SharePoint-sovellusten käytettävyys ja sen kehittäminen

Tässä työssä tutkitaan SharePoint-sovellusten käytettävyyden kehittämistä. Käytettävyyden kehittämiselle etsitään keinoja kirjallisuudessa esitetyistä teoreettisista keinoista. Lisäksi selvitetään monipuolisten Internet-sovellusten käytön vaikutuksia SharePoint-sovellusten käytettävyyteen. Tässä työssä toteutetaan SharePoint-ohjelmisto, joka sisältää kaksi erilaista käyttöliittymää. Näitä käyttöliittymiä vertaillaan keskenään käytettävyyden näkökulmasta ja havaitaan, että käyttäjäpalautteen ja monipuolisten Internet-sovellusten ansiosta saadaan toteutettua laadukkaampaa käytettävyyttä. Työssä tehdään kyselytutkimus SharePointia käyttäville yrityksille, jossa selvitetään SharePoint-sovellusten käytettävyyden merkitystä ja laatua. Kyselyyn saadaan vain vähän vastauksia, jonka takia sen pohjalta ei pystytä tekemään yleistäviä johtopäätöksiä.

Korjausrakentamisen pk-yritysten ennakoivan osaamisen ja liiketoiminnan kehittämishanke

Korjausrakentamiseen käytetään koko talonrakentamisen arvosta lähes puolet. Keskeiset korjausrakentamisen haasteet ja kasvutekijät löytyvät rakennuskannan vanhenemisesta ja väestön ikärakenteen muutoksesta. Suomen rakennuskannan - erityisesti asuinkerrostalojen - korjaustarve on merkittävä. Pääosa asuinkerrostaloistamme on rakennettu 1950–1970-luvuilla. Kun rakennusten kuluvien osien käyttöajaksi oletetaan noin 35 vuotta, on tämän suuren rakennusmassan korjaustoiminta vilkastumassa nopeasti. Vilkastumista kiihdyttää rakentamisajankohtana käyttöön otettu teknologia, jonka käyttöikä on vanhempaa teknologiaa lyhyempi. Hankkeessa laadittiin aluksi kirjallisuuskatsaus koskien korjausrakentamisen toimintaympäristön ja markkinoiden muutosnäkymistä 2010-luvulla, jonka avulla pyrittiin löytämään megatrendejä ja heikkoja signaaleja alan tulavaisuuden näkymistä. Kirjallisuuskatsauksesta käy ilmi, että korjausrakentamisen ennakointinäkökulmana ei ole aikaisemmissa tutkimuksissa korostunut korjausrakentamisen uusien potentiaalisten tuotteiden ja palveluiden muodot sekä alan uuden työvoiman osaamisen kehittämistarpeet. Lisäksi korjausrakentamisalan toimintaa on kuvattu yleisesti teknisestä näkökulmasta kuten uusien rakennustekniikoiden tai raaka-aineiden näkökulmasta eikä niinkään alan klusterinäkökumasta. Seuraavaksi hankkeessa tuotettiin korjausrakentamisen asiakkaille (isännöitsijätoimistot) suunnattu kyselytutkimus. Kyselytutkimuksen tuloksena saatiin näkemys korjausrakentamisen alan lähitulevaisuuden palvelutarpeista ja niihin liittyvistä liiketoiminnan ja osaamisen kehittämistarpeista. Korjaushankkeisiin tarjottavien palveluiden merkitys on kasvamassa 2010-luvulla lämmön-, kosteuden- ja ääneneristystä sekä ilmanvaihtoa koskevien vaatimusten toteuttamisessa, korjaus- ja muutossuunnittelussa, rakenteiden kunto- ja riskiarvioinneissa sekä vahinkokartoituksissa. Sen sijaan Internet-sivustojen kautta tarjotut kustannusarviolaskurit ja ohjeet sekä kiintokalusteiden purku- ja asennus-työt eivät ole isännöitsijöiden mukaan kasvussa. Erityisesti nostettiin esille korjausrakentamisen klusteriosaamisen kehittämistarpeita. Isännöitsijöiden kyselyn perusteella toteutettiin hankkeessa korjausrakentamisen pk-yritysten teemahaastattelut. Yrityksiä pyydettiin ottamaan kantaa kirjallisuusanalyysin ja kyselyn osoittamiin keskeisten kehityssuuntien vaikutuksiin niiden liiketoiminnan ja henkilökunnan osaamisen kehittämistarpeiden näkökulmasta. Osaamistarpeista haastattelujen perusteella voidaan vetää sellaisia johtopäätöksiä, että uudisrakentamisessa ja korjausrakentamisessa tarvittava osaaminen eroaa melko tavalla toisistaan. Liiketoimintaosaamisessa suurin ero vaikuttaa olevan kustannuslaskelmien sekä urakkalaskelmien tekemisessä: korjausrakentamisen tarjouslaskelmissa on pystyttävä ottamaan huomioon rakennusprojektissa vastaan tulevat yllätykset, vasta purkutöiden jälkeen, missä kunnossa korjattavat rakenteet ovat ja kuinka suuri työ on edessä. Työn arvioinnin ja suunnittelun sekä laskelmien tekemisen vaatii erittäin vankkaa ammattitaitoa ja pitkää työkokemusta omalta alalta. Nuorisoasteen koulutuksessa korjausrakentamisen sektorin osaamisen kehittäminen olisi varmistettava järjestämällä vaihtelevissa kohteissa riittävän pitkiä työssäoppimisjaksoja. Hankkeen loppupuolella koottiin asiantuntijatyöryhmä, joka arvioi hankkeen keskeisiä tuloksia ja teki johtopäätöksiä

