Ikääntyvien työkyky ja työkykyä ylläpitävä toiminta, case Stora Enson Anjalankosken tehtaat

Työkyky koostuu psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä osa-alueesta. Psyykkinen osa-alue koostuu jaksamisesta, sitoutumisesta, vuorovaikutuksesta sekä osaamisesta eli siis lähinnä yksilön ominaisuuksista, kun taas sosiaaliseen työkykyyn vaikuttavat myös työyhteisön jäsenet, työympäristö sekä organisaatiokulttuuri. Fyysinen työkyky koostuu pääosin niistä fyysisen toimintakyvyn ominaisuuksista, joita työn suorittamisessa tarvitaan. Toimintakyky määrittää myös sosiaalista ja psyykkistä työkykyä, siltä osin kun sitä tarvitaan työstä selviytymisessä. Ikääntyminen asettaa haasteita mutta myös mahdollisuuksia työkyvylle. Selkeintä heikkeneminen on fyysisellä osa-alueella, kun taas sosiaalisen ja psyykkisen osa-alueen heikkeneminen ei yleensä näy työiässä. Päinvastoin, ikääntymisen on todettu parantavan esim. sosiaalisia taitoja ja lisäävän arkipäivän viisautta.Työkykytoiminnalla pyritään ylläpitämään työkykyä tai ehkäisemään tai korjaamaan työkyvyn alenemaa. Se voi kohdistua yksilöön, työyhteisöön tai koko organisaatioon. Toiminnan onnistuminen edellyttää kaikkien organisaation tai työyhteisön jäsenten osallistumista ja sitoutumista toimintaan, ja onnistuneen työkykytoiminnan seurauksena hyötyvät työntekijän ja yrityksen lisäksi yhteiskunta. Työkykytoiminnan keinoja ovat työn, yksilön, esimiestyön sekä työyhteisön kehittäminen.Stora Enson Anjalankosken tehtailla toteutettiin kolmevuotinen ikääntyvien työkykyprojekti, jonka tavoitteena oli työ- ja toimintakykyä parantamalla ehkäistä ennenaikaista eläköitymistä ja säilyttää ikääntyvien hiljainen tieto mahdollisimman pitkään yrityksessä. Projektin jäsenien työkyky oli jo varsin korkea jo projektin alussa, mutta se onnistuttiin pitämään ikääntymisestä huolimatta korkealla tasolla projektin aikana. Projektin jäseniin kohdistuneen tutkimuksen perusteella tärkeimmäksi työkyvyn määrittäjäksi nousivat työtehtävät tai paremminkin niiden soveltuminen yksilön tarpeisiin, kykyihin ja arvostuksiin.

Kilpailuetu ja liiketoiminnan kehittäminen – cash&carry-ketju muuttuvassa ympäristössä

Suomalaiset yritykset ovat lähteneet hakemaan kasvua omille liiketoiminnoilleen, ja Baltian markkina-alue on ollut monille yrityksille ensimmäinen askel kansainvälisille liiketoiminnoille. Erityisesti tukkukauppatoimiala on ollut kasvussa Baltian alueella. Tässä työssä on käsitelty yhtä tukkukaupan muotoa, noutotukkukauppaa, Virossa toimivan pääosaltaan suomalaisomisteisen cash&carry-ketjun näkökulmasta. Ensimmäinen ketjun toimipiste perustettiin jo 1990-luvun alussa lähes heti Viron itsenäistymisen jälkeen. Toukokuussa 2005 perustetaan ketjun kahdeksas toimipiste. Jotta yritykset pärjäisivät kilpailussa, on niiden investoitava eri tavoin toimintaansa, että liiketoiminta jatkuisi ja asema kilpailutilanteessa säilyisi. Tehokkaat markkinointi- ja jakelukanavaratkaisut ovat yritysten intresseissä, koska niillä yritykset pystyvät lisäämään usein kontrollia markkinoista. Jokainen yritys pyrkii kehittämään liiketoimintaansa, ja sillä pyritään saavuttamaan kilpailuetuja tai säilyttämään nykyinen kilpailuetu. Toiminnan kehittäminen vaatii jatkuvaa liiketoimintaympäristön seurantaa, jotta aukenevat mahdollisuudet pystyttäisiin hyödyntämään ja tekemään liiketoiminnalle kannattavia ratkaisuja.

