Romanihistoriaa kulttuurin sisäistä näkökulmaa kunnioittamalla

Kirjallisuusarvostelu

Plan B from Outer Space - InsomniaGame-pelin suunnittelu ja toteutus 2010–2011

InsomniaGame oli Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin oppiaineen ja Insomnia verkkopeliyhdistyksen yhteistyössä vuosina 2010 ja 2011 toteuttama pelikonseptikokeilu. InsomniaGame oli osa laajempaa ”CoEx: Yhteisöllistä tekemistä tukevat tilat kokemusten jakamisessa” kaksivuotista (1.10.2009–31.12.2011) hanketta, jonka toteuttivat yhteistyössä Turun yliopiston Porin yksikkö, Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikkö ja Tampereen yliopisto. Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa sosiaalista mediaa, yhteisöllisyyttä ja lisättyä todellisuutta hyödyntäviä virtuaalisia ja julkisia tiloja, joissa käyttäjät voivat jakaa kokemuksia. Tutkimus on luonteeltaan soveltava pro gradu -tutkielma, joka sisältää kaksi vuotta kestäneen ja kaksi pelisovellusta sisältävän työosuuden. InsomniaGame koostui erilaisista pelaajien suorittamista tehtävistä, pelialustasta sekä taustatarinasta. Päätutkimuskysymykset ovat: Mitkä tekijät vaikuttivat pelisuunnitteluprosessiin ja miten? Työ esittelee InsomniaGame-pelin kehityksen. Erityistarkastelussa ovat suunnitteluprosessin ja pelin sisällölliset muutokset sekä niihin vaikuttaneet tekijät. Pelin kehitys perustui pääasiassa erilaisiin dokumentteihin, joita käytettiin suunnittelun apuvälineenä sekä viestinnässä projektin eri toimijoiden kesken. Tutkimus pyrkii syntyneiden dokumenttien sekä pelisuunnittelijoiden muistin perusteella rekonstruoimaan InsomniaGame-pelisovelluksen kehityskaaren. InsomniaGamen kehityksessä oli monia tekijöitä, jotka muuttuivat sen kehityskaaren aikana. Itse pelin sisältö, kuten myös suunnittelutapa, muuttuivat kahden vuoden aikana huomattavasti. Pelillä oli myös monia erityispiirteitä, jotka tekevät sen kehityksestä ainutlaatuisen, sillä esimerkiksi pelin testaaminen yhtenä kokonaisuutena oli mahdotonta. Lisäksi peli oli tutkimus- ja yhteistyöprojekti, jossa oli mukana monia eri toimijoita ja erityisesti tutkimuksessa korostuu yhteistyökumppani Insomnia verkkopeliyhdistyksen osallisuus. InsomniaGamen kummankaan vuoden toteutus ei sujunut odotetulla tavalla, mikä osaltaan vaikutti etenkin jälkimmäisen vuoden pelin suunnitteluun. Varsinainen suunnittelutyö kuitenkin eteni ensimmäisenä vuonna käytetyn mallin mukaisesti, mutta kuitenkin niin että alkuperäiset oletukset pelisuunnittelusta ja lopputuloksesta muuttuivat. Tämän vuoksi peliprojektia voi paikoitellen luonnehtia jopa kaoottiseksi, ja erityisesti toteutusvaiheessa jouduttiin luomaan nopealla aikataululla uusia toimintamalleja. Työ toimii mallina tuleville peliprojekteille, mutta erityisen tärkeää olisi luoda yhtenäinen kehitysalusta vastaavanlaisia projekteja varten.