Internet-based breast cancer patient’s pathway as an empowering patient educational tool

This three-phase study was conducted to examine the effect of the Breast Cancer Patient’s Pathway program (BCPP) on breast cancer patients’ empowering process from the viewpoint of the difference between knowledge expectations and perceptions of received knowledge, knowledge level, quality of life, anxiety and treatment-related side effects during the breast cancer treatment process. The BCPP is an Internet-based patient education tool describing a flow chart of the patient pathway during the breast treatment process, from breast cancer diagnostic tests to the follow-up after treatments. The ultimate goal of this study was to evaluate the effect of the BCPP to the breast cancer patient’s empowerment by using the patient pathway as a patient education tool. In phase I, a systematic literature review was carried out to chart the solutions and outcomes of Internet-based educational programs for breast cancer patients. In phase II, a Delphi study was conducted to evaluate the usability of web pages and adequacy of their content. In phase III, the BCPP program was piloted with 10 patients and patients were randomised to an intervention group (n=50) and control group (n=48). According to the results of this study, the Internet is an effective patient education tool for increasing knowledge, and BCPP can be used as a patient education method supporting other education methods. However, breast cancer patients’ perceptions of received knowledge were not fulfilled; their knowledge expectations exceed the perceived amount of received knowledge. Although control group patients’ knowledge expectations were met better with the knowledge they received in hospital compared to the patients in the intervention group, no statistical differences were found between the groups in terms of quality of life, anxiety and treatment-related side effects. However, anxiety decreased faster in the intervention group when looking at internal differences between the groups at different measurement times. In the intervention group the relationship between the difference between knowledge expectations and perceptions of received knowledge correlated significantly with quality of life and anxiety. Their knowledge level was also significant higher than in the control group. These results support the theory that the empowering process requires patient’s awareness of knowledge expectations and perceptions of received knowledge. There is a need to develop patient education to meet patients’ perceptions of received knowledge, including oral and written education and BCPP, to fulfil patient’s knowledge expectations and facilitate the empowering process. Further research is needed on the process of cognitive empowerment with breast cancer patients. There is a need for new patient education methods to increase breast cancer patients’ awareness of knowing.

Arpajaislain uudistamisprosessi ja uudistusten vaikutukset rahapelien markkinointiin

Tutkielma kuvaa Suomen arpajaislain muutosprosessia ja sen taustalla olevia tekijöitä sekä muutoksen vaikutuksia rahapelien markkinointiin. Tutkielmassa tarkastellaan erityisesti vuoden 2010 arpajaislain uudistusta ja vaikutuksia. Rahapelejä on kohdeltu Europpan Yhteisöjen lainsäädännössä eri tavalla verrattuna muuhun liiketoimintaan eikä siihen ole sovellettu palveluiden vapaan liikkuvuuden periaatetta samassa mittakaavassa kuin muuhun kaupalliseen toimintaan. Rahapelipalveluiden tarjoaminen internetissä on asettanut valtioiden vanhat rahapelimonopolit uusien haasteiden eteen myös lainsäädännöllisesti. Suomessa valtio on lainmuutoksilla pyrkinyt turvaamaan vallitsevan tilanteen, jossa rahapelipalveluiden tarjoamisesta suomalaisille vastaavat tietyt yhtiöt ja yhdistykset yksinoikeudella. Tutkielma pyrkii kuvaamaan tätä prosessia käyden läpi sen syitä ja seurauksia. Erityishuomion kohteeksi on otettu lakimuutosten vaikutukset ulkomaisten rahapeliyhtiöiden mainontaan suomalaisessa mediassa. Lähteinä on käytetty pääasiassa viranomaislähteitä, mutta tutkielmassa on pyritty tuomaan esille myös rahapelialan toimijoiden näkökulmia.

