La contextualisation du discours radiophonique par des moyens prosodiques. L’exemple de cinq grands philosophes français du XXe siècle

"Radiodiskurssin kontekstualisointi prosodisin keinoin. Esimerkkinä viisi suurta ranskalaista 1900-luvun filosofia" Väitöskirja käsittelee puheen kontekstualisointia prosodisin keinoin. Toisin sanottuna työssä käsitellään sitä, miten puheen prosodiset piirteet (kuten sävelkulku, intensiteetti, tauot, kesto ja rytmi) ohjaavat puheen tulkintaa vanhastaan enemmän tutkittujen sana- ja lausemerkitysten ohella. Työssä keskitytään seitsemään prosodisesti merkittyyn kuvioon, jotka koostuvat yhden tai usean parametrin silmiinpistävistä muutoksista. Ilmiöitä käsitellään sekä niiden akustisten muotojen että tyypillisten esiintymisyhteyksien ja diskursiivisten tehtävien näkökulmasta. Aineisto koostuu radio-ohjelmista, joissa puhuu viisi suurta ranskalaista 1900-luvun filosofia: Gaston Bachelard, Albert Camus, Michel Foucault, Maurice Merleau-Ponty ja Jean-Paul Sartre. Ohjelmat on lähetetty eri radiokanavilla Ranskassa vuosina 1948–1973. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että prosodisesti merkityt kuviot ovat moniulotteisia puheen ilmiöitä, joilla on keskeinen rooli sanotun kontekstualisoinnissa: ne voivat esimerkiksi nostaa tai laskea sanotun informaatioarvoa, ilmaista puhujan voimakasta tai heikkoa sitoutumista sanomaansa, ilmaista rakenteellisen kokonaisuuden jatkumista tai päättymistä, jne. Väitöskirja sisältää myös kontrastiivisia osia, joissa ilmiöitä verrataan erääseen klassisessa pianomusiikissa esiintyvään melodiseen kuvioon sekä erääseen suomen kielen prosodiseen ilmiöön. Tulokset viittaavat siihen, että tietynlaista melodista kuviota käytetään samankaltaisena jäsentämiskeinona sekä puheessa että klassisessa musiikissa. Lisäksi tulokset antavat viitteitä siitä, että tiettyjä melodisia muotoja käytetään samankaltaisten implikaatioiden luomiseen kahdessa niinkin erilaisessa kielessä kuin suomessa ja ranskassa. Yksi väitöskirjan osa käsittelee pisteen ja pilkun prosodista merkitsemistä puheessa. Tulosten mukaan pisteellä ja pilkulla on kummallakin oma suullinen prototyyppinsä: piste merkitään tyypillisesti sävelkulun laskulla ja tauolla, ja pilkku puolestaan sävelkulun nousulla ja tauolla. Merkittävimmät tulokset koskevat kuitenkin tapauksia, joissa välimerkki tulkitaan prosodisesti epätyypillisellä tavalla: sekä pisteellä että pilkulla vaikuttaisi olevan useita eri suullisia vastaavuuksia, ja välimerkkien tehtävät voivat muotoutua hyvin erilaisiksi niiden prosodisesta tulkinnasta riippuen.

Verkkoradio, musiikki ja radio - katsaus verkkoradioihin osana suomalaisten musiikin kuuntelua

This thesis examines Internet-radios and other web-based music services, and different ways these services are used in music listening in Finland. The research material was gathered in eight interviews that took place between spring 2005 and spring 2006 in southern Finland. The analysis distinguishes between five main types of Internet-radios: a) simulcasting, b) webcasting, c) podcasting, d) web-based sound archives, e) interactive music services. As a medium for music listening these combine aspects of computers and traditional radio. The role of Internet-radios in everyday life as well as different types of listening motivation are examined in the light of earlier research on taste, music listening and radio listening.

Observations of production and transport of NOx formed by energetic particle precipitation in the polar night atmosphere

This work is focused on the effects of energetic particle precipitation of solar or magnetospheric origin on the polar middle atmosphere. The energetic charged particles have access to the atmosphere in the polar areas, where they are guided by the Earth's magnetic field. The particles penetrate down to 20-100 km altitudes (stratosphere and mesosphere) ionising the ambient air. This ionisation leads to production of odd nitrogen (NOx) and odd hydrogen species, which take part in catalytic ozone destruction. NOx has a very long chemical lifetime during polar night conditions. Therefore NOx produced at high altitudes during polar night can be transported to lower stratospheric altitudes. Particular emphasis in this work is in the use of both space and ground based observations: ozone and NO2 measurements from the GOMOS instrument on board the European Space Agency's Envisat-satellite are used together with subionospheric VLF radio wave observations from ground stations. Combining the two observation techniques enabled detection of NOx enhancements throughout the middle atmosphere, including tracking the descent of NOx enhancements of high altitude origin down to the stratosphere. GOMOS observations of the large Solar Proton Events of October-November 2003 showed the progression of the SPE initiated NOx enhancements through the polar winter. In the upper stratosphere, nighttime NO2 increased by an order of magnitude, and the effect was observed to last for several weeks after the SPEs. Ozone decreases up to 60 % from the pre-SPE values were observed in the upper stratosphere nearly a month after the events. Over several weeks the GOMOS observations showed the gradual descent of the NOx enhancements to lower altitudes. Measurements from years 2002-2006 were used to study polar winter NOx increases and their connection to energetic particle precipitation. NOx enhancements were found to occur in a good correlation with both increased high-energy particle precipitation and increased geomagnetic activity. The average wintertime polar NOx was found to have a nearly linear relationship with the average wintertime geomagnetic activity. The results from this thesis work show how important energetic particle precipitation from outside the atmosphere is as a source of NOx in the middle atmosphere, and thus its importance to the chemical balance of the atmosphere.

Semi-supervised learning of WLAN radio maps

In this thesis a manifold learning method is applied to the problem of WLAN positioning and automatic radio map creation. Due to the nature of WLAN signal strength measurements, a signal map created from raw measurements results in non-linear distance relations between measurement points. These signal strength vectors reside in a high-dimensioned coordinate system. With the help of the so called Isomap-algorithm the dimensionality of this map can be reduced, and thus more easily processed. By embedding position-labeled strategic key points, we can automatically adjust the mapping to match the surveyed environment. The environment is thus learned in a semi-supervised way; gathering training points and embedding them in a two-dimensional manifold gives us a rough mapping of the measured environment. After a calibration phase, where the labeled key points in the training data are used to associate coordinates in the manifold representation with geographical locations, we can perform positioning using the adjusted map. This can be achieved through a traditional supervised learning process, which in our case is a simple nearest neighbors matching of a sampled signal strength vector. We deployed this system in two locations in the Kumpula campus in Helsinki, Finland. Results indicate that positioning based on the learned radio map can achieve good accuracy, especially in hallways or other areas in the environment where the WLAN signal is constrained by obstacles such as walls.