Euroopan unionin strategisen kulttuurin dynamiikka 2000-luvulla

Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) voidaan katsoa olevan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) sotilaallinen ulottuvuus. Euroopan unionilla on ollut vaikeuksia turvata rauhaa omassa naapurustossaan (Balkanin kriisi, Libya), josta johtuu paineet kehittää nykyistä yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää EU:n strategisen kulttuurin ilmentymistä ja dynamiikkaa. Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus ja metodina on abduktiivinen sisällönanalyysi. Abduktiivisen toimintahypoteesin ja kirjallisuuskatsauksen avulla luodaan tutkimuksessa strategisen kulttuurin teoreettinen viitekehys, joka antaa näkökulman ja rajauksen tutkimukseen. Primäärilähteenä tutkimuksessa käytetään Euroopan unionin perussopimusta, Euroopan unionin turvallisuusstrategiaa vuodelta 2003 ja sen toteutumisraporttia vuodelta 2008. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan väittää, että EU:lla on strategista kulttuuria, jos sitä tarkastelee teoreettisen viitekehyksen avulla. Lisäksi tulokset puoltavat ajatusta, että Euroopan unionin turvallisuusympäristö on muuttunut 2000-luvulla. EU:n sotilaalliset operaatiot ovat painottuneet 2000-luvun alkupuolelle. YTPP:n konkretisoituminen Artemikses-operaatiossa ja Euroopan unionin turvallisuusstrategian luominen vuonna 2003, oli EU:n strategisen kulttuurin nousuaikaa. Paineet mitkä ajoivat EU:ta kehittymään strategisena toimijana, kumpusivat 11. syyskuuta aiheutetuista terroriiskuista ja niitä seuranneesta Yhdysvaltojen hyökkäyksestä Irakiin. Georgian tapahtumat 2008 aiheuttivat muutospaineita yleiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Muutospaineet konkretisoituivat raporttiin Euroopan unionin turvallisuusstrategian toteutumisesta ja lopulta Lissabonin sopimukseen 2009. Vaikka Lissabonin sopimukseen liittyvistä rakenneuudistuksista oli keskusteltu jo aiemminkin, tutkimuksessa väitetään, että Georgian sota edisti halua päästä yhteisymmärrykseen näistä rakenneuudistuksista. Vuosi 2011 aiheutti taantuman yhteisen turvallisuus ja puolustuspolitiikan kehittymiselle. Päätös olla osallistumatta Libyan kriisiin osaltaan heikensi EU:n strategista kulttuuria. Tutkimuksessa väitetään, että YTPP:n nouseminen takaisin EU:n asialistalle (taloudellisesta tilanteesta huolimatta) vuonna 2013 johtuu EU:n epäonnistumisesta ottaa vahvaa roolia Libyan kriisissä.

Muutokset Venäjän merivoimien operaatiosuunnittelussa vuoteen 2030 mennessä

Venäjä on perinteisissä uhkakuvissaan pitänyt päävastustajanaan Yhdysvaltoja ja Natoa. Tämän vuoksi merivoimien pohjoista operaatiosuuntaa on painotettu jopa muiden operaatiosuuntien kustannuksella. Neuvostoliiton hajoaminen käynnisti geopoliittisen muutosliikkeen erityisesti Venäjän läntisellä ja eteläisellä operaatiosuunnalla, mikä voi jatkossa vaatia operaatiosuuntien uudelleen priorisointia. Samaan aikaan Kiina on Venäjän itäisellä operaatiosuunnalla nousemassa Aasian keskeiseksi voimatekijäksi. Tutkimustyössä tarkastellaan miten Venäjä pyrkii merivoimillaan vastaamaan muutoksiin sen eri operaatiosuunnilla vuoteen 2030 mennessä. Tarkastelun kannalta keskeisiä selvitettäviä asioita ovat operaatiosuuntien nykyiset merkitykset Venäjälle ja tekijät, jotka mahdollisesti voisivat laukaista muutostarpeita operaatiosuuntien painotuksissa. Tutkimuksen teoreettinen näkökulma perustuu uusrealismin paradigman mukaiseen hegemoniateoriaan, jonka mukaan suurvallat ovat aggressiivisia, eivätkä tyydy voimatasapainoon, vaan tavoittelevat paikkaa johtavana valtiona, hegemonina. Tutkimusaineisto koostuu Venäjän ulko- ja turvallisuuspoliittisista asiakirjoista, joita tarkastellaan aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin. Venäjän operaatiosuuntien keskeisiä muutostarpeita laukaisevia tekijöitä ovat strategisen tasapainon järkkyminen tai pysyvän sotilaallisen voiman lisääntyminen sen lähialueilla. Läntisellä ja pohjoisella operaatiosuunnilla keskeiset muutostarpeita laukaisevat tekijät ovat kytkeytyneet Naton ja Yhdysvaltojen toimiin. Itäisellä operaatiosuunnalla priorisoinnin tarvetta aiheuttaisi todennäköisesti strategisen tasapainon järkkyminen Venäjän ja Kiinan välillä sekä Yhdysvaltojen mahdollinen vaikutusvallan kasvu Aasian alueella. Eteläisellä operaatiosuunnalla keskeinen muutostarpeita määrittävä tekijä on Venäjän etuoikeutettuun intressipiiriin kuuluvien pienten valtioiden orientoituminen lähitulevaisuudessa Venäjän ja lännen välillä. Tutkimustyössä esiin nousseiden havaintojen perusteella Venäjä on todennäköisesti lähitulevaisuudessa siirtämässä asevoimiensa painopistettä itäiselle ja eteläiselle operaatiosuunnalle. Venäjän merivoimien näkökulmasta tämä tarkoittaisi Tyynenmeren ja Mustanmeren laivastojen kehittämistä ja toiminnan painottamista.