Mädätysjäännöksen rakeistus, terminen kuivaus ja energiahyötykäyttö

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa alueellisen jäteyhtiön Kymenlaakson Jäte Oy:n mahdollisuuksia rakeistaa ja termisesti kuivata mekaanisesti kuivattua mädätysjäännöstä sekä mahdollisuuksia toimittaa termisesti kuivattua materiaalia energiahyötykäyttöön. Tutkimuksessa selvitettiin myös kokemuksia lattialämmityksen käyttämisestä mädätysjäännöksen kuivaukseen. Tutkimuksessa perehdyttiin erilaisiin rakeistus- ja kuivausmenetelmiin sekä termisen kuivurin valintaan vaikuttaviin asioihin. Kuvaukset perustuvat kirjallisuudesta ja internetistä saatuihin tietoihin. Tekniikkakuvausten pohjalta lähdettiin kyselemään tarjouksia termisiä kuivauslaitteistoja myyviltä yrityksiltä. Tarjoukset pyydettiin kuiva-ainepitoisuuden muutokselle 30 %:sta 90 %:iin ja oletettiin, että kuivaukseen on käytettävissä lämpöä viideltä kaatopaikkakaasua käyttävältä mikroturbiinilta. Tutkimuksen aikana saatiin tarjous kuudelta yritykseltä. Saadut tarjoukset esiteltiin tiivistetysti raportissa ja kokonaisuudessaan ne sisällytettiin Kymenlaakson Jäte Oy:n laajempaan raporttiin, joka ei ole julkinen. Yritykset antoivat hyvin erilaisia tietoja siitä, mitä tarjoukseen sisältyy, joten tarjoukset eivät olleet suoraan vertailukelpoisia. Tarjouksista myös havaittiin, että jos Mäkikylän biokaasulaitokselta vastaanotettaisiin enimmäismäärä (19 500 t/a) mädätysjäännöstä, mikroturbiineilta saatava lämpömäärä ei riittäisi kuivaamaan kaikkea mädätysjäännöstä 90 % kuiva-ainepitoisuuteen. Tutkimuksen aikana huomattiin myös, että sitovan tarjouksen saamiseksi mädätysjäännös tulee toimittaa testattavaksi, jolloin saadaan vahvistus kuivausmenetelmän soveltuvuudesta kyseiselle materiaalille. Tutkimuksessa selvitettiin myös, minkälaisia kokemuksia löytyy lattialämmityksen käyttämisestä kuivaukseen niin Suomesta kuin maailmalta ja voiko menetelmää käyttää mädätysjäännöksen kuivaukseen. Kyseistä menetelmää on käytetty tehostamaan aurinkokuivausta, joten tutkimuksen aikana perehdyttiin erityisesti aurinkokuivaukseen liittyviin tieteellisiin artikkeleihin. Lattialämmityksen käytöstä löytyi niin heikkouksia kuin vahvuuksia. Suomessa aurinkokuivauksen ja lattialämmityksen yhdistelmä ei ole kuitenkaan päätynyt laajaan käyttöön ja syynä voidaan nähdä muun muassa kylmät ja pimeät vuodenajat sekä suuri pinta-alan tarve. Tutkimusraportissa selvitettiin lisäksi polttolaitosten edustajien kiinnostusta ja rajoituksia ottaa vastaan termisesti kuivattua mädätysjäännöstä. Tutkimuksen aikana otettiin yhteyttä alle 100 km etäisyydellä Kymenlaakson Jäte Oy:stä sijaitsevien jätteenpolttoluvan omaavien yritysten edustajiin. Saatuja vastauksia käsiteltiin tiivistetysti raportissa ja vastaukset sisällytettiin kokonaisuudessaan Kymenlaakson Jäte Oy:n laajempaan raporttiin, joka ei ole julkinen. Puhelinhaastattelujen pohjalta nähtiin, että yrityksillä on kiinnostusta materiaalia kohtaan, mutta samalla vastauksiin vaikuttavat mädätysjäännöksen analyysitulokset. Poltto-ominaisuuksiin liittyvät analyysit tullaan toteuttamaan vuoden 2012 aikana. Laitoksilla oli myös vaihtelevia rajoituksia materiaalia kohtaan, mutta analyysituloksista riippuen materiaalia voidaan hyödyntää energiana tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia tonneja vuodessa alle 100 km etäisyydellä Kymenlaakson Jäte Oy:stä.

