Filosofinen materialismi, nyt

Kirjallisuusarvostelu

Haastattelut tehty - mitä nyt?

Teemanumero: Lukivaikeus.

Maalle! Helsingin seudun kulttuuriympäristöopas

Helsingin ympäristön rakennuskulttuuria on tutkittu pitkään. Kunnalliset ja maakunnalliset museot, museovirasto ja kaupunkisuunnitteluviranomaiset ja monet tutkijat ovat tehneet perusteellista työtä. Nyt nämä tiedot on yhtenäistetty ja koottu yksiin kansiin. Rakennuskulttuuria on tarkasteltu tiheästi rakennettujen kaupunkiympäristöjen ulkopuolella. Olemme keskittyneet maaseudun vanhoihin, arvokkaisiin ja mielenkiintoisiin kohteisiin. Viisikymmentä vuotta nuorempia kohteita ei yleensä ole mukana. Alue käsittää puoliympyrän, jonka säde on runsaat 50 km Helsingin keskustasta mitattuna. Rakennuskulttuuriin kuuluu tässä kaikki se mitä ihminen on muokannut maaseutumaisemassa. Muinaismuistot, vanhat tiet, meriväylät ja viljelymaisemat kuuluvat rakennuskulttuuriin yhtä hyvin kuin kylät, kartanot, talonpoikaistalot ja torpat. Olemme käsitelleet kesähuviloita ja urheilumajoja yhtä hyvin kuin teollisuuden ja kaupan ympäristöjä ja julkisten laitosten alueita. Puistot ja puutarhat ovat mukana ensisijaisesti rakennusten ympäristöinä. Tältä osin inventoinnit eivät ole vielä aivan täydellisiä. Kohteita on kaikkiaan 2000 kpl kahdeksassatoista kunnassa ulkosaaristosta kansallispuiston syviin metsiin asti. Olemme käsitelleet kesähuviloita ja urheilumajoja yhtä hyvin kuin teollisuuden ja kaupan ympäristöjä ja julkisten laitosten alueita. Puistot ja puutarhat ovat mukana ensisijaisesti rakennusten ympäristöinä. Tältä osin inventoinnit eivät ole vielä aivan täydellisiä. Kohteita on kaikkiaan 2000 kpl kahdeksassatoista kunnassa ulkosaaristosta kansallispuiston syviin metsiin asti.

Maahanmuuttajat kuntalaisina : Selvitys maahanmuuttajien elämäntilanteesta ja palveluista Itä-Suomessa 2010

Tämän selvityksen tavoitteena on kehittää Itä-Suomen alueen valmiuksia huomioida tämänhetkinen ja tuleva maahanmuuttajaväestö sekä tuottaa tämän pohjalta kehittämissuosituksia, jotka edistävät Itä-Suomen houkuttelevuutta maahanmuuttajaystävällisenä alueena. Selvityksessä on kerätty laadullinen aineisto haastattelemalla alueen maahanmuuttajaväestöä sekä paikallisia viranomaistoimijoita. Kerätyn aineiston pohjalta on laadittu selvitys, joka sisältää sekä vertailua maahanmuuttaja- ja viranomaisvastausten välillä sekä konkreettisia kehittämisehdotuksia maakunnittain. Tutkimus osoitti, että kotouttamispalvelut ovat onnistuneet viranomaisten näkökulmasta kohtalaisesti. Maahanmuuttajien ovat palveluihin kokonaisuutena tyytyväisinä, byrokratiasta ja monen luukun asioinnista aiheutuvista vaikeuksista huolimatta. Toisaalta maahanmuuttajat ovat asiakaskuntana vaatimattomia, sillä monet vertaavat palveluiden tilaa oman kotimaansa vastaavaan. Oikea-aikainen tiedottaminen on avainasemassa maahanmuuttajan tukemisessa kunnan palveluita hyödynnettäessä. Työllistymispalveluiden osalta tulisi kehittää kaikkien virkailijoiden valmiuksia vastata maahanmuuttajien palvelutarpeisiin. Nyt osaaminen keskittyy liiaksi yksittäisille henkilöille. Maahanmuuttajien suurin hidaste työllistymiselle on edelleen kielitaito, ja tätä koulutusta on tällä hetkellä liian vähän tarjolla. Itä-Suomen oloissa erityishaasteen maahanmuuttajien työllistymiselle asettaa pitkät välimatkat sekä kantaväestön korkea työttömyys. Maahanmuuttajien olemassa olevan osaamisen hyödyntäminen on vielä heikkoa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tarve maahanmuuttajien kulttuuritaustan tuntemiselle korostuu, eikä henkilöstöllä ole vielä tähän liittyvää riittävää osaamista. Toinen, erittäin merkittävä epäkohta on maahanmuuttajien kieliongelman myötä heikentynyt potilassuoja, mikä liittyy perheenjäsenten ja tuttavien käyttämiseen tulkkina. Vaikka muihin kunnan toimialoihin verrattuna erityisesti perusopetus huomioi maahanmuuttajien tarpeet hyvin, on sekä kansalaisten, virkamiesten sekä päättäjien asenteissa parantamisen varaa. Tarvitaan yhä enemmän kokonaisvaltaista ymmärrystä siitä, että jokainen voi osaltaan virkamiehenä ja kansalaisena luoda kohtaamisen ja vuorovaikutustilanteita maahanmuuttajien sopeutumisen tukemiseksi. Tutkimuksessa kävi ilmi, että yksi keskeinen kehittämiskysymys on maahanmuuttajakoulutuksen liallinen keskittäminen mikä on yhtäältä taloudellista, mutta toisaalta se ei tue suomenkielen oppimista eikä suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista. Tämä asettaa myös maahanmuuttajat eriarvoiseen asemaan pidentyneiden koulumatkojen vuoksi, mikä nähtiin erityisesti maahanmuuttajien mielestä ongelmallisena. Maahanmuuttajien vapaa-ajan palvelutarjonta on nykyisellään melko sisäänpäin kääntynyttä. Toiminta keskittyy monikulttuurikeskusten toiminnan ympärille ja monet maahanmuuttajaryhmät ovat itse aktiivisia kulttuuritapahtumien ja kokoontumisten järjestämisessä. Maahanmuuttajia tulisikin integroida vahvemmin kantaväestön kulttuuri- ja harrastustoimintaan. Maahanmuuttajien rooli ja osallisuus yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa on hyvin vähäinen. Viranomaisten rooli maahanmuuttajien osallisuutta tai turvallisuutta koskevien kysymysten edistämisessä on nykyisellään hyvin passiivista ja viranomaisten tietoisuus yhdenvertaisuutta edistävien kysymysten edistämisestä vähäistä. Syrjinnänvastaisessa toiminnassa kansalaisjärjestöt, oppilaitokset, työnantajat ja tiedotusvälineet ovat aktivoituneet enemmän.

