Slovakia - a playground for nationalism and national identity : manifestations of the national identity of the Slovaks 1918-1920

Väitöskirja, Joensuun yliopisto

Ulvilan Harjunpään vaaran vuodet 1918-1920 ; kyläyhteisöä erottavat ja yhdistävät tekijät sisällissodasta suurpaloon

Tutkielmani käsittele Ulvilan Harjunpään kylän tapahtumia sisällissodan aikana vuonna 1918, sekä kylän suurpaloa vuonna 1920. Tavoitteena on selvittää miten kaksi erilaista, ajallisesti lähekkäin tapahtunutta tragediaa ovat vaikuttaneet kyläyhteisöön sekä erottavina että yhdistävinä tekijöinä. Tutkimusaineistona käytän pääosin aikalaiskirjoituksia, kuten sanomalehtikirjoituksia ja kunnanhallituksen pöytäkirjoja, mutta myös karttoja ja kuvia, sekä 80-luvulla tehtyjä haastatteluja. Sekundaarilähteinä toimivat erilaiset paikallishistoriaa käsittelevät kirjoitukset, sekä palontorjunnan historiaa ja sisällissotaa käsittelevät tutkimukset. Tutkielman olen toteuttanut käyttäen monia eri metodeja. Pääosassa ovat olleet historiallinen sekä mikrohistorian metodi, kuin myös havainnointi ja muistitietotutkimus. Loppupäätelmänä todettakoon, että kaksi erilaista tragediaa ovat vaikuttaneet syvästi sekä yhteisön itsetuntoon, että suhtautumiseen toisiin ihmisiin. Taustalla vallitsevat poliittiset erimielisyydet, luokkaerot, uskonnollisuus ja vanhat kaunat sekä katkeruus. Jossain määrin menneisyyden taakka vaikuttaa vielä nytkin kylän yhteisölliseen ilmapiiriin, vaikka se ei olekaan enää kovin selkeää.

Ihmiskauppaa itärajalla

Kirjallisuusarvostelu

Isänmaan asialla vai petturin tiellä? : lakonmurtajat Suomessa 1920-luvun lopun lakoissa

Jussi Koivuniemi

Korvikeaseesta legendaksi : konepistoolin käyttöperusteiden kehittyminen Suomessa 1920-luvulta talvisodan päättymiseen

Tutkimus käsittelee konepistoolin käyttöä Suomessa ja Suomen armeijassa 1920-luvulta talvisodan päättymiseen. Tutkimuksessa selvitetään konepistoolin käyttöperusteiden muotoutuminen sen Suomeen saapumisesta talvisodan päättymiseen saakka. Tutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena on selvittää konepistoolin kohtaamat murroskohdat Suomessa 1920-luvulta 1940-luvun alkuun. Tutkimus etenee pääosin kronologisesti luvuittain. Lukujen tarkoituksena on selventää tutkimuksen taustaa ja poimia aikansa murroskohdat ja merkittävät tapahtumat. Näiden esiin nostamisella luodaan uudenlainen synteesi käsiteltävästä aiheesta. Tutkimusmenetelmänä on vertaileva asiakirjatutkimus, jossa käytetään laadullisen historiantutkimuksen menetelmiä. Tutkimuksen aineisto pohjautuu alan kirjallisuuteen, ohjesääntöihin, opinnäytteisiin ja aikalaiskirjallisuuteen. Tutkimuksessa käytettävää aineistoa on kerätty myös haastatteluin. Konepistoolit tulivat taistelukentille ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa. Konepistoolia suunniteltiin käytettävän erityisesti rynnäkköjoukoissa ja juoksuhautataisteluissa. Pikakivääri ja kivääri olivat 1920–30-luvuilla jalkaväen perusaseet. Tähän asevoimien kuvaan silloin vielä uuden asetyypin edustajat, konepistoolit, eivät sopineet. Suojeluskuntajärjestön rooli konepistoolin merkityksen havaitsemisessa on merkittävä. Suojeluskuntajärjestön aktiivinen ja innovatiivinen asenne uusia sotavarusteita kohtaan mahdollisti sen, että suojeluskuntajärjestöstä tuli edelläkävijä konepistoolien käyttöönotossa, sekä niiden käyttöperusteiden kehittämisessä Suomessa. Suomen armeija ei 1930-luvun aikana katsonut tarvitsevansa konepistoolia jalkaväen yleisaseena. Armeijan ylimmän johdon asenne, valtakunnan vaikea taloudellinen tilanne, pikakiväärin määräävä asema jalkaväkitaktiikassa sekä konepistoolin ajautuminen korvikeaserooliin aiheuttivat sen, että konepistooli säilyi korvikeaseena puolustusvoimissa lähes koko 1930-luvun ajan. Talvisodassa konepistoolin hyvät ominaisuudet yksittäistaistelijan aseena havaittiin ja konepistoolin rooli korvikeaseena poistui, ensin tilapäisjärjestelyin ja myöhemmin myös virallisesti taktiikan ja ohjesääntöjen muuttuessa. Konepistoolin ominaisuuksista johdetut uudenlaiset käyttöperusteet pohjautuivat sotakokemukseen ja havaintoihin toimivasta konepistoolien käytöstä. Näihin kokemuksiin nojaten päätettiin uudistaa konepistoolien käyttöperusteet ja määrävahvuudet. Nämä uudistukset toteutuivat jatkosodan aikana syksyllä 1942