Vammaisten henkilöiden terveyskäyttäytyminen ja koettu hyvinvointi

Tutkimuksessa selvitettiin vammaisten henkilöiden terveyskäyttäytymistä alkoholin, tupakoinnin, ruoka- ja liikuntatottumusten osalta sekä hyvinvointia koskien terveyden kokemusta, henkistä hyvinvointia ja ihmissuhteita. Lisäksi tarkasteltiin terveyskäyttäytymisen osa-alueiden ja koetun hyvinvoinnin osa-alueiden välistä yhteyttä. Tutkimusaineisto kerättiin internet-kyselynä. Vastaajia oli kaikkiaan 499 eri tavoin itsensä vammaiseksi henkilöksi kokenutta. Vastauksia analysoitiin käyttäen ristiintaulukointia ja varianssianalyysia. Tuloksia verrattiin osittain aikaisemmin koko väestöllä toteutetun tutkimuksen tuloksiin. Vammaiset henkilöt käyttivät kaiken kaikkiaan alkoholia ja tupakkatuotteita valtaväestöä vähemmän. Liikuntaa vammaiset henkilöt harrastivat vähän ja ylipainoisia oli valtaväestöön verraten enemmän. Ruokatottumusten osalta vammaiset henkilöt eivät juuri eronneet valtaväestöstä. Kaikkiaan terveyskäyttäytymisen suhteen vammaiset henkilöt ovat muuttaneet valtaväestöä enemmän tapojaan terveellisempään suuntaan. Eniten eroja terveyskäyttäytymisessä vammaisten henkilöiden kesken muodostui sukupuolen, iän ja koulutuksen perusteella. Tutkimukseen osallistuneet vammaiset henkilöt kokevat terveydentilansa melko huonoksi tai huonoksi valtaväestöä useammin. Oireita tai vaivoja kaikkiaan vammaiset henkilöt kokevat valtaväestöä harvemmin. Kuitenkin lääkkeitä käytetään enemmän ja negatiivisia tunteita koetaan enemmän. Mielialaan liittyviä negatiivisia tunteita koko ajan kokevia oli vammaisväestössä valtaväestöä enemmän, mutta myös positiivisia tunteita koko ajan kokevia oli enemmän. Vammaisilla henkilöillä hyvinvointiin kaikkiaan vaikutti sukupuoli, ikä, koulutus, työssäolo ja yksinäisyyden kokeminen. Siviilisäätyjen väliset erot olivat yleisesti pieniä. Yksinäisyyden kokemiseen vaikutti eniten yhteiskunnasta syrjäytymisen kokemus. Terveyden kokemus, henkinen hyvinvointi ja yksinäisyyden kokeminen olivat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa. Terveyskäyttäytymisen ja koetun hyvinvoinnin välinen yhteys oli vahvin liikuntatottumusten ja kasvisten käytön suhteen. Yhteyttä oli jonkin verran myös alkoholin, tupakoinnin ja aamupalan nauttimisen suhteen. Tulevaisuudessa tulisi huomiota kiinnittää erityisesti vammaisten liikuntaharrastusten lisäämiseen, työllisyyteen ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen sekä hyvinvoinnin osatekijöihin. Lisäksi vammaisten henkilöiden terveyskäyttäytymiseen ja koettuun hyvinvointiin liittyvää tutkimusta tulisi tehdä nykyistä huomattavasti enemmän.

Kestävämpi maatalous Uudellemaalle. Tavoitteena vesien hyvä tila ja ravinteiden kierto.

Kestävämpi maatalous Uudellemaalle projektissa kartoitettiin Uudenmaan maatalouden nykytilaa ja pyrittiin selvittämään millä keinoilla maataloutta voitaisiin muuttaa kestävämmäksi vuoteen 2020 mennessä. Uusimaa on maatalousalueena hyvin kasvinviljelyvaltainen ja viljanviljely on yleisin päätuotantosuunta maatiloilla. Kotieläintalouden merkitys on Uudellamaalla vähäinen, eikä sen odoteta kasvavan lähitulevaisuudessa. Kuitenkin muuhun Suomeen verrattuna hevosia ja hevostaloutta on Uudellamaalla suhteellisen paljon. Ravinnekiertoja Uudenmaan maataloudessa tunnetaan melko huonosti, ja kotieläinten vähäisyydestä johtuen väkilannoitteita käytetään runsaasti. Uudenmaan vesistöt ovat pääosin tyydyttävässä ekologisessa tilassa ja maataloutta pidetään suurimpana yksittäisenä ravinnekuormituksen aiheuttajana. Maatalouden vesiensuojeluun on Uudellamaalla panostettu paljon, mutta työtä vesien tilan parantamiseksi on kuitenkin vielä paljon jäljellä. Projektissa selvitettiin Delfoi-menetelmän avulla asiantuntijoiden näkemyksiä Uudenmaan maatalouden kestävyydestä. Delfoi on tulevaisuudentutkimuksessa käytetty menetelmä. Sen tärkeimmät tunnuspiirteet ovat asiantuntijoiden anonyymius, kyselyn toistuminen sekä palaute. Tämä Delfoi-tutkimus toteutettiin kaksikierroksisena Internet-kyselynä, jossa pyrittiin saamaan tietoa maatalouden ympäristönsuojelun kannalta oleellisista toimenpiteistä ja ohjauskeinoista lähitulevaisuudessa. Tutkimukseen valittiin panelisteiksi 19 Uudenmaan maatalouden parissa työskentelevää asiantuntijaa. Delfoi-tutkimukseen osallistuneet asiantuntijat pitivät kestävämmän maatalouden kannalta tärkeimpinä toimenpiteinä suojavyöhykkeiden lisäämistä, luonnonhoitopeltojen lisäämistä, lanta- ja rehuyhteistyön lisäämistä kotieläin- ja kasvinviljelytilojen välillä, alus- ja kerääjäkasvien viljelyä, syyskylvöisen kasvialan lisäämistä sekä viljelykiertojen lisäämistä. Panelistien mielestä tärkeimmät kestävämmän maatalouden ohjauskeinot lähitulevaisuudessa ovat tilakohtainen ympäristöneuvonta sekä ympäristötuki/ympäristökorvaus.

