Minä kirjoittajana : Identiteetit, subjektit ja persoonat lukion 1. vuoden opiskelijoiden omaa kirjoittamista pohdiskelevissa teksteissä

Tutkimuksessani tarkastelen kirjoittajaidentiteettejä teksteissä, joissa lukion ensimmäisen vuoden opiskelijat pohdiskelevat omaa kirjoittamistaan. Lähtökohtanani on ajatus narratiivisesta identiteetistä: identiteetti nähdään hermeneuttisena itsen ymmärtämisen prosessina sen sijaan, että sitä pidettäisiin kuvauksena, jonka totuusarvoa olisi relevanttia arvioida. Tutkimuskohteena on kirjoittajaidentiteetti, joten lähestyn aineistoni tekstejä osana prosessia, jossa ihminen ottaa etäisyyttä omaan kirjoittamiseensa ja siten lisää omaa ymmärrystään siitä. Myös sosiaalinen konteksti vaikuttaa tähän identiteettiprosessiin. Lähestyn kirjoittajaidentiteettejä yhteisöllisestä ja yksilöllisestä näkökulmasta, mutta jaossa ei ole kysymys dikotomiasta vaan kahdenlaisesta valotuksesta samaan asiaan: myös yksilö tarvitsee yhteisön, josta erottua. Yhteisöllisyyttä pohtiessani käsittelen nollapersoonakonstruktiota näkökulman jakamisen ja samastumisen tarjoamisen välineenä. Aineistossani nollapersoonakonstruktio on yhtäältä keino käsitellä omaa kokemusta ja toisaalta keino kurkottaa lukijan puoleen ja saada tämä ymmärtämään kirjoittajaa. Hyvin samanlainen merkitys on aineistossani yleistävällä yksikön 2. persoonalla. Molemmat kielen keinot ilmentävät kirjoittajaidentiteettien sosiaalisuutta: lukija edustaa kirjoittajalle sosiaalista yhteisöä, joka halutaan saada ymmärtämään kirjoittajan ratkaisuja ja kokemuksia. Yhteisöllisyyden valossa tarkastelen myös erilaisia keinoja luoda kirjoittajien kollektiivia. Aineistoni lukiolaiset määrittävät teksteissään erilaisia ryhmiä käyttämällä monikon 1. persoonaa tai passiivia. Monikon 1. persoonaa käyttämällä voidaan luoda myös yhteyttä kirjoittajan ja lukijan välillä. Kirjoittajaidentiteetit näyttäytyvät sosiaalisena, sillä kuuluminen johonkin ryhmään esitetään oman kirjoittamisen kannalta olennaisena asiana. Yksilöllisyyttä tuodaan esiin mm. yksikön 1. persoonaa käyttämällä, kun kirjoittaja asettaa itsensä lausuman subjektiksi, joka erottuu puhuteltavasta sinästä. Kirjoittaja ikään kuin määrittää rajansa ja eronsa suhteessa toiseen. Yksikön 1. persoonan lisäksi myös sana itse nostaa esiin eron muihin. Tässäkin suhteessa kirjoittajaidentiteetit näyttäytyvät sosiaalisina. Erilaisten kielellisten keinojen käyttö tuo näkyviin, kuinka ihminen jäsentää omaa suhdettaan toisiin: mihin hän kuuluu ja mistä hän eroaa. Sosiokulttuurisessa kontekstissa on subjektipositioita, joiden välityksellä identiteetit rakentuvat. Tutkimuksessani pohdin yhteisöllisyyttä ja yksilöllisyyttä myös kahden aineistosta konstruoimani subjektiposition avulla. Ensinnäkin esittelen hyvän kirjoittajan malliposition, johon asettuvan kirjoittajan tekstit ovat mm. pitkiä, monipuolisia ja normatiivisen kieliopin mukaisia. Kirjoittajat suhteuttavat itseään tähän positioon: he joko hyväksyvät sen tai asettuvat vastustamaan sitä. Toiseksi esittelen romanttisen kirjoittajan malliposition, johon liittyy mm. inspiraatio ja kirjoittamisen näkeminen itseilmaisuna. Kirjoittajat projisoivat teksteissään itseään ja omaa kirjoittamistaan suhteessa näihin subjektipositioihin, ja kirjoittajaidentiteetti muodostuu kirjoittajan ja tekstiyhteisön välisessä vuorovaikutuksessa. Avainsanat: kirjoittaminen, identiteetti, nollapersoona, persoonareferenssi

Koulun profiloitumisen haavoittuvuus : Tapaustutkimus opettajien vaihtuvuuden vaikutuksista Montessori-menetelmää soveltavassa yhdysluokassa 1-2

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää koulujen profiloitumisen ja opettajien vaihtuvuuden välistä yhteyttä. Nykyisen koulutuspolitiikan mukaisesti koulujärjestelmämme päätäntävalta on siirtynyt yhä enemmän koulujen tasolle ja mahdollistaa siten kouluille oikeuden päättää melko itsenäisesti tarjoamansa opetuksen sisällöistä, tavoitteista ja menettelytavoista. Kouluilla on myös oikeus laatia omat opetussuunnitelmansa ja näin profiloitua haluamalleen painotusalueelle. Työvoiman liikkuvuuden myötä myös opettajat vaihtavat työpaikkaansa. Käytännössä tämä tarkoittaa opettajien siirtymistä kouluista ja tehtävistä toisiin eripituisten työskentelyjaksojen jälkeen. Tällaisesta vaihtuvuudesta ja sen vaikutuksista koulun työskentelyilmapiiriin sekä kaikkiin koulumaailman osapuoliin voidaan kuitenkin olla montaa eri mieltä. Erityisesti vaikutukset johonkin pienempään opetusyksikköön voivat olla melkoiset. Tutkimus toteutettiin eräässä helsinkiläisen ala-asteen koulussa, keskittyen opettajien vaihtuvuuden tarkasteluun Montessori-pedagogiikalla opetettavassa yhdysluokassa. Tutkimukseen sisällytettiin Montessori-luokan oppilaat, heidän vanhempansa sekä koulun opettajat. Tutkimus suoritettiin kirjallisuuteen perehtyen, luokkaa observoiden, oppilaita ja opettajia haastatellen sekä vanhemmilla kirjoitelmia teettäen. Aineiston suppeuden ja tutkimuksen case study -luonteen vuoksi vaihtuvuuden moninaisia vaikutuksia ilmentäviä tutkimustuloksia ei kuitenkaan voida yleistää. Avainsanat: profiloituminen, vaihtuvuus, vaihtuvuuden vaikutukset, Montessori-pedagogiikka Keywords: profilation, changing, effects of changing, Montessori method