Suomalaiset maaseututeaatterit 1887 - 1900

Kuvitettu

Yhdysvaltojen SEAD-toiminnan kehittyminen 1970-luvulta 1990-luvun loppuun

Ilmapuolustukseen vaikuttaminen on ollut merkittävä osa yhdysvaltalaista sodankäyntiä 1970-luvulta 1990-luvulle. Ilmapuolustukseen vaikuttamisesta on Yhdysvalloissa käytetty nimitystä SEAD-toiminta ja vaatimuksia SEAD-toiminnalle ovatkin eri aikakausina asettaneet niin mahdollinen Varsovan liiton ilmapuolustuksen kohtaaminen kuin hyvin tiukoilla voimakäytön kriteereillä toteutettu Kosovon ilmasotakin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten Yhdysvaltojen SEAD-toiminta on kehittynyt 1970-luvulta 1990-luvun loppuun mennessä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena asiakirjatutkimuksena ja keskeisinä lähteinä toimivat erilaiset ohjesäännöt, kirjallisuus, artikkelit ja aiemmin julkaistut tutkimukset eri aiheista. Tutkimus toteutettiin yhdysvaltalaisesta näkökulmasta ja SEAD-toiminnasta käytettiin sen yhdysvaltalaista määritelmää. Tutkittavaa aihetta lähestyttiin tekniikan näkökulmasta ja tutkimuksessa perehdyttiin keskeisten järjestelmien, laitteiden ja kaluston käyttö- ja vaikutusperiaatteisiin, joiden osalta pyrittiin löytämään kullekin aikakaudelle olennaisimmat, vaikuttavimmat ja käytetyimmät. Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin ydinaseiden käyttö, laivasto-osastoja vastaan suunnattu SEAD, sekä ilmakuljetus niiltä osin kuin se ei suoranaisesti vaikuttanut SEAD-toiminnan kehittymiseen yleisesti. Tutkimuksessa perehdyttiin yhdysvaltalaiseen ja israelilaiseen SEAD-toimintaan Vietnamin sodan, Jom Kippur -sodan, Israelin ilmahyökkäyksen Bekaan laaksoon, operaatio Eldorado Canyonin, Persianlahden sodan, Irakin lentokieltoalueiden valvonnan ja Kosovon ilmasodan yhteydessä. Israelin SEAD-toiminta ja sotakokemukset ovat tutkimuksessa mukana koska niillä oli merkittävä vaikutus yhdysvaltalaisen SEAD-toiminnan kehittymisessä. Tapahtumien vaikutukset näkyivät muutoksina ohjesäännöissä, kalustossa ja toimintatavoissa. SEAD toiminnassa otettiin ”etsi ja tuhoa” -toiminnan jälkeen käyttöön niin sanottu ”saturaatiotaktiikka”, jossa vastustajan järjestelmät ylikuormitettiin. Toimintaperiaate muuttui uudelleen 1990-luvun lopussa, vastustajien opittua saturaatiotaktiikan heikkoudet. Tutkimuksessa havaittiin että tutkittuna ajanjaksona Yhdysvaltojen SEAD-toiminnassa vaikuttavin tekijä on ollut elektroninen sodankäynti, sen eri muodoissaan. Asejärjestelmien osalta tutkasäteilyyn hakeutuvien ohjusten käyttö on ollut merkittävässä roolissa. Niiden rooli on kuitenkin ajan myötä hieman muuttunut ja niiden rinnalle on tullut useita muita asejärjestelmiä.

Map illustrating the site of the harbours for the proposed Obi-railway : the soundings are all calculated in feet and are based upon the data of the Russian Marine Ministry : the underlined figures are soundings taken by the scooner Bakan, 1887

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

”Eespäin, eespäin tiellä taistojen,rinta rinnan astukaamme siskot, veikot!” – 1970-luvun nuortaistolaisuus entisten taistolaisnaisten muistamana

Tämä tutkimus tarkastelee 1970-luvulla äänekkäimmillään ollutta radikalistista äärivasemmistolaista liikettä, jota kutsutaan taistolaisuudeksi. Tšekkoslovakian miehitykseen ja Neuvostoliiton ulkopolitiikkaan suhtautuminen jakoi 1960-luvun lopussa Suomen kommunistisen puolueen jakoon enemmistöläisiin ja johtohahmoltaan Taisto Sinisalolta taistolais-nimen saaneisiin vähemmistöläisiin. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti taistolaiseen nuorisoliikkeeseen, nuortaistolaisuuteen, johon 1970-luvun alkupuolella liittyi paljon opiskelijoita ja kulttuuriväkeä. Tutkin taistolaista liikettä viiden liikkeessä toimineen naisen haastattelujen kautta. Tutkimuksen pääteemana on taistolaisuuden muistaminen ja sen pohtiminen, kuinka nuoruudesta liikkeessä puhutaan ja mitä siitä halutaan tai voidaan muistaa. Koska kaikki haastateltavani ovat naisia, nousee tutkimuksessa esiin myös naisnäkökulma miehiseltä vaikuttavaan liikkeeseen. Nuoruutta taistolaisessa liikkeessä muistellaan pääosin lämpimästi ja hyvillä mielin. Liikkeeseen mentiin mukaan, koska maailmaan haluttiin muutosta ja kylmän sodan ilmapiiri, sodat sekä kolmannen maailman ongelmat vaativat tekemään jotakin. Tiedostavan nuorison virta liikkeeseen oli vahva, mutta juuri taistolaiseen liikkeeseen päätyminen nähdään kuitenkin jonkinasteisena valintana: porvaria ei kenestäkään haastateltavastani olisi saanut mitenkään. Itse liikkeessä toimimisesta muistetaan teoreettisten opintopiirien, agitaatio- ja järjestötyön lisäksi hauskanpitoa ja porukassa yhdessäoloa. Hyvällä muistetaan tunnetta siitä että joukossa on voimaa ja maailmaa voidaan todella muuttaa paremmaksi. Sen sijaan katumusta tunnetaan ja huonoja muistoja nähdään taistolaisuuden mustavalkoisessa ajattelutavassa ja jyrkkyydessä. Taistolaisuuden muistamiseen ja siitä puhumiseen liittyy vahvasti myös julkinen keskustelu. Harvaa lähihistorian ilmiötä on demonisoitu niin vahvasti kuin taistolaisuutta, jota syytetään monesta, kuten vallankumouksen suunnittelusta, maanpetturuudesta ja takinkäännöstä. Toisaalta keskustelussa ja tutkimuksessa on ollut esillä myös hauskanpidon taistolaisuus, jossa liikettä muistellaan nimenomaan maailmanparantamisen kautta. Taistolaispuheeseen vaikuttaa siis monet eri ulottuvuudet ja tasot, 1960-luvun hippiliikkeestä nykyajan jälkiviisauteen.