4 resultados para online distribution
em Helda - Digital Repository of University of Helsinki
Resumo:
Tämä pro gradu -tutkielma vertailee korpuksen avulla erisnimien kvantitatiivista jakautumista luokkiin kahdessa saksalaisessa verkkolehdessä. Työn tavoitteena on selvittää, kuinka erisnimiä voidaan luokitella ja mitä eroja niiden avulla on havaittavissa lehtien raportoinnissa. Laajempana kehyksenä toimii kysymys siitä, voidaanko erisnimiä hyödyntäen hahmottaa lehtien sisältöjä. Korpus on kerätty Frankfurter Allgemeine Zeitungin ja Süddeutsche Zeitungin verkkolehtien http: //www.faz.net (FAZ) ja http://www.sueddeutsche.de (SZ) artikkeleista ajalta 2.11.2004-8.11.2004. Valitut sivustot edustavat Saksan arvostetuimpien päivittäisten, koko maan kattavien sanomaleh- tien verkkojulkaisuja. Näistä FAZ:ia pidetään konservatiivisena ja SZ:ia liberaalina lehtenä. Kumpikin korpus käsittelee USA:n presidentinvaaleja syksyllä 2004 ja sisältää hieman alle 30 000 sanaa noin 40 lehtiartikkelista. Aihesidonnaisen korpuksen valinta perustuu erityisesti siihen, että tutkimuksen päämääränä on saada erisnimien avulla selville, miltä osin FAZ ja SZ eroavat toisistaan käsitellessään samaa aihetta. Teoriaosassa käydään läpi saksalaisten verkkolehtien taustaa, työhön liittyviä tekstilingvistisiä teo- rioita sekä erisnimien erikoispiirteitä. Siinä käsitellään myös kolmea aiempaa, saksankielisen eris- nimitutkimuksen luokittelua ja yhtä englanninkielistä, kieliteknologian luokittelua. Näissä havaitut puutteet motivoivat yhdistelemään ja muuttamaan olemassa olevia luokitteluja tätä työtä varten. Uusi luokittelu sisältää neljä yläluokkaa (olentojen, maantieteelliset, instituutioden ja asioiden ni- met), jotka kaikki kattavat kahdesta yhdeksään alaluokkaa. Kummankin korpuksen erisnimet luo- kitellaan tämän perusteella. Kvantitatiivinen analyysi keskittyy ylä- ja alaluokkien vertailuun lehtien välillä. Lisäksi se kattaa sekä kummankin aineiston että pääluokkien frekventimpien sanojen tarkastelun. Vaikka FAZ ja SZ käyttivätkin pääosin samoja erisnimiä raportoinnissaan, voidaan lehtien välillä osoittaa selkeitä eroja alaluokkien kohdalla ja vähäisiä eroja erisnimien jakautumisessa yläluokkiin. chi2 -testin näytti kuitenkin, että erisnimien jakautuminen yläluokkiin on lehtisidonnaista. Siksi voidaan väittää, että muun muassa valittu media vaikuttaa erisnimivalintoihin. Erisnimien frekvenssit antavat ymmärtää, että SZ raportoisi monipuolisemmin kuin FAZ, joka käyttää erisnimiä keskitetymmin. SZ:in aineiston erisnimiä yhdistää eurooppalainen näkökulma vaaleihin, kun taas FAZ pyrkii tuomaan esille tapahtumia USA:n eri osavaltioissa. Niin lehdissä mainitut henkilöiden kuin instituutioden nimet tukevat tätä väitetettä. SZ korostaa maantieteellisesti kaupunkien merkitystä, FAZ osavaltioiden. Saadut tulokset osoittavat, että tämänkaltaisen erisnimitutkimuksen soveltaminen lehtiteksteihin on mahdollista. Luokitellut erisnimet heijastavat osittain käsiteltyjen aineistojen sisältöä ja paljastavat raportoinnin painopisteistä.
