Mielialan havainnoinnin, tunnistamisen ja säätelyn yhteydet työuupumuksen ryhmähoidon tuloksellisuuteen.

Työuupumus on kolmitahoinen stressioireyhtymä, jolle on tyypillistä uupumusasteinen väsymys, kyynistyneisyys ja ammatillisen itsetunnon heikkeneminen. Balanssi-hanke perustettiin tutkimaan ja kehittämään ryhmähoitomuotoa vakavaan työuupumukseen. Projektin tavoitteena on selvittää kahden eri ryhmähoitomuodon vaikuttavuutta ja sellaisia yksilöön liittyviä tekijöitä, joilla saattaa olla vaikutusta ryhmähoidon tuloksellisuuteen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin mielialan havainnoinnin, tunnistamisen ja säätelyn (Trait Meta-Mood) yhteyksiä työuupumuksen laskuun ryhmähoitojen aikana ja kuuden kuukauden pituisella seurantajaksolla. Emootioilla on useiden eri teorioiden mukaan yksilön sopeutumista edistävä signaalitehtävä. Mieliala kertoo yksilön sisäisestä tilasta, ja sitä voidaan kuvata miellyttävänä, epämiellyttävänä, kiihtyneenä tai rauhallisena. Mielialaa voi tarkastella mielialakokemuksen tai mielialan säätelyn tasolla. Mielialan säätelyn tasolla tarkoitetaan ajatuksia mielialasta. Tällä reflektiivisellä tasolla mielialaa havainnoidaan, tunnistetaan ja säädellään. Oletettiin, että jos mieliala tunnistetaan hyvin ja mielialaa säädellään tehokkaasti, työuupumus vähenee eli työuupumuksen ryhmähoito on tuloksellista. Lisäksi tutkittiin missä vaiheessa mahdolliset yhteydet ilmenevät ja eroavatko yhteydet psykoanalyyttisessä ja toiminnallisessa hoitoryhmässä. Tutkimusaineisto kerättiin 1999-2000. Koehenkilöt (n=99) olivat 31-59-vuotiaita valtion laitosten ja valtion yritysten työuupumuksesta kärsiviä työntekijöitä, miehiä oli 24 ja naisia 75. Lisäksi kerättiin ei-uupuneiden kontrolliryhmä (n = 26, ikä 37 - 58 vuotta), jota hyödynnettiin tässä tutkimuksessa vain uupuneiden ja ei-uupuneiden vertailuihin ennen hoidon alkua. Molempina vuosina uupuneet henkilöt satunnaistettiin toiminnallisiin ja psykoanalyyttisiin hoitoryhmiin. Työuupumus mitattiin 9 kuukautta kestäneen hoidon alussa, lopussa ja puoli vuotta hoidon päättymisen jälkeen. Mielialan havainnointi, tunnistaminen ja säätely mitattiin hoidon alussa, lopussa ja puoli vuotta hoidon päättymisen jälkeen. Tulokset osoittivat, että mielialan tunnistamisen korkea taso ja mielialan säätelyn korkea taso olivat yhteydessä työuupumuksen voimakkaampaan laskuun koko tutkimusjakson ajan. Yhteydet olivat erilaiset eri ryhmähoidoissa hoidon aikana ja seurantajaksolla. Hoidon aikana psykoanalyyttisessä hoitoryhmässä mielialan havainnoinnin lisääntyminen ja mielialan säätelyn tehokkuus olivat yhteydessä työuupumuksen voimakkaampaan laskuun. Toiminnallisessa hoitoryhmässä sen sijaan mielialan tunnistamisen taito oli yhteydessä työuupumuksen voimakkaampaan laskuun hoidon aikana. Seurantajaksolla molemmissa hoitoryhmissä mielialan tunnistamisen taito oli yhteydessä työuupumuksen voimakkaampaan laskuun. Kontrolliryhmässä ei todettu mielialan havainnoinnin, tunnistamisen ja säätelyn taitojen ja työuupumuksen vähenemisen välistä yhteyttä. Tutkimuksen tulokset antavat uutta tietoa sellaisista yksilöllisistä tekijöistä, joilla on työuupumuksen ryhmähoitoprosessia moderoiva rooli. Mielialan hyvin tunnistaminen ja mielialan tehokas säätely saattavat olla sellaisia ryhmäterapiassa opittuja yksilöllisiä voimavaroja, joita työuupumuksesta toipumisessa tarvitaan hoidon päättymisen jälkeen. Koska mielialan hyvin tunnistamisen, mielialan tehokkaan säätelyn ja työuupumuksen ryhmähoidon tuloksellisuuden väliset yhteydet todettiin molemmissa ryhmähoitomenetelmissä, voi olettaa, että molemmat ryhmähoitomenetelmät ovat vakavaa työuupumusta vähentäviä hoitomenetelmiä. Ryhmähoidon aikana opitut mielialan tunnistamisen ja säätelyn taidot auttavat ylläpitämään terapian aikana alkanutta hyvinvoinnin kasvua. Avainsanat: työuupumus, toiminnallinen ryhmäterapia, psykoanalyyttinen ryhmäterapia, mielialan havainnointi, mielialan tunnistaminen, mielialan säätely, työuupumuksen ryhmähoidon tuloksellisuus