Ilmavoimien ohjaajakurssille valittujen fyysisen suorituskyvyn lähtötaso ja sen muutokset vuodesta 1997 vuoteen 2004

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mikä on Ilmavoimien ohjaajalinjalle valittujen fyysisen suorituskyvyn lähtötaso. Lähtötasolle määritettiin viitearvot. Samalla oli tarkoitus selvittää onko ohjaajakurssin fyysisessä suorituskyvyssä tapahtunut muutoksia vuosien 1997 ja 2004 välillä. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia liikunnanharrastajatyyppejä kurssille tulee valituksi. Tämän lisäksi oli vielä tarkoitus vertailla miten määritellyt viitearvot suhteutuvat muille populaatioille määriteltyihin viitearvoihin. Vertailtavia viitearvoja olivat vuonna 1997 ohjaajakurssin valintavaiheen lihasvoimatestistölle muodostetut viitearvot sekä normaaliväestön, jääkiekkoilijoiden, keihäänheittäjien ja painonnostajien viitearvot. Ilmavoimissa on ollut ohjaajakurssin valintavaiheessa vuodesta 1997 koekäytössä jalkojen, vartalon ja niskan lihasvoimia mittaava testistö. Lihasvoimatestistö sisältää anaerobista tehoa mittaavan hyppytestin, vartalon- ja niskan maksimivoimaa mittaavat isometriset dynamometritestit sekä käsien- ja ylävartalon dynaamista voimaa ja koordinaatiota mittaavan heittoporttitestin. Näiden lisäksi valintavaiheen testit sisältävät BMI:n määrittämisen, aerobista tehoa mittaavan polkupyöräergometritestin, varusmiesten kuntotestin ja liikunnallisuutta arvioivan liikunnanharrastajatyyppi – luokituksen. Näitä valintavaiheen testitietoja käytettiin tutkimuksessa empiirisenä aineistona. Aineisto sisälsi vuosien 1997-2004 välillä ohjaajakurssille valittujen kenkilöiden testitulokset. Tutkimusaineiston analysoinnissa ryhmien välisten erojen tutkimiseen käytettiin yksisuuntaist varianssianalyysia ja U-testiä. Testien välisten yhteyksien mittaamiseen käytettiin Pearsonin korrelaatiokerrointa. Ohjaajakurssin fyysisen suorituskyvyn lähtötaso määriteltiin viitearvojen avulla. Ohjaajakurssilaisten fyysisessä suorituskyvyssä ei tutkimuksen mukaan ole tapahtunut säännönmukaista ja tilastollisesti merkittävää muutosta. Tilastollisesti merkittäviä eroja esiintyi, mutta säännönmukaisia huononemistrendiä ei. Liikunnanharrastajatyypeistä yleisimmin kurssille on tulosten mukaan tullut valituksi Taito-Teho –tyyppinen henkilö. Vuoden 1997 viitearvoihin verrattuna nyt määritellyt viitearvot olivat tiiviimmin jakautuneita siten, että vuoden 1997 viitearvoissa parhaimpien viitearvojen rajat ovat ylempänä ja huonoimpien alempana kuin tämän tutkimuksen viitearvoissa. Muihin viitearvoihin verrattuna ohjaajakurssin vartalon ojentajien painoon suhteutetun maksimivoiman viitearvot ovat jääkiekkoilijoiden kanssa samalla tasolla. Normaaliväestön viitearvot ovat alempana ja painonnostajien ylempänä. Vartalon koukistajien osalta ohjaajakurssin viitearvot ovat normaaliväestön tasalla. Jääkiekkoilijoiden ja painonnostajien viitearvojen ollessa selvästi ylempänä. Heittoporttitestin vertailussa keihäänheittäjien viitearvot ovat melko selvästi ohjaajakurssin viitearvoja ylempänä. Vartalon ja niskan riittävät voimatasot ovat erittäin tärkeitä sotilaslentäjän operatiivisen toimintakyvyn kannalta. Niissä mahdollisesti ilmenevät vajavaisuudet ovat riski sotilaslentäjän koulutus- ja taistelukelpoisuudelle. Tutkimuksen tulosten perusteella määriteltiin lähtötaso, jolta sotilaslentäjän ammattiin lähdetään. Tulosten perusteella lähtötason suorituskykyä tulisi pyrkiä kehittämään, jotta toimintakykyisyyttä pystyttäisiin ylläpitämään koko uran ajan, ammattitaudeilta välttyen. Sotilaslentäjän fyysisen suorituskyvyn kehittymisen seuraamiseksi tulisi Ilmavoimissa ottaa valintavaiheessa käytössä oleva testipatteristo viralliseen ja jatkuvaan testaus- ja seurantakäyttöön. Lisäksi seurantatesteille ja erikseen eri ikäluokille tulisi määrittää omat viitearvot ja tavoitetasot, jotka saavuttaessaan sotilaslentäjän voitaisiin arvioida olevan taistelukelpoisuudeltaan vaaditulla tasolla.

