43 resultados para legitimation strategies
em Helda - Digital Repository of University of Helsinki
Resumo:
Few studies have examined legitimation in multinational corporations from a discursive perspective. To complement the existing institutional literature, we adopt a critical discourse analysis perspective that allows us to examine the microlevel processes of discursive legitimation. We provide an example of a media text— dealing with a production unit shutdown—to demonstrate how this perspective elucidates the various textual strategies used to legitimate multinational corporations’ actions and their controversial consequences.
Resumo:
Critical organization scholars have focused increasing attention on industrial and organizational restructurings such as shutdown decisions. However, we know little about the rhetorical strategies used to legitimate or resist plant closures in organizational negotiations. In this paper, we draw from New Rhetoric to analyze rhetorical struggles, strategies and dynamics in unfolding organizational negotiations. We focus on the shutdown of the bus body unit of the Swedish company Volvo in Finland. We distinguish five types of rhetorical legitimation strategies and dynamics. These include the three classical dynamics of logos (rational arguments), pathos (emotional moral arguments), and ethos (authority-based arguments), but also autopoiesis (autopoietic narratives), and cosmos (cosmological constructions). Our analysis adds to the previous studies explaining how organizational restructuring as a phenomenon is legitimated, how this legitimation has changed over time, and how contemporary industrial closures are legitimated in the media. This study also increases our theoretical understanding of the role of rhetoric in legitimation more generally.
Resumo:
Critical organization scholars have focused increasing attention on industrial and organizational restructurings such as shutdown decisions. However, little is known about the rhetorical strategies used to legitimate or resist plant closures in organizational negotiations. In this article, we draw from New Rhetoric to analyze rhetorical struggles, strategies and dynamics in unfolding organizational negotiations. We focus on the shutdown of the bus body unit of the Sweden-based Volvo Bus Corporation in Finland. We distinguish five types of rhetorical legitimation strategies and dynamics. These include the three classical dynamics of logos (rational arguments), pathos (emotional moral arguments), and ethos (authority-based arguments), but also autopoiesis (autopoietic narratives), and cosmos (cosmological constructions). Our analysis contributes to previous studies on organizational restructuring by providing a more nuanced understanding of how contemporary industrial closures are legitimated and resisted in organizational negotiations. This study also increases theoretical understanding of the role of rhetoric in legitimation more generally.
Resumo:
Despite the central role of legitimacy in social and organizational life, we know little of the subtle meaning-making processes through which organizational phenomena, such as industrial restructuring, are legitimated in contemporary society. Therefore, this paper examines the discursive legitimation strategies used when making sense of global industrial restructuring in the media. Based on a critical discourse analysis of extensive media coverage of a revolutionary pulp and paper sector merger, we distinguish and analyze five legitimation strategies: (1) normalization, (2) authorization, (3) rationalization, (4) moralization, and (5) narrativization. We argue that while these specific legitimation strategies appear in individual texts, their recurring use in the intertextual totality of the public discussion establishes the core elements of the emerging legitimating discourse.
Resumo:
This paper challenges the predominant view that legitimation is merely a specific phase in merger or acquisition processes. We argue that a better understanding of postmerger organizational dynamics calls for conceptualization of discursive legitimation as an inherent part of unfolding merger processes. In particular, we focus on the recursive relationship between legitimation and organizational action. We have two objectives: to outline a theoretical model that helps one to understand the dynamics of discursive legitimation and organizational action in postmerger organizations, and to examine a revealing case to distinguish the inherent risks and problems in discursive legitimation. Our case analysis focuses on the merger between the French pharmaceutical companies BioMérieux and Pierre Fabre. We adopt a critical multimethod approach and distinguish specific discursive dynamics and pathological tendencies in this case. The analysis highlights the unintended consequences of discursive legitimation, the central role of sensegiving and sensehiding in discursive legitimation, the inherently political nature of legitimation and the risks associated with politicization, the special problems associated with fashionable discourses and the role of the media, the use of specific discursive strategies for legitimation and delegitimation, and the crucial role of actual integration results. This analysis adds to the existing research on mergers and acquisitions by treating discursive legitimation as part of the merger dynamics. In particular, our case analysis provides a new explanation for merger failure. We also believe that the recursive model connecting discursive legitimation and delegitimation strategies to concrete organizational action makes a more general contribution to our understanding of organizational legitimation.