Epidemiological data of seasonal variation in mood and behaviour

The aim of this study was to measure seasonal variation in mood and behaviour. The dual vulnerability and latitude effect hypothesis, the risk of increased appetite, weight and other seasonal symptoms to develop metabolic syndrome, and perception of low illumination in quality of life and mental well-being were assessed. These variations are prevalent in persons who live in high latitudes and need balancing of metabolic processes to adapt to environmental changes due to seasons. A randomized sample of 8028 adults aged 30 and over (55% women) participated in an epidemiological health examination study, The Health 2000, applying the probability proportional to population size method for a range of socio-demographic characteristics. They were present in a face-to-face interview at home and health status examination. The questionnaires included the modified versions of the Seasonal Pattern Assessment Questionnaire (SPAQ) and Beck Depression Inventory (BDI), the Health Related Quality of Life (HRQoL) instrument 15D, and the General Health Questionnaire (GHQ). The structured and computerized Munich Composite International Diagnostic Interview (M-CIDI) as part of the interview was used to assess diagnoses of mental disorders, and, the National Cholesterol Education Program Adult Treatment Panel III (NCEP-ATPIII) criteria were assessed using all the available information to detect metabolic syndrome. A key finding was that 85% of this nationwide representative sample had seasonal variation in mood and behaviour. Approximately 9% of the study population presented combined seasonal and depressive symptoms with a significant association between their scores, and 2.6% had symptoms that corresponded to Seasonal Affective Disorder (SAD) in severity. Seasonal variations in weight and appetite are two important components that increase the risk of metabolic syndrome. Other factors such as waist circumference and major depressive disorder contributed to the metabolic syndrome as well. Persons reported of having seasonal symptoms were associated with a poorer quality of life and compromised mental well-being, especially if indoors illumination at home and/or at work was experienced as being low. Seasonal and circadian misalignments are suggested to associate with metabolic disorders, and could be remarked if individuals perceive low illumination levels at home and/or at work that affect the health-related quality of life and mental well-being. Keywords: depression, health-related quality of life, illumination, latitude, mental well-being, metabolic syndrome, seasonal variation, winter.

The effect of exercise and light on mood

The aim of the study was to compare the effect physical exercise and bright light has on mood in healthy, working-age subjects with varying degrees of depressive symptoms. Previous research suggests that exercise may have beneficial effects on mood at least in subjects with depression. Bright light exposure is an effective treatment of winter depression, and possibly of non-seasonal depression as well. Limited data exist on the effect of exercise and bright light on mood in non-clinical populations, and no research has been done on the combination of these interventions. Working-age subjects were recruited through occupational health centres and 244 subjects were randomized into intervention groups: exercise, either in bright light or normal lighting, and relaxation / stretching sessions, either in bright light or normal gym lighting. During the eight-week intervention in midwinter, subjects rated their mood using a self-rating version of the Hamilton Depression Scale with additional questions for atypical depressive symptoms. The main finding of the study was that both exercise and bright-light exposure were effective in treating depressive symptoms. When the interventions were combined, the relative reduction in the Hamilton Depression Scale was 40 to 66%, and in atypical depressive symptoms even higher, 45 to 85%. Bright light exposure was more effective than exercise in treating atypical depressive symptoms. No single factor could be found that would predict a good response to these interventions. In conclusion, aerobic physical exercise twice a week during wintertime was effective in treating depressive symptoms. Adding bright light exposure to exercise increased the benefit, especially by reducing atypical depressive symptoms. Since this is so, this treatment could prevent subsequent major depressive episodes among the population generally.

META-NORD: Towards Sharing of Language Resources in Nordic and Baltic Countries

This paper introduces the META-NORD project which develops Nordic and Baltic part of the European open language resource infrastructure. META-NORD works on assembling, linking across languages, and making widely available the basic language resources used by developers, professionals and researchers to build specific products and applications. The goals of the project, overall approach and specific focus lines on wordnets, terminology resources and treebanks are described. Moreover, results achieved in first five months of the project, i.e. language whitepapers, metadata specification and IPR, are presented.