Resumo:
Basement membranes are specialized sheets of extracellular matrix found in contact with epithelia, endothelia, and certain isolated cells. They support tissue architecture and regulate cell behaviour. Laminins are among the main constituents of basement membranes. Due to differences between laminin isoforms, laminins confer structural and functional diversity to basement membranes. The first aim of this study was to gain insights into the potential functions of the then least characterized laminins, alpha4 chain laminins, by evaluating their distribution in human tissues. We thus created a monoclonal antibody specific for laminin alpha4 chain. By immunohistochemistry, alpha4 chain laminins were primarily localized to basement membranes of blood vessel endothelia, skeletal, heart, and smooth muscle cells, nerves, and adipocytes. In addition, alpha4 chain laminins were found in the region of certain epithelial basement membranes in the epidermis, salivary gland, pancreas, esophagus, stomach, intestine, and kidney. Because of the consistent presence of alpha4 chain laminins in endothelial basement membranes of blood vessels, we evaluated the potential roles of endothelial laminins in blood vessels, lymphatic vessels, and carcinomas. Human endothelial cells produced alpha4 and alpha5 chain laminins. In quantitative and morphological adhesion assays, human endothelial cells barely adhered to alpha4 chain-containing laminin-411. The weak interaction of endothelial cells with laminin-411 appeared to be mediated by alpha6beta1 integrin. The alpha5 chain-containing laminin-511 promoted endothelial cell adhesion better than laminin-411, but it did not promote the formation of cell-extracellular matrix adhesion complexes. The adhesion of endothelial cells to laminin-511 appeared to be mediated by Lutheran glycoprotein together with beta1 and alphavbeta3 integrins. The results suggest that these laminins may induce a migratory phenotype in endothelial cells. In lymphatic capillaries, endothelial basement membranes showed immunoreactivity for laminin alpha4, beta1, beta2, and gamma1 chains, type IV and XVIII collagens, and nidogen-1. Considering the assumed inability of alpha4 chain laminins to polymerize and to promote basement membrane assembly, the findings may in part explain the incomplete basement membrane formation in these vessels. Lymphatic capillaries of ovarian carcinomas showed immunoreactivity also for laminin alpha5 chain and its receptor Lutheran glycoprotein, emphasizing a difference between normal and ovarian carcinoma lymphatic capillaries. In renal cell carcinomas, immunoreactivity for laminin alpha4 chain was found in stroma and basement membranes of blood vessels. In most tumours, immunoreactivity for laminin alpha4 chain was also observed in the basement membrane region of tumour cell islets. Renal carcinoma cells produced alpha4 chain laminins. Laminin-411 did not promote adhesion of renal carcinoma cells, but inhibited their adhesion to fibronectin. Renal carcinoma cells migrated more on laminin-411 than on fibronectin. The results suggest that alpha4 chain laminins have a counteradhesive function, and may thus have a role in detachment and invasion of renal carcinoma cells.
Resumo:
It has been known for decades that particles can cause adverse health effects as they are deposited within the respiratory system. Atmospheric aerosol particles influence climate by scattering solar radiation but aerosol particles act also as the nuclei around which cloud droplets form. The principal objectives of this thesis were to investigate the chemical composition and the sources of fine particles in different environments (traffic, urban background, remote) as well as during some specific air pollution situations. Quantifying the climate and health effects of atmospheric aerosols is not possible without detailed information of the aerosol chemical composition. Aerosol measurements were carried out at nine sites in six countries (Finland, Germany, Czech, Netherlands, Greece and Italy). Several different instruments were used in order to measure both the particulate matter (PM) mass and its chemical composition. In the off-line measurements the samples were collected first on a substrate or filter and gravimetric and chemical analysis were conducted in the laboratory. In the on-line measurements the sampling and analysis were either a combined procedure or performed successively within the same instrument. Results from the impactor samples were analyzed by the statistical methods. This thesis comprises also a work where a method for the determination carbonaceous matter size distribution by using a multistage impactor was developed. It was found that the chemistry of PM has usually strong spatial, temporal and size-dependent variability. In the Finnish sites most of the fine PM consisted of organic matter. However, in Greece sulfate dominated the fine PM and in Italy nitrate made the largest contribution to the fine PM. Regarding the size-dependent chemical composition, organic components were likely to be enriched in smaller particles than inorganic ions. Data analysis showed that organic carbon (OC) had four major sources in Helsinki. Secondary production was the major source in Helsinki during spring, summer and fall, whereas in winter biomass combustion dominated OC. The significant impact of biomass combustion on OC concentrations was also observed in the measurements performed in Central Europe. In this thesis aerosol samples were collected mainly by the conventional filter and impactor methods which suffered from the long integration time. However, by filter and impactor measurements chemical mass closure was achieved accurately, and a simple filter sampling was found to be useful in order to explain the sources of PM on the seasonal basis. The online instruments gave additional information related to the temporal variations of the sources and the atmospheric mixing conditions.