Resumo:
This paper challenges the predominant view that legitimation is merely a specific phase in merger or acquisition processes. We argue that a better understanding of postmerger organizational dynamics calls for conceptualization of discursive legitimation as an inherent part of unfolding merger processes. In particular, we focus on the recursive relationship between legitimation and organizational action. We have two objectives: to outline a theoretical model that helps one to understand the dynamics of discursive legitimation and organizational action in postmerger organizations, and to examine a revealing case to distinguish the inherent risks and problems in discursive legitimation. Our case analysis focuses on the merger between the French pharmaceutical companies BioMérieux and Pierre Fabre. We adopt a critical multimethod approach and distinguish specific discursive dynamics and pathological tendencies in this case. The analysis highlights the unintended consequences of discursive legitimation, the central role of sensegiving and sensehiding in discursive legitimation, the inherently political nature of legitimation and the risks associated with politicization, the special problems associated with fashionable discourses and the role of the media, the use of specific discursive strategies for legitimation and delegitimation, and the crucial role of actual integration results. This analysis adds to the existing research on mergers and acquisitions by treating discursive legitimation as part of the merger dynamics. In particular, our case analysis provides a new explanation for merger failure. We also believe that the recursive model connecting discursive legitimation and delegitimation strategies to concrete organizational action makes a more general contribution to our understanding of organizational legitimation.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena on tutkia, millaisia käännösstrategioita DVD-tekstittämisessä suositaan reaalioita eli kulttuurisidonnaisia käsitteitä käännettäessä. Lähtökohtana on, että osaa strategioista voidaan käyttää reaalioiden kulttuurisen erilaisuuden korostamiseen, osaa taas tämän erilaisuuden häivyttämiseen. Nämä kaksi kategoriaa eivät kuitenkaan kata kaikkia mahdollisia strategioita, minkä vuoksi myös neutraalit strategiat otetaan tutkielmassa huomioon. Tutkielman aineisto koostuu Suomessa nimillä Ruuvit löysällä ja Pikku-Britannia tunnettujen brittiläisten sketsisarjojen DVD-julkaisuista. Molemmat tutkituista julkaisuista käsittävät yhden tuotantokauden. Formaatiltaan sketsisarjat perustuvat lukuisiin lyhyisiin kohtauksiin, joissa käsitellään useita eri aihealueita. Tämän vuoksi ne soveltuvat erinomaisesti reaalioiden tutkimukseen. Tutkittava kääntämisen laji on DVD-kääntäminen, koska sen merkityksen voidaan katsoa kasvaneen DVD:n lisääntyneen suosion myötä. Tutkielman teoriatausta muodostuu reaalioiden, käännösstrategioiden ja tekstityksen teoriasta. Näistä osa-alueista ensimmäisessä korostuu kulttuurin vaikutus kieleen ja siten myös kääntämiseen, kun taas toinen pohjautuu sekä tekstitason kotouttavista ja vieraannuttavista käännösstrategioista että sanatason lokaaleista strategioista esitettyyn teoriaan, ja kolmannessa nousevat esille sanan ja kuvan yhteistyö sekä muut tekstittämiseen vaikuttavat tekijät, kuten rajallinen käytettävissä oleva tila ja aika. Yhdessä teorian eri osa-alueet mahdollistavat tutkimuksen, jossa voidaan tarkastella kulttuuristen, kielellisten ja audiovisuaalisten piirteiden vaikutusta reaalioiden