Fuusiovalvonta ja merkityksellisten markkinoiden määrittäminen Euroopan unionissa

Tutkielmassa tarkastellaan yrityskeskittymien valvontaa Euroopan unionissa. Kiinnostuksen kohteena on erityisesti, syrjivätkö yrityskauppasäännökset pienten maiden yrityksiä estämällä niiden kasvun kansainvälisesti kilpailukykyisiksi. Komission Komission markkinamäärittelyä on arvosteltu erityisesti maantieteellisten markkinoiden osalta. Komissio kielsi ruotsalaisten kuorma- ja linja-autoja valmistavien Volvon ja Scanian fuusion maaliskuussa 2000 tarkasteltuaan asiaa kansallisten markkinoiden kannalta. Arvostelijoiden mukaan markkina-alue olisi ollut koko EU:n laajuinen. Aihetta tutkitaan merkittävimpiin päätöksiin tutustumalla, kirjallisuuteen ja aiheesta kirjoitettuihin artikkeleihin perehtymällä sekä haastattelemalla asiantuntijoita. Komission käytännön ei voida osoittaa syrjivän esim. Pohjoismaita markkinoiden määrittämisessä. Viime vuosien fuusioissa markkinat on määritelty kansallisiksi yhtä usein Pohjoismaissa kuin muuallakin EU-alueella. Pohjoismaiden asemaa vaikeuttavat syrjäinen sijainti ja muut olosuhteet, jotka lisäävät alalletulon esteitä. Koska markkinat ovat pienet, ulkomaisille potentiaalisille kilpailijoille ei ole tarjolla suuria voittoja esim. Suomesta. Sisämarkkinoiden kehittyminen tulee parantamaan yritysten mahdollisuuksia laajentua yrityskaupoilla. Pohjoismaiden tilanteeseen sisämarkkinoiden kehittymisellä ei kuitenkaan kaikilla aloilla ole suurta vaikutusta, johtuen erilaisista olosuhteista muuhun Eurooppaan verrattuna.

Johdon yritysoston onnistumisen tukeminen pääomasijoitusyhtiön post-buyout toiminnan avulla

Tutkielman tavoitteena on analysoida, miten pääomasijoitusyhtiö voi post-buyout toiminnallaan tukea sijoituksensa onnistumista erilaisissa johdon yritysostotapauksissa. Tutkielmassa rakennetaan teoreettinen viitekehys, jonka avulla pääomasijoitusyhtiö voi tukea sijoituksensa arvon säilymistä ja toisaalta lisäarvon syntymistä. Tätä viitekehystä tarkennetaan ja testataan empiirisellä aineistolla, joka koostuu suomalaisen pääomasijoitusyhtiön ja sen neljän johdon yritysoston läpikäyneen kohdeyrityksen haastatteluista sekä pääomasijoitusyhtiön tuottamasta kirjallisesta materiaalista. Teorian ja empiirisen materiaalin perusteella johdon yritysoston onnistu-minen on usein subjektiivista sekä suhteellista suunniteltuun irtautumistapaan nähden. Joissakin tapauksissa jo pelkkä pääomasijoittajan mukaantulo voi vaikuttaa positiivisesti kohdeyrityksen riskinottoon ja siten pääomasijoitusyhtiön post-buyout toiminnan onnistumiseen.

