Helicobacter pylori in Vammala, Finland: seroepidemiological studies and a population-based ‘screen-and-treat’ programme

Helicobacter pylorin (helikobakteeri) tartunta saadaan yleensä lapsena ja tauti jää tavallisesti pysyväksi ilman täsmähoitoa. Onnistunut hoito parantaa pysyvästi helikobakteerista aiheutuvan mahan haavataudin ja näyttää ehkäisevän mahalaukun pahanlaatuisten muutosten kehittymistä. Aloitimme Vammalassa terveyskeskuksessa toteutetun kansainvälisesti ainutlaatuisen väestöpohjaisen helikobakteeritulehduksen seulonta- ja hoito-ohjelman pilottitutkimuksella 1994. 1996 kaikki 15-40-vuotiaat ja 1997-2000 15- ja 45-vuotiaat vammalalaiset kutsuttiin verinäyteseulontaan. Yhteensä 4626 henkilöä (75% kutsutuista) osallistui seulontaan. Vasta-ainepositiivisille tarjottiin helikobakteeritulehduksen lopettava lääkekuuri. Toiminnan seurauksena helikobakteeritulehduksen esiintyvyyden laskettiin vähentyneen 12%:sta 4%:iin 15-40-vuotiaiden ikäryhmässä. Tutkimme myös helikobakteerivasta-ainepositiivisten ja -negatiivisten eroja sekä helikobakteeritulehduksen riskitekijöitä kyselytutkimuksella. Lapsuudenkodin asumisahtauden, äidin matalan koulutusasteen, tupakoinnin, alkoholinkäytön, huonojen asunto-olojen ja ylävatsavaivoista johtuvien sairauslomien todettiin liittyvän helikobakteeritulehdukseen monimuuttuja-analyysissa. Tutkimme seulontaohjelmassa käyttämiemme IgG- ja IgA-luokan helikobakteeri-vasta-ainetestien luotettavuutta eri ikäryhmissä ottaen huomioon atrofisen gastriitin esiintyvyyden. 561 kliinisin perustein gastroskopoidun potilaan aineistossa IgG-testi osoittautui erittäin herkäksi kaikissa ikäryhmissä (99%). Tarkkuus oli myös vanhemmissa ikäryhmissä hyvä (97-93%), kun atrofista gastriittia sairastavat suljettiin pois. IgA- ja CagA-helikobakteerivasta-aineiden on todettu liittyvän lisääntyneeseen mahahaava- ja mahasyöpäriskiin. Analysoimme 560 henkilön pariseeruminäytteet, jotka oli otettu kahden vuosikymmenen välein, ja totesimme, että IgA-vasta-aineiden esiintyvyyden lisääntyyminen iän myötä johtuu paitsi syntymäajankohdasta ja uusista infektioista myös IgA-vasta-ainetasojen kohoamisesta helikobakteeritulehduksen aikana. Selvitimme myös CagA-vasta-ainetasojen muuttumista analysoimalla seeruminäytteet, jotka oli otettu kahden vuosikymmenen välein. Totesimme, että samanaikaisesti kun helikobakteerin esiintyvyys väestössä on alentunut, erityisesti CagA-positiiviset infektiot ovat vähentyneet. Tutkimuksemme osoittaa, että Suomessa terveyskeskuksen yhteydessä voidaan toteuttaa näin laajamittainen seulonta- ja hoito-ohjelma, johon suomalaiset osallistuvat aktiivisesti. Nähtäväksi jää, kuinka paljon ohjelma kykeni vähentämään helikobakteeritulehdukseen liittyviä myöhäisseuraamuksia.

Use of biomass fuels in the brick-making industries of Sudan: Implications for deforestation and greenhouse gas emission

