[Återkomsten]

Digitoitu 2. 7. 2008.

Konsertto sellolle ja pienelle orkesterille

Digitoitu 23. 5. 2008.

[Vattenplask]

Digitoitu 2. 7. 2008.

[Tystnad]

Digitoitu 2. 7. 2008.

Konsertto 9:lle soittimelle

Soitinnus: Viulu, klarinetti, käyrätorvi, viulut (2), alttoviulut (2), sellot (2).

Totentanz-Suite

Soitinnus: piano.

Piano concerto no. 2

Soitinnus: piano, orkesteri.

Juha

Digitoitu 1. 7. 2008.

La ballet grotesque

Soitinnus: orkesteri.

[Berceuse]

Digitoitu 2. 7. 2008.

Preludi ja fuuga

Soitinnus: orkesteri.

Rancken-samlingen

Johan Oskar Immanuel Rancken (1824-1895) gjorde sin livsgärning som lärare i Vasa, skriftställare och samlare av finlandssvensk folklore. Han fungerade som lärare i tyska vid Vasa gymnasium från 1846 och senare också som lektor i historia. Han grundade tidningen Ilmarinen 1847. Han blev rektor för gymnasiet 1865 och efter diverse skolsammanslagningar rektor för Vasa svenska lyceum 1874. Han var en stor boksamlare och donerade hela sitt privatbibliotek tillsammans med sitt privata arkiv till lyceet år 1886, vid sin pensionering. Hans privatbibliotek ingår som en skild samling i Vasa svenska lyceums bibliotek. Samlingen består av 6.744 titlar i 11.925 volymer. (Årsberättelsen 1902-1903) Av dessa är böcker ca. 4.000. Samlingen är förtecknad i en handskriven ämneskatalog. De största ämnesområdena är teologi, medicin, historia, filologi och svensk litteratur. Böckerna är på svenska, latin, tyska, franska, grekiska och hebreiska. Förutom böcker finns också ett stort antal småtryck, delvis ordnade i kapslar enligt ämne. Dessutom finns 114 tidskrifter, 2.263 disputationer, inbjudningsskrifter och kataloger samt 22 lexikon. Samlingen innehåller också ett stort antal teater- och konsertaffischer. Ranckens arkiv består av 80 kapslar med släkten Ranckens korrespondens, bokmanuskript mm. 2.219 böcker (ca. 50%) är katalogiserade i Tria.

Vaasan lyseon kirjasto

Vaasan ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu, Vaasan suomenkielinen yksityislyseo,vuoteen 1973 Vaasan lyseo, perustettiin vuonna 1880. Kirjaston toiminta saatiin alkuun paikallisten lahjoitusten turvin. Lahjoittajia olivat mm. kauppiaat A. Hartman ja Oskar Hartman, oikeusneuvosmies J. Kr. Svanljung sekä hovioikeudenneuvos Oskar Rewell. Kirjastoa voi luonnehtia akateemiseksi. Kirjastossa on luonnollisesti oppikirjoja, erityisesti filologian, historian ja luonnontieteiden alalta mutta myös yleisteoksia ja lähdekirjallisuutta opettajien tarpeita varten. Suurimpia aihekokonaisuuksia ovat Suomen historia ja uskonto. Suomen sisällissotaan liittyvää kirjallisuutta on yli 200 nimekettä. Vuonna 1963 kirjastossa oli 9.520 kirjaa, joista 1.911 kuului oppikirjakokoelmaan. Noin 2.500 niistä oli painettu ennen vuotta 1900. Nykyinen kirjasto käsittää noin 4.800 nidettä (120 hyllymetriä), 145 aikakauslehteä ja sarjajulkaisua, karttoja, kuvateoksia ja erillisen kokoelman väitöskirjoja. Valtaosa kirjoista ovat suomenkielisiä. Pieni osa on ruotsin- ja saksankielisiä. Yksittäisiä kirjoja on myös latinan, kreikan, englannin, ranskan ja venäjän kielillä, lähinnä kaunokirjallisuutta. Kirjasto, josta vuosien kuluessa oli tullut historiallinen kokoelma, siirrettiin koulun remontin alta Pohjanmaan museon varastoon 1990-luvulla ja sieltä 2004 Tritoniaan. Kirjat on järjestetty aiheenmukaisiin luokkiin aakkosjärjestyksessä. Luokitus noudattaa pääpiirteissään yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää. Kirjastosta on aiheenmukainen korttiluettelo. Vaasan lyseon entiset oppilaat -yhdistys myönsi rahoitusta kirjakokoelman luettelointiin v. 2015-2016.

Pirkkalan piika

Kansansävelmä.