Integroitua ilmoittelua? Case:Etelä-Karjalan primääriset matkailuyritykset

Tutkielmassa selvitettiin kuinka integroitua Etelä-Karjalassa sijaitsevien primääristen matkailuyritysten ilmoittelu heterogeenisille massoille suunnatuissa alue-esitteissä on ja millaiset seikat vaikuttavat integroinnissa onnistumi-seen. Lisäksi selvitettiin mitä lisäarvoa alue-esiteilmoittelun avulla saadaan yrityksen markkinointiviestintään. Tutkimus suoritettiin kahdessa eri vaiheessa. Kvantitatiivisen kirjoituspöytätutkimuksen avulla analysoitiin ensin 83 eteläkarjalaisen matkailuyrityksen alue-esiteilmoittelua vuosina 2002-2004. Kvantitatiivisen kirjekyselyn avulla selvitettiin sitä miten integrointi otetaan yrityksissä huomioon markkinointiviestintäpäätöksiä tehtäessä. Eteläkarjalaisten matkailuyritysten markkinointisuunnittelu on yleisellä tasolla lyhytjänteistä ja epäsystemaattista. Suunnitelmat laaditaan vain harvoin kirjallisessa muodossa. Markkinointiviestinnässä ja ilmoittelussa huolehditaan integroinnista kuitenkin hyvin ja ilmoittelun peruselementit osataan säilyttää samana sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ilmoittelussa säilyvät parhaiten samana yrityksen logot ja ilmoitusten yleisilme. Vain harvoin yritysten ilmoittelussa eri alue-esitteissä ei ole mitään yhteistä. Lyhyellä tähtäimellä eniten integrointiongelmia aiheuttaa esitteiden ilmestyminen eri aikaan vuodesta ja ilmoituksen lyhyt suunnitteluaikataulu. Sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä integrointiongelmia aiheuttaa se, että osa esitteistä on sanomalehti- ja osa aikakauslehtityyppisiä. Alue-esiteilmoittelu lisää yrityksen tunnettuutta sekä matkailijoiden että paikkakuntalaisten keskuudessa. Sen avulla tavoitetaan viime hetkessä ostopäätöksensä tekevät, jo paikkakunnalla olevat matkailijat, erityisesti ulkomaalaiset matkailijat.

Kytkettyjen johdannaisten tunnistaminen, tilinpäätöskäsittely ja esiintyminen – IAS 39

Tutkielman tavoitteena oli tutkia IAS 39 -standardissa käsiteltyjen kytkettyjen johdannaisten tunnistamista, tilinpäätöskäsittelyä ja esiintymistä sekä verrata eroja IAS- ja US GAAP –standardien välillä tarkasteltaessa erotetaanko kytketty johdannainen pääsopimuksesta. Lisäksi tutkittiin kytkettyjen johdannaisten esiintymistä neljässä eri toimialan suomalaisessa pörssiyrityksessä. Tutkielmassa päädyttiin johtopäätökseen, että sopimuksen tavanomaiset taloudelliset piirteet ja riskit tulee ymmärtää, jotta pystytään tunnistamaan siihen liittyvä mahdollinen johdannainen. Merkittäviä periaatteellisia eroja IAS- ja US GAAP-standardien välillä ei ollut tarkasteltaessa erotetaanko kytketty johdannainen pääsopimuksesta. Kytketyt johdannaiset ovat vaikea osa-alue yrityksille sekä niiden käsittelymenetelmät ovat ainakin joissain määrin vielä avoimia. Käytännössä monet sopimukset sisältävät näitä johdannaisen kaltaisia ehtoja, vaikka niitä ei vielä olisikaan tunnistettu ja juuri tunnistamisen haastavuuden vuoksi kytketyt johdannaiset ovat luultua yleisempiä. Neljässä suomalaisessa pörssiyrityksessä tehtyjen haastattelujen perusteella kytkettyjä johdannaisia esiintynee erityisesti ulkomaankaupan osto- ja myyntisopimuksissa.

Tilintarkastajan vastuu osakeyhtiössä

Tutkielman päätavoitteena oli muodostaa kokonaisuus osakeyhtiön tilintarkastajan vastuusta lakisääteisessä tilintarkastuksessa. Tähän pyrittiin ensinnäkin tilintarkastajan tärkeimpiä velvollisuuksia selvittämällä. Vastuu jaettiin kolmeen osa-alueeseen: vahingonkorvausvastuuseen, rikosoikeudelliseen vastuuseen ja kurinpidolliseen vastuuseen. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusote käsiteanalyyttinen. Tutkielman empiirinen osa koostuu auktorisoiduille tilintarkastajille tehdyistä teemahaastatteluista, joilla pyrittiin lähinnä täydentämään teoriaosan tietoja. Empiiristä osaa ei työssä ole erotettu omaksi luvukseen, vaan haastattelujen tuloksia esitetään teoriaosan yhteydessä. Haastattelujen tulokset eivät ole tilastollisesti yleistettävissä. Haastattelujen, Korkeimman oikeuden ennakkopäätösten, sekä tilintarkastajien valvonta-asioiden ratkaisujen perusteella tutkittiin vastuun sisältöä käytännössä. Vastuumuodoista vahingonkorvausvastuu todettiin osakeyhtiön tilintarkastajan kannalta merkittävimmäksi. Riskit vahingonkorvausvastuun realisoitumisesta näyttävät lisääntyneen myös Suomessa. Riskejä lisää erityisesti lakisääteisiin erityistehtäviin kuuluvien lausuntojen antaminen. Vahingonkorvausvastuun ylärajasta säätäminen laissa olisi tehokas tapa hallita näitä riskejä. Tarkastustyön dokumentointi ja tilintarkastusevidenssin kerääminen ovat tilintarkastajalle yhä tärkeämpiä tulevaisuudessa.