The study focuses on the potential roles of the brick making industries in Sudan in deforestation and greenhouse gas emission due to the consumption of biofuels. The results were based on the observation of 25 brick making industries from three administrative regions in Sudan namely, Khartoum, Kassala and Gezira. The methodological approach followed the procedures outlined by the Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC). For predicting a serious deforestation scenario, it was also assumed that all of wood use for this particular purpose is from unsustainable sources. The study revealed that the total annual quantity of fuelwood consumed by the surveyed brick making industries (25) was 2,381 t dm. Accordingly, the observed total potential deforested wood was 10,624 m3, in which the total deforested round wood was 3,664 m3 and deforested branches was 6,961 m3. The study observed that a total of 2,990 t biomass fuels (fuelwood and dung cake) consumed annually by the surveyed brick making industries for brick burning. Consequently, estimated total annual emissions of greenhouse gases were 4,832 t CO2, 21 t CH4, 184 t CO, 0.15 t N20, 5 t NOX and 3.5 t NO while the total carbon released in the atmosphere was 1,318 t. Altogether, the total annual greenhouse gases emissions from biomass fuels burning was 5,046 t; of which 4,104 t from fuelwood and 943 t from dung cake burning. According to the results, due to the consumption of fuelwood in the brick making industries (3,450 units) of Sudan, the amount of wood lost from the total growing stock of wood in forests and trees in Sudan annually would be 1,466,000 m3 encompassing 505,000 m3 round wood and 961,000 m3 branches annually. By considering all categories of biofuels (fuelwood and dung cake), it was estimated that, the total emissions from all the brick making industries of Sudan would be 663,000 t CO2, 2,900 t CH4, 25,300 t CO, 20 t N2O, 720 t NOX and 470 t NO per annum, while the total carbon released in the atmosphere would be 181,000 t annually.

The Structure and Short-Term Development of Finnish Industries in the 1920s and 1930s : An Input-output Approach

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa Suomen kansantalouden rakenteesta ja lyhyen aikavälin kehityksestä 1920- ja 1930-luvulla. Tutkimus toteutettiin laatimalla kansantaloutta kuvaava panos-tuotostaulu vuodelle 1928 sekä sen laajennus, panos-tuotosmalli. Aineiston avulla kuvataan kansantalouden rakenteellisia riippuvuuksia, tuotannon avaintoimialoja sekä näiden vaikutusta kansantalouteen. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan kansantalouden tuontiriippuvuutta sekä tuontitullien vaikutusta hintoihin 1930-luvun laman aikana. Tutkimuksen perusteella voitiin identifioida Suomen kansantalouden avaintoimialat vuonna 1928: maatalous, metsätalous, elintarviketeollisuus, puuteollisuus, paperiteollisuus ja rakennustoiminta. Erityisesti elintarviketeollisuuden vahva rooli kansantaloudessa oli kenties yllättävää, erityisesti kun huomioidaan kuinka vähän toimiala on saanut huomiota osakseen taloushistorian tutkimuksessa. Tutkimus osoitti, että Suomen vienti oli pääomavaltaisempaa kuin tuonti. Vaikka tämän tuloksen tulkinta on varauksellinen, tutkimus pystyi osoittamaan ja kvantifioimaan toimialojen työ- ja pääomapanoksen osuuden tuotoksesta yksityiskohtaisesti. Panos-tuotosmallilla arvioitiin puuteollisuuden, paperiteollisuuden ja rakennustoiminnan ajanjaksona 1928-32 tapahtuneen loppukäytön muutoksen vaikutusta kansantalouteen. Merkittävä havainto on, että rakennustoiminnan loppukäytön muutoksella oli erittäin suuri kasvua vähentävä vaikutus koko kansantaloudessa. Talonrakennusinvestointien romahtaminen aiheutti lähes 13 prosentin tuotannon laskun kansantaloudessa. Vaikutus oli jopa suurempi kuin puuteollisuuden viennin romahtamisen. Tulokset osoittavat toisaalta, että yksityisen kulutuksen merkitys kansantaloudelle oli erittäin vahva. Esimerkiksi puuteollisuuden viennin romahtaminen aiheutti yli 4 % tuotannon vähenemisen mutta huomioitaessa mallissa myös yksityisen kulutuksen väheneminen, oli kokonaisvaikutus yli 10 %. Yksityisen kulutuksen huomioiminen mallissa siis yli kaksinkertaisti toimialojen vaikutukset kansantalouteen. Tulokset vahvistivat aiemmissa tutkimuksissa esitettyjä johtopäätöksiä tullipolitiikasta ja osoittivat maatalouteen läheisesti liittyvän elintarviketeollisuuden olleen eniten suojeltu toimiala kansantaloudessa. Muut kotimarkkinoiden toimialat eivät kuitenkaan hyötyneet tullipolitiikasta lamakauden aikana. Panos-tuotoshintamallilla osoitettiin, ettei tullipolitiikka ollut niin onnistunutta kuin aikalaistutkimuksissa väitettiin, vaan tullit korkeintaan pystyivät hidastamaan hintojen alenemista. Tutkimuksen liitteenä esitetään kaikki keskeiset Suomen kansantaloutta vuonna 1928 kuvaavat tilastolliset taulukot, mukaan lukien käyttö- ja tarjontataulukot, panos-tuotostaulukot, panoskertoimet, Leontiefin käänteismatriisi sekä työ- ja pääomapanoskertoimet.

