaterapeuttisesta näkökulmasta vaikka aiheena on viriketoiminta. Palvelutaloympäristössä vapaa-aikaa vietetään viriketoiminnan muodossa, ja ikääntyneiden vapaa-ajan laatua ylläpidetään ja parannetaan viriketoiminnan muodossa työntekijöiden toimesta. Käytimme työssämme viitekehyksinä Inhimillisen toiminnan mallia ja Kanadan toiminnallisen suoriutumisen mallia. Tiedonkeruumenetelminä käytimme ryhmämuotoista teemahaastattelua työntekijöille ja kyselylomaketta asukkaille. Työntekijöitä haastattelemalla halusimme selvittää palvelutalon yleisiä resursseja sekä työntekijöiden mielipiteitä palvelutalon viriketoimintaa koskien. Saamiemme tietojen pohjalta laadimme kyselylomakkeen, joka selvitti palvelutalon asukkaiden mielenkiinnon kohteita valmiiksi määriteltyjen toimintakokonaisuuksien osa-alueilta. Palvelutalossa oli kyselyiden tekohetkellä kolmekymmentä (30) asukasta, joista selvitykseen osallistui kuusitoista (16) asukasta. Työmme tuloksista ilmeni, että merkittävä osa palvelutalon asukkaista haluaa osallistua viriketoimintaan. Vastaajia kiinnosti eniten muistitoiminta, retkeily, ulkoilu, keskustelu, musiikki ja liikunta. Vaikka työmme toi yksilötason tietoa mielekkäästä toiminnasta ja sen merkityksestä se ei kuitenkaan kerro sitä, miten elämänkokemukset, arvot ja tunne omasta toimintakyvystä vaikuttavat ihmisen tekemiin valintoihin. On tärkeää, että työmme tuloksiin ei tyydytä sellaisenaan vaan niitä lähdetään purkamaan auki yksilötasolla.