Julkisen terveydenhuollon työnantajakuva lääkäri- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden

Ikääntyvä väestö lisää terveyspalveluiden kysyntää ja samalla aiheuttaa haasteita terveydenhuollon työvoiman saatavuudelle. Julkinen terveydenhuolto kärsii jo nyt työvoimapulasta ja tilanne tulee kiristymään lähivuosina, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Työnantajakuva on tärkeä vetovoimatekijä, jonka avulla organisaatiot voivat houkutella osaavaa työvoimaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvailla millainen on julkisen terveydenhuollon havaittu työnantajakuva lääkäri- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden näkökulmasta. Teoriassa käsiteltiin työnantajakuvaa ja mielikuvien muodostumista. Työnantajakuvaa tarkastellaan instrumentaalis-symbolisen viitekehyksen kautta. Työnantajakuvan ominaisuudet voidaan jakaa instrumentaalisiin ja symbolisiin ulottuvuuksiin niiden luonteen perusteella. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin sähköisenä Internet-kyselynä. Tutkimuksessa tutkittiin mistä tietolähteistä opiskelijat saavat tietoa julkisen terveydenhuollon työnantajakuvasta ja mikä tietolähde vaikuttaa eniten oman työnantajakuvan muodostumiseen. Julkinen terveydenhuolto jaettiin perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Työnantajakuva jaettiin 18 eri väittämään ja lisäksi opiskelijoilla oli mahdollisuus kertoa omista kokemuksistaan. Aineiston analysoinnissa käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Kysely lähetettiin 14 ammattikorkeakouluun ja viiteen yliopistoon. Tutkimuksen otoskooksi muodostui 1073. Tutkimustulosten mukaan opiskelijat saivat tietoa julkisen terveydenhuollon työnantajakuvasta useista eri tietolähteistä ja pitivät tärkeimpänä tietolähteenä omia kokemuksiaan. Julkisen terveydenhuollon jakaminen perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon antoi syvällisempää tietoa julkisen terveydenhuollon työnantajakuvasta, kuin jos julkista terveydenhuoltoa olisi tarkasteltu yhtenä kokonaisuutena. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnantajakuvat erosivat selvästi toisistaan. Erikoissairaanhoidon työnantajakuvaa voidaan pitää perusterveydenhuoltoa positiivisempana. Instrumentaalis-symbolinen viitekehys soveltui käytettäväksi julkisen terveydenhuollon työnantajakuvatutkimuksessa. Instrumentaalis-symbolisen viitekehyksen avulla muodostettiin monipuolinen kuva työnantajakuvan ominaisuuksista. Tutkimustulosten perusteella muodostettiin aikaisempaan teoriaan pohjautuva instrumentaalissymbolinen malli julkisen terveydenhuollon työnantajakuvasta. Julkisen terveydenhuollon työnantajakuva tarjoaa myös jatkotutkimusmahdollisuuksia. Erityisesti nykyisten ja potentiaalisten työntekijöiden välisiä työnantajakuvan eroavaisuuksia olisi hyödyllistä tutkia.