Essays on Platforms: Business Strategies, Regulation and Policy in Telecommunications, Media and Technology Industries

The growth of the information economy has been stellar in the last decade. General-purpose technologies such as the computer and the Internet have promoted productivity growth in a large number of industries. The effect on telecommunications, media and technology industries has been particularly strong. These industries include mobile telecommunications, printing and publishing, broadcasting, software, hardware and Internet services. There have been large structural changes, which have led to new questions on business strategies, regulation and policy. This thesis focuses on four such questions and answers them by extending the theoretical literature on platforms. The questions (with short answers) are: (i) Do we need to regulate how Internet service providers discriminate between content providers? (Yes.) (ii) What are the welfare effects of allowing consumers to pay to remove advertisements from advertisement-supported products?(Ambiguous, but those watching ads are worse off.) (iii) Why are some markets characterized by open platforms, extendable by third parties, and some by closed platforms, which are not extendable? (It is a trade-off between intensified competition for consumers and benefits from third parties) (iv) Do private platform providers allow third parties to access their platform when it is socially desirable? (No.)

The Quest for Well-being in Growth Industries: Contexts, Research Design and Methodological Development

This Working Paper reports the background to the first stage of the ongoing research project, The Quest for Well-being in Growth Industries: A Collaborative Study in Finland and Scotland, conducted under the auspices of the Academy of Finland research programme The Future of Work and Well-being (2008-2011). This collaborative project provides national and transnational data, analysis and outputs. The study is being conducted in the Department of Management and Organisation, Hanken School of Economics, Finland, in collaboration with Glasgow Caledonian University, University of East London, Heriot-Watt University and Reading University, UK. The project examines policies and practices towards the enhancement of work-related well-being in growth industries, and contradictory pressures and tensions posed in this situation. The overall aim is to evaluate the development, implementation and use of work-related well-being policies in four selected growth industries. These sectors – electronics, care, finance and accounting, and tourism – have been selected on the basis of European Union and national forecasts, and demographic and socio-economic trends in employment. In this working paper we outline the background to the research study, the initial research plan, and how the survey of employers has been constructed. The working paper concludes with a brief discussion of general ongoing research issues arising in the project.

The Quest for Well-being in Growth Industries 2: The Survey

This working paper reports the ongoing research conducted in the research project, The Quest for Well-being in Growth Industries: A Collaborative Study in Finland and Scotland, under the auspices of Academy of Finland research programme, The Future of Work and Well-being. The research project examines the contradictory pressures for policies and practices towards both the inhibition and the enhancement of work-related well-being that are likely in growth industries. The overall aim is to evaluate the development, implementation and use of work-related well-being policies in four selected growth industries. These – electronics, care, finance and accounting, and tourism – have been selected on the basis of EU and national forecasts, and demographic and socio-economic trends in standard and non-standard employment. In this paper we aim to review the survey that constitutes the second main phase of this research.

Choosing the Arranged One, Arranging the Chosen One – Imagining an Indian Modernity: Reconciling Love, Marriage and Family On and Off the Screen

This is a study on the changing practices of kinship in Northern India. The change in kinship arrangements, and particularly in intermarriage processes, is traced by analysing the reception of Hindi popular cinema. Films and their role and meaning in people´s lives in India was the object of my research. Films also provided me with a methodology for approaching my other subject-matters: family, marriage and love. Through my discussion of cultural change, the persistence of family as a core value and locus of identity, and the movie discourses depicting this dialogue, I have looked for a possibility of compromise and reconciliation in an Indian context. As the primary form of Indian public culture, cinema has the ability to take part in discourses about Indian identity and cultural change, and alleviate the conflicts that emerge within these discourses. Hindi popular films do this, I argue, by incorporating different familiar cultural narratives in a resourceful way, thus creating something new out of the old elements. The final word, however, is the one of the spectator. The “new” must come from within the culture. The Indian modernity must be imaginable and distinctively Indian. The social imagination is not a “Wild West” where new ideas enter the void and start living a life of their own. The way the young women in Dehra Dun interpreted family dramas and romantic movies highlights the importance of family and continuity in kinship arrangements. The institution of arranged marriage has changed its appearance and gained new alternative modes such as love cum arranged marriage. It nevertheless remains arranged by the parents. In my thesis I have offered a social description of a cultural reality in which movies act as a built-in part. Movies do not work as a distinct realm, but instead intertwine with the social realities of people as a part of a continuum. The social imagination is rooted in the everyday realities of people, as are the movies, in an ontological and categorical sense. According to my research, the links between imagination and social life were not so much what Arjun Appadurai would call global and deterritorialised, but instead local and conventional.