Riskianalyysi sisäisen valvonnan apuvälineenä

Tutkielman tavoitteena oli pyrkiä selvittämään Ilmatieteen laitoksen toiminnalliset ja taloudelliset riskit. Tämä toteutettiin Ilmatieteen laitoksen ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien haastatteluiden perusteella. Riskeistä rakennettiin Ilmatieteen laitokselle riskianalyysimalli, jonka kautta riskejä voidaan laitoksessa systemaattisesti tarkastella. Riskianalyysin on myös tarkoitus toimia apuvälineenä laitoksen sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa kehitettäessä. Riskianalyysissä riskejä arvioitiin riskiin sisältyvän kahden komponentin, todennäköisyyden ja seurausten, avulla. Näin saatiin riskit karkeasti vertailukelpoiseksi keskenään. Riskeistä muodostettiin ensin toimintokohtainen riskianalyysi, jonka jälkeen riskejä analysoitiin myös koko laitoksen tasolla. Riskejä ilmeni hyvin erilaisia: osaamiseen ja henkilöstöön liittyviä ja toisaalta pitkän tähtäimen strategisiin valintoihin liittyviä. Ilmatieteen laitoksen täytyy hallita toimintaansa ja toimintaympäristöönsä liittyvät muutokset ja olla uudistumiskykyinen. Täytyy myös huomata, että riskianalyysin lisäksi sisäisen valvonnan kehittämisessä on organisaation johdolla ja sisäisellä tarkastajalla tärkeä rooli.

Forcing Usage Rules in PublicWireless LANs

Langattomien lähiverkkojen yleistyessä nopeasti suurten verkkojen teknologiana käyttösääntöjen valvonta tulee tarpeelliseksi. Tässä työssä kuvataan, kuinka käyttäjät voidaan pakottaa noudattamaan käyttösääntöjä julkisissa WLAN-verkoissa. Työssä käsiteltävät ongelmat koskevat menetelmiä epäluotettavien DHCP-palvelinten paljastamiseksi sekä omia IP-osoitteita käyttävien käyttäjien paljastamiseksi tilanteissa, jolloin IP-osoite ei ole virallisen DHCP-palvelimen myöntämä. Jokaisen menetelmän kohdalla pohditaan, kuinka tällaisia käyttäjiä voidaan estää rikkomasta käyttösääntöjä. Lisäksi pohditaan keskitetyn tietojen keruun hyödyntämistä kuvattujen tehtävien suorittamiseksi. Esitetyt ratkaisut on erityisesti suunniteltu testiverkkoa varten, mutta yleiset ideat ovat toimivia missä tahansa langattomassa verkossa.

Pankkien yrityksille tarjoamien elektronisten pankkipalveluiden evoluutio internetympäristössä