Perusyksikön päällikön työssä jaksaminen ja johtamisen haasteet

Tässä tutkimuksessa keskitytään rauhan ajan perusyksikön päällikön kokemuksiin työssä jaksamisesta ja johtamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitkä asiat vaikuttavat perusyksikön päällikön työssä jaksamiseen ja johtamiseen. Tutkimuksen teoria rakentuu yksilöiden kokemusten, johtamisen, työssä jaksamisen ja päällikön tehtävien muodostaman kokonaisuuden ympärille. Tutkimus tarkastelee päällikköä sekä työntekijänä että esimiehenä. Tutkimuksessa kerättiin tietoa 24 (n=24) päällikköinä toimineelta esiupseerikurssin opiskelijalta. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin internet-pohjaista Webropol-kyselylomaketta. Tutkimus on Mixed Methods -tutkimus, jossa käytetään sekä laadullista, että määrällistä tarkastelua. Tällä pyritään lisäämään tutkimustulosten luotettavuutta. Kvalitatiivinen aineisto on analysoitu sisällönanalyysillä ja kvantitatiivinen aineisto pienen vastaajamäärän vuoksi pääosin SPSS -ohjelmiston parametrittömillä testeillä. Sotilasorganisaatio keskittyy tulostavoitteiden vuoksi vahvasti tuloksellisuuteen ja siksi yksilön hyvinvointiin kiinnitetään huomiota usein vasta, kun yksilö itse hakee apua työuupumukseen, tai muihin stressistä johtuviin oireisiin. Perusyksikön päällikkö ei saa vastata kaikkiin työilmapiirikyselyn kysymyksiin, jotka käsittelevät esimiehen johtamistoimintaa ja kehityskeskustelun henkeä ja tarpeellisuutta. Keskeisimpänä tutkimuskysymyksenä oli: ”Miten päällikkö kokee viihtyvän työssään ja mitkä ovat päällikön johtamistoiminnan tärkeimmät työkalut ja haasteet?” Tutkimuksessa havaittiin, että päälliköt ovat viihtyneet työssään varsin hyvin. Faktorianalyysin perusteella valikoitui kahdeksan päällikön kokemuksia parhaiten kuvaavaa summamuuttujaa: kiitoksen saaminen (ka= 3.85 ja s= 1.005), yksikön henki (ka= 4.79 ja s= .42), työn vaikutukset sosiaalisiin suhteisiin (ka= 3.54 ja s= 1.22), kuormitus (ka=2.96 ja s=1.22), ylityöt ilmoittamatta (ka=3.17 ja s=1.63), palautuminen (ka=3.83 ja s=1.01), tietojärjestelmät (ka=2.65 ja s=.87) sekä dissonanssi omien odotusten ja käytettävissä olevien resurssien suhteen (ka=2.35 ja s=.52). Sekä työssä jaksamisen että johtamisen haasteina vastaajat kokivat suuren työmäärän, töiden seuraamisen kotiin, informaatiotulvan, ajan ja resurssien riittämättömyyden suhteessa tavoitteisiin, koulutussuunnittelun ja hallinnon yhteensovittamisen sekä tietojärjestelmät. Työssä jaksamisen kulmakivinä päälliköt kokivat työn mielekkyyden, omat vaikutusmahdollisuudet ja koko sosiaalisen kentän tuen. Johtamisen haasteina koettiin tietojärjestelmät ja ylipäätään hallinnollisten tehtävien viemä aika koulutuksen seuraamisesta, esimiehen tai esikunnan antaman ohjauksen vähyys tai puute, tiedon pimittäminen sekä pikatilanteet.

Ääri-islamilainen terrorismi ja sen aiheuttamat turvallisuusuhat kylmän sodan jälkeen

Terrorismia on esiintynyt kautta aikojen. Sen taustalla ovat olleet monenlaiset pyrkimykset. Yleisesti terrorismiin on aina liittynyt väkivallan käyttäminen jossakin muodossaan. Tämä tutkimus on luonteeltaan laadullinen, kvalitatiivinen tutkimus. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä on käytetty dokumenttianalyysiä. Lähdemateriaalin tukena on käytetty myös yhtä asiantuntijahaastattelua. Lähdemateriaalia koostuu lähiaikoina kirjoitetusta ääri-islamilaista terrorismia käsittelevästä kirjallisuudesta, monikansallisten tutkimusryhmien raporteista, lehtiartikkeleista ja internet-lähteistä. Tutkielman tavoitteena on vastata tutkimuskysymyksiin, mitkä on esitetty seuraavasti: - Mitä ääri-islamilainen terrorismi on? - Minkälaisia turvallisuusuhkia ääri-islamilainen terrorismi aiheuttaa? Tutkimuksessa ilmeni, että ääri-islamilainen terrorismi on suureen tuhovaikutukseen pyrkivää terrorismia, mikä on globaalisti toimivaa. Ääri-islamilaiset terroristiliikkeet muodostavat maailmanlaajuisesti toimivan terroristijärjestöjen verkoston. Islamilaiset ääri-liikkeet ovat euroopassakin nykyään suurin terrorismiuhka. Ääri-islamilaisista terroristiliikkeistä merkittävin lienee edelleen al-Qaida, vaikka siihen ollaankin kohdistettu runsaasti varotoimia. Ääri-islamilaisen terrorismin kohteina ovat maallistuneet muslimihallitukset, Israel, Yhdysvallat ja muut länsivaltiot. Pommi-iskut ovat olleet yleisimpiä ääri-islamilaisten terrori-iskujen toteutustapoja. Muita ääri-islamilaisen terrorismin myötä esiin tulleita turvallisuusuhkia ovat massiiviset itsemurhaiskut, kidnappaukset, terroristipropaganda ja cbrn-aseiden leviäminen terroristien käsiin.