Kadettien fyysisessä kunnossa tapahtuneet muutokset 82. - 91. kadettikurssien välillä taistelukelpoisuuden näkökulmasta

Tässä tutkielmassa pyrittiin selvittämään kadettien tämän hetkinen fyysisen kunnon taso ja tutkimaan, miten fyysinen kunto on muuttunut viimeisen yhdeksän vuoden aikana peräkkäisillä kadettikursseilla taistelukentän näkökulmasta. Sotilailta edellytetään vähintään 51,3 - 55 ml/kg/min hapenottokykyä ollakseen taistelukelpoisia. 12- minuutin juoksutestissä tämä edellyttää vähintään 2800 metrin tulosta. Lihaskuntotestissä vaaditaan vähintään hyvää tulosta. Tämän perusteella olen asettanut tutkimuksen tavoitteeksi selvittää, vieläkö kadettien nykyinen kunto vastaa taistelukelpoisuuden edellyttämää tasoa. Kadettien fyysistä kuntoa mitataan kestävyyden osalta 12- minuutin juoksutestillä ja lihaskuntoa viisiosaisella lihaskuntotestillä. Lisäksi kadetit juoksevat valojänistestin, joka mittaa kadettien maksimaalista hapenottokykyä. Tämä tutkimus täydentää jo tehtyjä tutkimuksia. Tutkittavana joukkona käytettiin maa- ja merivoimien kadetteja, jotka ovat aloittaneet opintonsa vuosina 1995 - 2004. Tutkimuksessa etsittiin vastausta seuraaviin tutkimuskysymyksiin: - Miten kadettien fyysinen kunto on muuttunut vuodesta 1995 vuoteen 2004? - Millä tasolla kadettien fyysinen kunto on tällä hetkellä taistelukentän näkökulmasta? - Mikä merkitys antropometrialla on fyysiseen kuntoon? - Millaisia eroja on havaittavissa eri puolustushaarojen sekä sukupuolten välillä? Tutkimus osoitti, että kadettien fyysinen kunto on laskenut asteittain vuodesta 2000 lähtien. Maksimaalinen hapenottokyky laski vuodesta 1995 vuoteen 2002 4,1 ml/kg/min eli 6,7%. Muutos oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (p=0,000). Vuosina 1995 - 2000 kadetit saavuttivat 12- minuutin juoksutestissä keskimäärin 2972 metrin tuloksen, nuorimpien kadettien savuttama tulos oli enää 2817 metriä. Kestävyys laski viiden vuoden aikana lähes 5%. Merikadettien tulokset ovat kaikissa testeissä jääneet noin kaksi prosenttiyksikköä maavoimien kadettien tuloksista. Tulosten perusteella nykyisten kadettien fyysinen kunto jää alle taistelukelpoisuudelle määritetyn vaatimustason. Tulos on lähes samansuuntainen kaikilla kadeteilla puolustushaarasta tai sukupuolesta riippumatta.Tutkimuslähteinä on käytetty kirjallisuutta ja kadettien fyysisen kunnon testituloksia.

Pulppuavan saundin kovassa ytimessä. Commodore 64 -kulttuurin symbolinen rakentuminen Lemon64-internetsivuston keskusteluforumilla