Tämän tutkielman tarkoituksena on ollut kartoittaa pankkien yrityksille tarjoamien elektronisten pankkipalveluiden nykytilaa suhteessa aiheesta kirjoitettuun teoriaan. Yrityspuolella pankkipalvelun käyttäjä ei välttämättä ole samalla omistaja, kuten yksityishenkilöille tarkoitetuissa palveluissa. Tästä johtuen tämä kenttä tarjoaa aivan uutta tutkittavaa vanhempien, lähinnä yksityishenkilöiden suhteen tehtyjen tutkimusten rinnalle. Yrityksille tarkoitetut elektroniset pankkipalvelut ovat pohjautuneet pitkälti vuosikymmeniä vanhoihin eräsiirtojärjestelmiin, joita aletaan vasta nyt muuttaa internetpohjaisiksi. Yritysten tarpeet sekä vaatimukset pankkien verkkopalveluiden suhteen tulevat olemaan moninaisia ja poikkeamaan paljonkin aiemmin rakennetuista yksityisten verkkopalveluista. Avainsanoja tällä saralla tulevat olemaan personointi, kustomointi, tehokkuus, turvallisuus, reaaliaikainen tieto sekä kommunikointi.Tutkielmaan on tuotu lisäsyvyyttä arvioimalla elektronisen kaupankäynnin tulevaisuutta, jossa myös pankkien rooli tulee olemaan todennäköisesti merkittävä. Tätä tukee yritysten siirtyminen mm. elektroniseen laskutukseen, sekä –kaupankäyntiin. Pankkien tulisikin löytää jokin luonteva (välittäjän) rooli kehittyvillä business to business sekä business to consumer markkinoilla. Tämä alue voi pitää ratkaisun avaimet käsissä siihen, kuinka katetaan esimerkiksi netotuspalveluiden aiheuttamat tulonmenetykset. Nämä ovat strategisia kysymyksiä, jolloin tulee päättää minne asti tarjottavia palveluita voidaan venyttää pankkipalveluiden nimissä ja mitkä taas selkeästi toteuttaa vaikkapa partneripalveluina. Tulevaisuudessa verkossa surffaaminen tulee kuitenkin keskittymään suuriin portaaleihin, ja näin ollen onkin syytä varmistaa jo ajoissa että on itse luomassa riittävän houkuttavaa kokonaisuutta omien ja partnerien tarjoamien palveluiden osalta, sekä varmistaa myös näkyvyys muissa kriittisissä keskittymissä verkossa.

Suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten etabloituminen Kiinan markkinoille

Tutkielman tavoitteena oli lähestyä Kiinan markkinoita suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritys) näkökulmasta. Tutkielman päätavoitteena oli käydä läpi niitä tekijöitä, joiden tiedostaminen auttaa suomalaisia pk-yrityksiä etabloitumaan Kiinan markkinoille. Tutkielman tarkoituksena oli myös tuottaa oleellista yleistietoa Kiinasta liiketoimintaympäristönä, minkä etsiminen on usein hyvin aikaakuluttavaa. Yleistiedon pohjalta pk-yritykset voivat punnita soveltuuko uusi ja houkutteleva markkina-alue niille. Tutkielma on luonteeltaan lähinnä kuvaileva markkinatutkimus, joka perustuu jo olemassa olevaan tietoon Kiinan markkinoista. Tutkielma toteutettiin ns. kirjoituspöytätutkimuksena ja suurin osa tiedosta on sekundaarista, yleistietoa liiketoimintaympäristöstä. Tutkielman lähdeaineistona käytettiin mahdollisimman uutta koti- ja ulkomaista kirjallisuutta, artikkeleita sekä seminaareissa esitettyjä tutkimuspapereita. Lähdeaineiston käsittely perustui aineistolähtöiseen analyysiin. Analyysin avulla pyrittiin tiivistämään aineisto ja kasvattamaan sen informaatioarvoa luomalla hajanaisesta aineistosta selkeää ja mielekästä, kadottamatta silti sen sisältämää informaatiota. Tässä tutkielmassa esiin tulleiden tekijöiden perusteella vaikuttaa siltä, että suomalaisilla pk-yrityksillä on huomattavia kehitys- ja kasvumahdollisuuksia Kiinan markkinoilla. Parhaat mahdollisuudet menestyä Kiinan markkinoilla on niillä yrityksillä, jotka omaavat kansainvälistä kokemusta, ovat teknologiaorientoituneita ja pitkälle erikoistuneita omalla toimialallaan. Menestyminen edellyttää myös hyvää paikallista markkinatuntemusta, kykyä solmia hyviä kontakteja paikallisiin viranomaisiin ja markkinoilla toimijoihin sekä valmiutta sitoutua pitkällä aikajänteellä Kiinan markkinoille.