Psykologiset operaatiot ja joukkokäyttäytyminen internetissä

Tieto- ja viestintäteknologian kehityksen myötä informaatioympäristöstämme on tullut globaali ja verkottunut. Digitaalisessa muodossa oleva tieto voi levitä sekunneissa ympäri maailmaa kenen tahansa saataville. Mielikuvilla on usein suurempi merkitys kuin faktoilla. Internetillä on kasvava rooli kansalaisten vuorovaikutuksessa ja tiedonhaussa; sieltä saatu informaatio vaikuttaa mielipiteisiin ja käyttäytymiseen. Internet on osa kybertoimintaympäristöä. Sen virtuaalisissa väkijoukoissa esiintyy samanlaisia joukkokäyttäytymisen ilmiöitä kuin fyysisessä maailmassa: kollektiivista älykkyyttä, massojen typeryyttä, villityksiä ja mellakoita. Tutkielman tavoitteena on selvittää kuinka internetissä ilmenevää joukkokäyttäytymistä voidaan hyödyntää psykologisissa operaatioissa. Näkökulma on psykologinen vaikuttaminen asevoimien kannalta kybertoimintaympäristössä ja sen välityksellä. Tutkielmassa tarkastellaan ensin psykologisen vaikuttamisen ja joukkokäyttäytymisen teoreettista taustaa. Toiseksi kuvaillaan internetin ominaisuuksia viestinnän ja vaikuttamisen välineenä sekä joukkokäyttäytymisen toimintaympäristönä. Kolmanneksi havainnot sidotaan käytäntöön esimerkkien avulla. Neljänneksi johtopäätöksinä pohditaan internetin joukkokäyttäytymistä hyödyntävien psykologisten operaatioiden heikkouksia, vahvuuksia, mahdollisuuksia ja uhkia sekä arvioidaan operaatioiden toteuttamisen toimintamahdollisuuksia. Tutkielman aineisto koostuu kirjallisista dokumenteista: tutkimuksista, artikkeleista, doktriineista ja oppaista. Aineisto analysoitiin tulkintaa varten teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Teoreettinen tausta muodostuu viestinnän prosessimallien sekä emergentin normin, sosiaalisen identiteetin ja sosiaalisen vertailun teorioista. Johtopäätöksinä todetaan, että psykologisilla operaatioilla voidaan vaikuttaa virtuaalisissa joukoissa syntyviin normeihin ja ryhmäidentiteettiin joko tukemalla tai heikentämällä haluttuja piirteitä. Operaation sanoma voidaan joko aktiivisesti viestiä kohdeyleisölle tai passiivisemmin saattaa esille valittuun internetpalveluun kohdeyleisön löydettäväksi. Joukkokäyttäytymistä voidaan hyödyntää niin proaktiivisessa vaikuttamisessa kuin reaktiivisessa vastapropagandassa. Joukkokäyttäytyminen voi edistää psykologisen operaation sanoman leviämistä, luoda kuvaa massojen mielipiteestä, synnyttää johtajattomia joukkoja tai toisaalta paljastaa psykologisen operaation. Internetin joukkokäyttäytymisen ilmiöt ovat usein spontaaneja, nopeita sekä vaikeasti ennakoitavia. Psykologisilla operaatioilla aikaansaatava vaikutus arvioidaan lyhytkestoiseksi ja aikakriittiseksi.

Internetin keskustelupalstalla kirjoitetaan koululiikunnasta : "Ja kaikki näkee, kun sä yrität"

Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, minkälaisista koululiikuntaan liittyvistä tekijöistä kerrotaan internetin keskustelupalstoilla.

