Malesia, Singapore ja etniset kiinalaiset : Kaksi tapaa rakentaa kansallista yhtenäisyyttä

Tutkimuksen tavoitteena on perehtyä Malesian ja Singaporen kiinalaisten etniseen ja kansalliseen identiteettiin. Tutkimus tarkastelee ja vertailee erityisesti Malesian ja Singaporen valtionhallintojen keinoja rakentaa kansallista yhtenäisyyttä ja vähentää etnisen identiteetin merkitystä. Lisäksi tutkimus luo kriteerijoukon, jonka avulla voidaan vertailla Malesian ja Singaporen yhteiskuntien onnistumista tai epäonnistumista kansallisen yhtenäisyyden rakentamisessa. Tutkimustehtävä jakautuu kahteen kysymykseen: Miten Malesian ja Singaporen valtionhallinnon menetelmät vaikuttavat etnisten kiinalaisten kansalliseen ja etniseen identiteettiin, ja miten maiden menetelmät eroavat toisistaan? Lopuksi vertailemalla Malesiaa ja Singaporea tutkimuksessa päätellään luodun kriteerijoukon avulla, miten kansallinen yhtenäisyys on toteutunut näissä kahdessa maassa. Tutkimuksen teoriatausta perustuu etnistä ja kansallista identiteettiä tutkineiden Fredrik Barthin, Nathan Glazerin ja Daniel P. Moynihanin, Donald Horowitzin, Milton J. Esmanin, Benedict Andersonin, Anthony D. Smithin ja Stuart Hallin teorioihin. Nämä tutkijat painottavat eri tekijöiden merkitystä kansalliselle identiteetille ja yhtenäisyydelle, toisiaan täydentäen. Kyseessä on teoreettinen tutkimus. Siksi sen aineisto koostuu pääasiassa sekundaarilähteistä: tieteellisistä teoksista ja artikkeleista sekä sähköisistä lehtiartikkeleista. Primäärilähteitä ovat Malesian ja Singaporen perustuslait, Malesian ja Singaporen tilastokeskuksien tilastot sekä Malesian entisen pääministerin Mahathir bin Mohamadin vuonna 1991 pitämä Vision 2020 -puhe. Aineistoa on analysoitu tutkimuksen teoriataustan avulla. Monipuolisemman kuvan muodostamiseksi on tutkimukseen valittu sekä länsimaalaisten tutkijoiden että singaporelaisten ja malesialaisten tutkijoiden tutkimuksia. Lisäksi, puolueellisuuden välttämiseksi, on tutkimukseen valittu eri etnisiin ryhmiin kuuluvien tutkijoiden artikkeleita ja teoksia. Tutkimuksessa on päädytty seuraavan tulokseen. Jotta kansallinen yhtenäisyys voidaan saavuttaa Malesian ja Singaporen monietnisissä yhteiskunnissa, tulee valtionhallinnon keskittyä erityisesti seuraaviin viiteen tehtävään: kansantalouden kehittämiseen, etnisten ryhmien välisen taloudellisen tasa-arvoisuuden edistämiseen, poliittisen aktiivisuuden ja osallistumisen kannustamiseen, etnisten yhteisöjen samanarvoisuuden toteuttamiseen lain edessä ja tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän rakentamiseen. Näiden kriteerien perusteella Malesia ja Singapore eivät ole kansallisesti yhtenäisiä valtioita. Singapore on kuitenkin kansallisesti yhtenäisempi, sillä se täyttää viidestä kriteeristä kolme, kun Malesia täyttää vain kaksi kriteeriä. Malesialla ja Singaporella on kaksi hyvin erilaista tapaa rakentaa kansallista yhtenäisyyttä, mutta lopputulokset ovat kuitenkin hyvin samankaltaiset. Tutkimus päättelee, että etnisten yhteisöjen institutionaalinen asema molemmissa maissa on yksi ratkaisevimmista esteistä kansalliselle yhtenäisyydelle.

Siirtonaisena Singaporessa : Ulkomaantyökomennuksille mukaan muuttaneet suomalaisnaiset kertovat kokemuksistaan

The objective of this qualitative study is to reveal the discursive reality of Finnish women, who have chosen to follow their husbands to expatriate assignments. The research material includes interviews of seventeen (17) Finnish housewives who lived in Singapore in 1999. The primary theoretical framework of the study is a social-constructive view, in which the reality is seen to have been constructed through meanings that create and maintain cultural practices, social roles and institutions. Gender is interpreted as produced socially, politically and in language. Human beings in the study exist as cultural and social beings with sex. An underlying assumption of the analysis is that the women in the study do not recognize their experience from their position that has been located to the prompt box in a play of expatriate assignment a role that is offered to them by the business sciences. Referring to Somers (1994) these women suffer of narrative silence as they lack public narratives that correspond to their circumstances. According to Williams (1983), an experience is an evidence of conditions. Therefore, the experiences of the women, who have followed their husbands to expatriate assignments, include information of their conditions. The analysis of the interview material has been performed in two phases: First, the women's experiences are identified from the research material. Thereafter, by means of discourse analysis the experiences are revealed analytically. This revealing process can also be regarded as an articulation of a counter-narrative. The research results can be found from three such discursive interpretations that are offered to the women and from eight such discursive interpretations that can be drawn from the women's own experiences. One of the discursive interpretations, which came out from the women's own experiences, is named as cultural dysphasia. In the study, cultural dysphasia is defined as a condition, in which the women have a difficulty in making their lived reality understood by others outside the sphere of their situation. Finnish women do not only lack public narrative, but the absence of a housewife-culture in Finland prevents them from any public narrative that would have a positive tone. To avoid dependence on the housewife concept, a woman's decision to follow her husband to an expatriate assignment is interpreted as a demonstration of solidarity to the relationship. In this connection, these Finnish women are re-named as 'siirtonainen' (Finnish, literally 'transfer woman'). This is the first scientific study to make visible the lived reality of Finnish women who have followed their husbands to expatriate assignments. The study will help the women in similar circumstances to find their marks among the current narratives. By reducing dichotomy between housewives and career women, which is damaging to women, and by creating the concept of 'siirtonainen' it will be possible to expand the cultural space of Finnish women. Finally, the study argues that a Finnish career woman, grown together with the imperative of self-support, has been lifted up as one symbol of modern Finland. Key words: expatriate research, experience, public narrative, narrative silence, cultural dysphasia, siirtonainen - transfer woman