Sisäisen tarkastuksen prosessi

Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä ovat tärkeimmät edellytykset toimivalle ja luotettavalle sisäiselle tarkastukselle ja kuinka yrityksen tulee suorittaa sisäisen tarkastuksen prosessi luotettavan ja oikean tiedon takaamiseksi. Tavoitteet saavutetaan selvittämällä tarkastusprosessin kulku lähdemateriaalin avulla sekä tutkimalla muita tarkastustyöhön olennaisesti vaikuttavia edellytyksiä. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusmetodologia käsiteanalyyttinen. Tutkimustulosten mukaan tärkeimmät edellytykset hyvälle sisäiselle tarkastukselle ovat ammattitaitoiset ja kokeneet tarkastajat, yrityksen positiivinen suhtautuminen tarkastuksiin, yrityksen oikea organisaatiorakenne, joka tarjoaa tarkastajille riittävän riippumattomuuden sekä yrityksen ja tarkastajien etiikka. Tarkastusprosessin suorittaminen tulisi tutkimuksen mukaan perustua yritykselle soveltuvin osin The Institute of Internal Auditors:n luomien standardien pohjalle.

Lahti–Kerava -Oikoradan ensivaikutukset linja-autoliikenteeseen

Työn tavoitteena on tutkia syyskuussa 2006 auenneen Lahti-Kerava Oikoradan ensivaikutuksia linja-autoliikenteeseen. Vaikutuksia tutkitaan kolmelta eri kannalta, joita ovat linja-autoyritykset, matkustajat ja kunnat. Työstä on rajattu pois Helsingin sopimusliikenne eli YTV-alue. Tutkimus on kvalitatiivinen, ymmärtämään pyrkivä ja hyvin empiriapainotteinen. Tutkimus toteutetaan pääsääntöisesti analysoimalla tilastollista tietoa ja tekemällä teemahaastatteluja. Lisäksi vaikutuksia matkustajille tutkitaan matkustajatutkimuksen avulla. Tutkimustulokset osoittavat, että matkustajamäärät ovat linja-autoliikenteessä vähentyneet huomattavasti Lahti-Helsinki-Lahti sekä Mäntsälä-Helsinki-Mäntsälä - väleillä oikoradan henkilöjunaliikenteen alkamisen jälkeen. Matkustajatutkimus osoittaa, että matkustaja valitsee linja-auton tälle välille sopivan matkareitin, pysäkille pääsemisen helppouden ja luotettavuuden vuoksi. Juna puolestaan valitaan sen nopeuden ja hinnan vuoksi tutkitulla välillä.

Sähköisen liikkeenohjauskäytön mitoitus, käyttöönoton dokumentointi ja pakkauslinjasovellukset

Frequency converters have started to gain new market areas in the field of motion control applications. The communication and control properties of frequency converters have reached the properties of traditional servo amplifiers during the past few years. In this thesis a motion control system was examined. This particular system consists of frequency converters, permanent magnet synchronous motors and linear belt drives. The properties and prerequisites for packing are discussed. A test setup was build and measurement sets were done to examine the performance of the system. Speed and accuracy measurements were done in all three dimensions. Based on the measurement results applicability of the system for packing industry was evaluated.

Rakennusprojektin laadunvarmistuksen automatisointi mobiiliteknologialla

Rakennusprojekteissa yksi haastava osa-alue on laadunvarmistus: Suomen elementtitehtailla se tapahtuu tällä hetkellä käsityöllä, eikä automaatiota käytetä. Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mobilding-hankkeessa rakennuselementteihin upotetaan radiotunnisteita, joiden avulla elementit voidaan tunnistaa langattomasti ja yksilöllisesti, sekä yhdistää tietojärjestelmän tietoon. Käyttäen hyväksi kykyä tunnistaa elementit sähköisesti, tässä diplomityössä keskitytään ratkaisemaan laadunvarmistuksen haastetta automatisoimalla prosessia. Työssä kartoitetaan laadunvarmistuksen nykytila rakennusteollisuudessa ja sen pohjalta suunnitellaan ja tuotetaan laadunvarmistusjärjestelmä. Toteutettava järjestelmä kykenee havainnoimaan poikkeuksia reaktiona käyttäjien syötteeseen ja valvomaan projektin aikataulutusta käyttäen hyväksi elementtien tilatietoja. Havaituista poikkeuksista tiedotetaan automaattisesti. Järjestelmään toteutetaan rajapinta Web Service-teknologioilla, jolloin sitä voidaan käyttää matkapuhelimella. Työn tuloksena saatavaa järjestelmää testataan pilottihankkeissa ja siitä saadaan pohja laadunvarmistuksen jatkokehitykselle.