Posted Workers and Free Movement of Services in the European Union – the Impact on National Employment and Immigration Law

This thesis examines posting of workers within the free movement of services in the European Union. The emphasis is on the case law of the European Court of Justice and in the role it has played in the liberalisation of the service sector in respect of posting of workers. The case law is examined from two different viewpoints: firstly, that of employment law and secondly, immigration law. The aim is to find out how active a role the Court has taken with regard these two fields of law and what are the implications of the Court’s judgments for the regulation on a national level. The first part of the thesis provides a general review of the Community law principles governing the freedom to provide services in the EU. The second part presents the Posted Workers’ Directive and the case law of the European Court of Justice before and after the enactment of the Directive from the viewpoint of employment law. Special attention is paid to a recent judgment in which the Court has taken a restrictive position with regard to a trade union’s right to take collective action against a service provider established in another Member State. The third part of the thesis concentrates, firstly, on the legal status of non-EU nationals lawfully resident in the EU. Secondly, it looks into the question of how the Court’s case law has affected the possibilities to use non-EU nationals as posted workers within the freedom to provide services. The final chapter includes a critical analysis of the Court’s case law on posted workers. The judgments of the European Court of Justice are the principal source of law for this thesis. In the primary legislation the focus is on Articles 49 EC and 50 EC that lay down the rules concerning the free movement of services. Within the secondary legislation, the present work principally concentrates on the Posted Workers’ Directive. It also examines proposals of the European Commission and directives that have been adopted in the field of immigration. The conclusions of the case study are twofold: while in the field of employment law, the European Court of Justice has based its judgments on a very literal interpretation of the Posted Workers’ Directive, in the field of immigration its conclusions have been much more innovative. In both fields of regulation the Court’s judgments have far-reaching implications for the rules concerning posting of workers leaving very little discretion for the Member States’ authorities.

Basic Human Values in the Workplace

Työntekijöiden henkilökohtaisia arvoja ja niiden yhteyksiä asenteisiin ei ole juuri tutkittu. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko suomalaisessa metalliteollisuuden yrityksen henkilöstön (N=1314) arvojen rakenne S. H. Schwartzin arvoteorian mukainen. Lisäksi tutkittiin arvojen yhteyksiä organisaatiomuutosta koskeviin asenteisiin ja tiedon jakamiseen työyhteisössä. Arvomittarina käytettiin uutta 40-osioista Portrait Value Questionnairea (PVQ). Mittarin validiteetti osoitettiin ver-taamalla nyt kerätyn aineiston arvorakennetta aikaisemmalla mittarilla kerättyihin arvoteorian mukaisiin yliopisto-opiskelijoiden vastauksiin. Organisaatiomuutosta koskevien asenteiden ja tiedonjakamisen mittarit luotiin laadullisissa esitutkimuksissa. Tilastolliset analyysit osoittivat, että toimihenkilöiden ja työntekijöiden arvojen rakenteet noudattivat pääosin Schwartzin teoriaa, mutta turvallisuusarvot sijaitsivat molemmissa ryhmissä universalismin ja hyväntahtoisuuden joukossa. Universalismi ja hyväntahtoisuus ennustivat myönteistä asennetta organisaatiomuutoksia kohtaan, mutta perinteiden ja mielihyvän arvostaminen liittyivät kielteisiin muutosasenteisiin. Sosiaalisia normeja kunnioittavien eli yhdenmukaisuutta arvostavien henkilöiden muut arvot vaikuttivat muutosasenteisiin vähemmän kuin niillä, joille yhdenmukaisuus ei ollut tärkeää. Lisäksi suoriutumisarvon yhteys muutosasenteisiin oli yhdenmukaisuutta arvostavilla henkilöillä positiivinen, mutta niillä, jotka eivät arvostaneet yhdenmukaisuutta, yhteys oli negatiivinen. Itseohjautuvuutta arvostavat henkilöt pitivät työyhteisönsä tiedon jakamista heikompana, kun taas hyväntahtoisuutta ja yhdenmukaisuutta arvostavat pitivät sitä muihin nähden parempana. Suoriutumisarvo oli yhteydessä tiedonjakamiseen vain silloin, kun yhdenmukaisuus oli tärkeää. Työpaikkojen (N=19) keskiarvoja vertailtaessa havaittiin, että ne työpaikat, joissa arvostettiin paljon universalismia, hyväntahtoisuutta ja yhdenmukaisuutta sekä vähän valtaa ja suoriutumista saivat henkilöstöltään parhaat arvioinnit tiedon jakamisesta. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt jaettiin työtehtäviensä perusteella kolmeen ammatilliseen ympäristöön: konven-tionaaliseen (mm. taloushallinto), realistiseen (mm. tuotanto) ja yrittäjämäiseen (mm. myynti). Yrittäjämäisessä ammatillisessa ympäristössä toimivat arvostivat enemmän kuin konventionaalisessa ympäristössä toimivat valtaa, itseohjautuvuutta ja suoriutumista. Realistisessa ympäristössä arvostettiin enemmän perinteitä ja mielihyvää kuin yrittäjämäisessä ympäristössä. Ryhmien väliset erot arvoissa johtuivat koulutuksesta, iästä ja sukupuolijakaumasta.