Pro gradu -tutkielmani aihe on yhteisöllisyyden symbolinen rakentuminen Lemon64-internetsivuston keskusteluforumilla. Lemon64-internetsivusto on kohdistettu Commodore 64 -kotitietokoneesta kiinnostuneille henkilöille. Analysoin Lemon64-internetsivuston keskusteluforumin musiikkiaiheisista viestiketjuista löytyviä symboleja. Symboleja ja niiden käyttötapoja analysoimalla selvitän, miten Commodore 64 -kulttuurissa syntyy yhteisöllisyyttä. Analyysissäni sovellan verkkoyhteisöjen tutkimusta ja sosiologista teoriaa yhteisöjen symbolisesta rakentumisesta. Teoreettisen viitekehykseni mukaan yhteisöt rakentuvat yhteisön jäsenten käyttämien symbolien avulla. Tutkielmassa analysoin sanoista muodostettuja symboleja. Pohjustan aihettani käymällä läpi Commodore 64 -kotitietokoneen tuotannollisia taustoja. Selvitän myös 1980- ja 1990-lukujen tietokonealakulttuurien merkitystä Commodore 64 -kulttuurin kehitykselle. Analyysini tuo esiin Commodore 64 -kulttuurin ominaispiirteet sekä tietokonealakulttuurina että musiikkikulttuurina. Keskusteluforumilla käytetyt symbolit ja niille annetut merkitykset antavat Commodore 64 -kulttuurille sen rajat ja sisällön. Keskusteluforumilla symboleita vaihdetaan, niiden merkityksistä keskustellaan ja niiden avulla erotutaan muista tietokonealakulttuureista. Analyysini paljastaa joidenkin symbolien olevan Commodore 64 -kulttuurin pohjasymboleita. Pohjasymboleilla on ensisijainen merkitys kulttuurin symbolisia rajoja ja sisältöä analysoitaessa. C64-musiikkikulttuurin pohjasymboleja ovat kanonisoidut säveltäjät ja osa heidän sävellyksistään, sekä C64:n SID-äänisiru.

HW2-Taktisen lentokoulutusohjelman muutokset Hawk UG2-päivityksen myötä

Suomen Ilmavoimien lentokalusto on muuttumassa voimakkaasti: Hawk-kalusto käy läpi mittavaa ohjaamopäivitystä nimeltään UG2, jossa siihen asennetaan nykyaikaiset avioniikkaja navigointijärjestelmät. Koko Ilmavoimien toimintakyky on tällä hetkellä laajenemassa F- 18 Hornet -kaluston MLU2-päivityksessä, jossa kalusto saa kyvyn mm. ilmasta-maahan - toimintaan. Tämä on yksi huomattavista tekijöistä nykyaikaisen suihkuharjoituskoneen vaatimuksia silmälläpitäen, sillä Hawk-koulutuksen tavoitteena on antaa ohjaajalle Hawkvalmiusohjaajakelpuutus sekä luoda edellytykset siirtymiselle Hornet-koulutukseen. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia ja kartoittaa UG2-päivityksen saaneen Hawk-kaluston tuomia muutoksia HW2 taktiseen lentokoulutusohjelmaan. Tutkimus pohjustetaan esittelemällä tarpeet Hawkin ohjaamopäivitykselle sekä sen tärkein sisältö ja ominaisuudet ohjaajan kannalta. Tätä seuraa varsinainen pääluku, eli HW2-koulutusohjelman sisällölliset muutokset UG2-päivityksen myötä. Tutkielman aihetta tarkastellaan tutkimuksessa lentokoulutuksen kehittymisen näkökulmasta. Käsittely tapahtuu Hawkin ohjaamopäivityksen ja HW2- lentokoulutusohjelman muutoksen funktiona. Tutkimuksen tutkimusotteeksi on valittu kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmäksi aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Pääasiallisena tiedonkeruumenetelmänä tutkimuksessa on käytetty dokumentteihin perustuvaa tietoa, joista tärkeimpinä lähteinä käytettiin HW2- lentokoulutusohjelmia, aiempia tutkimuksia, yleistä Hawk-kirjallisuutta sekä oppituntimateriaaleja. Aiheen ainutlaatuisuudesta ja tuoreudesta johtuen saatavilla oleva dokumentoitu tieto on kuitenkin melko vähäistä. Tämän vuoksi toisena tiedonkeruumenetelmänä on käytetty haastattelua, sillä siten pystyttiin keräämään faktapohjaista ja kirjoittamatontakin tietoa tutkijan oman analysoinnin lisäksi ja tueksi. Tutkimuksessa käy ilmi, että UG2-päivityksen ansiosta ohjaajan on mahdollista säilyttää hyvä tilannetietoisuus entistä helpommin. Tästä johtuen ohjaajan kapasiteettia voidaan suunnata entistä enemmän myös muihin tärkeisiin osa-alueisiin. Lisäksi päivityksen myötä mahdollistuneet uudet toimintatavat ja –taktiikat ovat madaltaneet Hawk- ja Hornet-koulutuksen välistä kynnystä, jolloin HW2-lentokoulutusohjelman lopputuote, eli Hornetjatkokoulutuskelpoinen ohjaaja, on entistä parempi.