Nyt on oikea aika uudistaa vajaatuottoiset metsät

15 x 21 cm

Nyt on oikea aika uudistaa vajaatuottoiset metsät

15 x 21 cm

Nyt on oikea aika uudistaa vajaatuottoiset metsät

15 x 20 cm

Miten nyt puhdasta?

14 x 20 cm

Vapaa nainen

10 x 14 cm

Nyt tulee GMSF-V

kuv., 41 x 28 cm

Nyt tulee GMSF-V

kuv., 41 x 28 cm

Ford esittelee nyt vuoden 1938 uuden kuormavaunusarjan, joukossa kokonaan uusi 1 1/2 tonnin alusta

kuv., 29 x 40 cm

Keski-Suomen vapaa-ajankalastuksen kehittämisohjelma 2013–2017

Keski-Suomen vapaa-ajankalastuksen kehittämisohjelman 2013–2017 päämääränä on nimetä keskeiset vapaa-ajankalastuksen kehittämistavoitteet valitulla aikajänteellä. Ohjelman on laatinut Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus alueellisena kalatalousviranomaisena yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa. Ohjelmalla ei ole oikeusvaikutuksia, vaan se ohjaa kalatalousviranomaisen toimintaa ja auttaa suuntaamaan rahoitusta. Tärkeitä kumppaneita ohjelman toteutuksessa ovat kalatalousalan järjestöt, kalastusalueet, osakaskunnat, tutkimuslaitokset ja itse vapaa-ajankalastajat. Monipuolisuus ja vastuullisuus ovat Keski-Suomen vapaa-ajankalastuksen avainsanat tulevaisuudessa. Monipuolisuus tarkoittaa sitä, että vapaa-ajankalastusta harjoitetaan erilaisissa ympäristöissä ja että kalastaja arvostaa saaliina myös tavanomaisia kaloja ja kalalajeja. Näin harrastuksen vesiluontoa kohtaan aiheuttamaa painetta voidaan tasata alueellisesti. Vastuullisuuteen kuuluu, että tunnistetaan kalastusharrastuksen vaikutukset kalakantoihin, kalayksilöihin ja luontoon ja että kalavaroja käytetään kestävästi. Keski-Suomen maakunnan vapaa-ajankalastuksen kehittämisen tavoitteet vuosille 2013–2017 ovat: • vapaa-ajankalastusmahdollisuuksien monipuolinen hyödyntäminen • vastuullisen vapaa-ajankalastuksen tukeminen • vapaa-ajankalastuksen sosio-ekonomisten hyötyjen esiin nostaminen. Tavoitteita pyritään edistämään 12 toimenpiteen avulla. Nämä ovat 1. vapaa-ajankalastuksen infrastruktuurin kehittäminen, 2. luvanmyynnin parantaminen, 3. erityiskohteiden lisääminen, 4. lisätään lähikalastuskohteita ja muita matalan kynnyksen kalapaikkoja, 5. ekologisesti kestävien säätelytoimien käyttöönotto, 6. saaliin valinta ja käsittely 7. kalastuskilpailujen kehittäminen vastuullisemmaksi, 8. vaelluskalojen elinkierron turvaaminen, 9. tiedottaminen, 10. alan tutkimuksen edistäminen, 11. yhteistyön lisääminen kuntien kanssa, 12. vapaa-ajankalastustoimijoiden keskinäisen tiedonkulun parantaminen.