3 resultados para síndrome de Down
em Helda - Digital Repository of University of Helsinki
Resumo:
Kanadalainen kirjailija L. M. (Ludy Maud) Montgomery (1874-1942) tunnetaan parhaiten lasten ja nuorten kirjallisuudestaan, erityisesti Anne of Green Gables -romaanistaan (suom. Annan nuoruusvuodet). Graduni tutkii kuitenkin Montgomeryn vähemmän tunnettua omaelämäkerrallista tuotantoa, hänen päiväkirjojaan, jotka on julkaistu viidessä osassa (1985-2004). Keskityn romanssin kuvaukseen Montgomeryn päiväkirjojen ensimmäisessä osassa ja tutkin, millaisia tekstuaalisia persoonia (personas) kertoja luo autobiografisessa prosessissa. Tähän narratiiviseen prosessiin vaikuttavat erityisesti päiväkirjan yleisö tai lukijat (audience), samoin kuin fiktiiviset esikuvat ja fiktiivisesti kirjoittaminen (fictionalisation) sekä kysymys päiväkirjan kertovasta ja kerrotusta minästä (narrated and narrating I). Romanssi on pääosassa Montgomeryn päiväkirjojen ensimmäisessä julkaistussa osassa, joka kuvaa hänen teini- ja varhaisaikuisuusvuosiaan. Väitän, että vaikka päiväkirjateksti saattaa vaikuttaa rehelliseltä ja todenmukaiselta kuvaukselta elämästä, varsinkin Montgomeryn tapauksessa kyseessä on silti läpikotaisin editoitu ja muokattu teksti, jota päiväkirjan tekijä hallitsee rautaisella otteella ja joka käyttää hyväkseen fiktiivisiä keinoja. Aineistonani käytän sekä Montgomeryn julkaistuja että julkaisemattomia päiväkirjoja, joita säilytetään University of Guelphin arkistoissa, Kanadan Ontariossa. Päiväkirjat ovat moneen kertaan sekä Montgomeryn että julkaistujen päiväkirjojen editoijien muokkaamia, joten niiden tutkiminen lähilukemalla (close-reading) ja eri versioita vertaillen on erityisen tärkeää. Teorian osalta keskityn lähinnä Pohjois-Amerikassa kirjoitettuun autobiografia- ja (naisten) päiväkirjatutkimukseen. Väitän gradussani, että Montgomeryn kuvaus heteroseksuaalisesta romanssista välttää tarjoamasta lukijalle romanssijuonen tyypillistä katharsista. Montgomeryn romanttiset persoonat ovat yllättävän epäromanttisia ja ristiriidassa keskenään. Romantiikan traditiolle tyypillistä kieltä ja personifikaatiota käytetään joko korostetun liioitellusti tai humoristisesti ja parodioiden.
Resumo:
Many Finnish IT companies have gone through numerous organizational changes over the past decades. This book draws attention to how stability may be central to software product development experts and IT workers more generally, who continuously have to cope with such change in their workplaces. It does so by analyzing and theorizing change and stability as intertwined and co-existent, thus throwing light on how it is possible that, for example, even if ‘the walls fall down the blokes just code’ and maintain a sense of stability in their daily work. Rather than reproducing the picture of software product development as exciting cutting edge activities and organizational change as dramatic episodes, the study takes the reader beyond the myths surrounding these phenomena to the mundane practices, routines and organizings in product development during organizational change. An analysis of these ordinary practices offers insights into how software product development experts actively engage in constructing stability during organizational change through a variety of practices, including solidarity, homosociality, close relations to products, instrumental or functional views on products, preoccupations with certain tasks and humble obedience. Consequently, the study shows that it may be more appropriate to talk about varieties of stability, characterized by a multitude of practices of stabilizing rather than states of stagnation. Looking at different practices of stability in depth shows the creation of software as an arena for micro-politics, power relations and increasing pressures for order and formalization. The thesis gives particular attention to power relations and processes of positioning following organizational change: how social actors come to understand themselves in the context of ongoing organizational change, how they comply with and/or contest dominant meanings, how they identify and dis-identify with formalization, and how power relations often are reproduced despite dis-identification. Related to processes of positioning, the reader is also given a glimpse into what being at work in a male-dominated and relatively homogeneous work environment looks like. It shows how the strong presence of men or “blokes” of a particular age and education seems to become invisible in workplace talk that appears ‘non-conscious’ of gender.