Häivemateriaalit ja -rakenteet lentokoneissa

Häiveteknologian osuus sotilaslentokoneiden kehityksessä on kasvanut viime vuosikymmenten aikana merkittävästi, ja tuoreimmat valmistuneet sekä valmisteilla olevat lentokoneet hyödyntävätkin erilaisin keinoin häivetekniikkaa. Häivelentokoneet eivät ole pelkästään enää Yhdysvaltojen yksinoikeus, vaan erilaisia häivelentokoneita on suunnitteilla eripuolilla maailmaa, esimerkiksi Venäjällä ja Kiinassa. Tutkielmassa tarkastellaan tutkavaimennusmateriaaleja ja -rakenteita, niiden fysikaalisia perusteita ja käyttöä sotilaslentokoneissa. Vaimentavat materiaalit ja rakenteet ovat siitä syystä merkittävässä asemassa häivetekniikasta puhuttaessa, koska ne luovat lopullisen eron tutkapoikkipinta-alan näkökulmasta hyvin muotoiltujen lentokoneiden välille. Tutkielman päätutkimuskysymys on, miten materiaaleilla ja rakenteilla voidaan vaikuttaa lentokoneen häiveominaisuuksiin. Alatutkimuskysymykset puolestaan ovat seuraavat: Mitä ovat aktiivinen ja passiivinen häivetekniikka? Miten häivelentokoneessa häiveominaisuudet on toteutettu? Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista kirjallisuustutkimusta, jonka lähdeaineisto on peräisin julkisista lähteistä (kirjat ja internet-lähteet). Vaimentavat rakenteet tulevat kasvattamaan osuuttaan lentokoneiden häiveominaisuuksista, koska ne mahdollistavat laajalla taajuuskaistalla vaimennuksen ilman, että koneen paino kärsii samanaikaisesti. Vaimentavien materiaalien käyttö puolestaan on vähentymässä, koska teknologian kehityksen myötä lentokoneiden rungon liitoksista on tullut lähes aukottomia, mikä vähentää tutkasäteiden heijastuksia. Tästä seuraa se, että vaimentavilla materiaaleilla ei tarvitse enää torjua väljästä kokoamisesta aiheutuneita heijastuksia, jotka kasvattavat kohteen tutkapoikkipinta-alaa. Uusia innovaatioita häivetekniikan alueella on syntynyt teknisen kehityksen myötä, esimerkiksi älykkäät materiaalit, nanoputket ja plasma stealth. Näiden vaikutukset lentokoneiden häiveominaisuuksiin tulevat selviämään vasta tulevaisuudessa, koska niiden julkiset sovellukset ovat vielä vähäiset. Häiveominaisuuksilla saavutettu hyöty joudutaan punnitsemaan koneen huoltoihin kuluvan ajan suhteen, koska etenkin tutkavaimennusmateriaalit tarvitsevat paljon huoltoa, jotta niiden vaimentavat ominaisuudet säilyisivät. Uusimmissa häivelentokoneissa tutkavaimennusmateriaalien määrää onkin juuri tästä syystä pyritty minimoimaan. Tutkavaimennusrakenteet eivät altistu vaimentavien materiaalien tavoin kulumiselle, jolloin ne eivät tarvitse yhtä paljon huoltoa.

Palvelunestohyökkäykset ja niiltä suojautuminen

Palvelunestohyökkäykset ovat yleistyneet muutamassa vuodessa jokapäiväisiksi ilmiöiksi. Ne muodostavat uhan sekä yrityksille että valtiolle, sillä yhteiskunta on yhä riippuvaisempi Internetistä. Suomi onkin ilmoittanut olevansa kyberturvallisuuden kärkimaita vuoteen 2016 mennessä. Kyberpuolustus on lisäksi osa kokonaismaanpuolustusta. Jotta puolustus voidaan rakentaa kestävälle pohjalle, tarvitaan tietoa aiheesta sekä ymmärrystä hyökkäysten ja puolustuksen luonteesta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kvalitatiivista kirjallisuustutkimusta. Lähteinä on käytetty Internetistä saatavia elektronisia artikkeleita, Internet – sivuja sekä muutamia kirjoja. Aiheen luonteesta johtuen, suurin osa lähteistä löytyy vain sähköisessä muodossa ja uutta tietoa julkaistaan jatkuvasti. Useiden lähteiden tiedot ovat ristiriitaisia keskenään, mikä osaltaan vaikeuttaa selkeiden johtopäätöksien tekemistä. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta palvelunestohyökkäysten olevan uhka Suomalaiselle yhteiskunnalle. Kyberpuolustus tulee lisäksi ymmärtää osana kokonaismaanpuolustusta. Verkkotiedustelu- sekä hyökkäyskykyä tulee kehittää puolustuksen yhtenä osa-alueena. Georgian sodan verkkohyökkäykset edustivat hyökkäyksille tyypillistä trendiä, jossa hyökkäykset perustuvat hajautettuihin palvelunestohyökkäyksiin. Hyökkäykset on helppo suorittaa ja ne ovat kustannustehokas tapa saada aikaan vaikutusta kohteessa.