kääntämiseen. Tutkielmassa käytetään kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvalitatiivinen menetelmä perustuu käännösstrategioiden käyttötapojen kuvaamiseen tutkimalla tutkimusaineistosta transkriboituja reaalioiden käännöksiä yksittäisissä tapauksissa. Analyysissa otetaan huomioon ensisijaisesti reaalioiden tekstuaalinen ja audiovisuaalinen konteksti sekä niiden oletettu tunnistettavuus käännösten kohdekulttuurissa. Tätä analyysia täydennetään kaikkien havaittujen reaalioiden kääntämistä kuvaavalla kvantitatiivisella menetelmällä. Tutkielman tulokset viittaavat siihen, että erilaisten käännösstrategioiden välillä on huomattavia eroja siinä, millä tavoin ja miten usein niitä käytetään. Lisäksi tulokset osoittavat odotetusti sen, että kotouttavat ja vieraannuttavat strategiat eivät sulje toisiaan pois, vaan niitä molempia voidaan käyttää saman käännöksen sisällä. Kokonaisuutena tutkielmassa tuodaan ilmi monia aihealueen tutkimiseen liittyviä haasteita aina kulttuurin määrittelystä audiovisuaalisen aineiston analysoimiseen asti. Avainsanat: Kulttuurisidonnaiset käsitteet, käännösstrategia, tekstittäminen, kotouttaminen, vieraannuttaminen
Resumo:
Pro gradu –tutkielman aiheena on kulttuurin ominaispiirteiden kääntäminen. Teksteissä kulttuurin jälki voi näkyä monin eri tavoin. Tutkielman kohteena ovat erityisesti käännösstrategiat, joita kääntäjät käyttävät kohdatessaan kulttuurisidonnaisia viittauksia. Tutkielma nostaa esiin myös niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, minkälaisia käännösstrategioita kääntäjät valitsevat. Näistä tekijöistä tutkielma keskittyy kääntämisen normeihin. Tutkielma pureutuu kulttuurisidonnaisten viitteiden kääntämiseen tarkastelemalla kahta suomalaista kaunokirjallista teosta ja niiden käännöksiä. Tutkielman aineistona ovat Matti Yrjänä Joensuun kaksi rikosromaania ja näiden käännökset. Teoksista toinen on vuonna 1983 suomeksi julkaistu Harjunpää ja poliisin poika, jonka englanninkielinen käännös Harjunpaa the stone murders julkaistiin vuonna 1986. Toinen teos on vuonna 2003 julkaistu Harjunpää ja pahan pappi ja sen käännös The Priest of Evil vuodelta 2006. Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisia kulttuurisidonnaisia viittauksia romaanit sisälsivät, minkälaisia käännösstrategioita kääntäjät käyttivät kääntäessään näitä viittauksia ja mikä voisi selittää heidän strategisia valintojaan. Tutkielma pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, voisiko jonkin kääntämistä koskevan normin olemassa olo selittää kääntäjien strategisia valintoja. Tutkielman tavoitteena on myös selvittää, suositaanko kääntämisessä englannin kieleen niin kutsuttuja kotouttavia käännösstrategioita ja ovatko käännösstrategiat ja kääntämistä koskevat normit muuttuneet kahdenkymmenen vuoden aikana. Näihin kysymyksiin vastaamiseksi suomenkielisistä teksteistä on etsitty kaikki kulttuurisidonnaisia viittauksia sisältävät tekstinkohdat. Näitä vastaavat kohdat on sitten etsitty käännöksistä ja suomen- ja englanninkielisiä kohtia on vertailtu keskenään. Molemmat suomenkieliset romaanit sisältävät runsaasti kulttuurisidonnaisia viittauksia. Suurimman kulttuurisidonnaisten viittausten ryhmän muodostivat molemissa romaaneissa henkilöiden nimet. Romaanin sisälsivät myös runsaasti viittauksia maantieteeseen, erityisesti kulttuurimaantieteeseen, ja yhteiskuntaan. Sitä vastoin viittaukset suomalaiseen kulttuuriin ja historiaan olivat vähäisempiä. Tutkielma osoittaa, että kääntäessään suomesta englannin kielelle suomalaisen rikoskirjallisuuden kääntäjät saattavat käyttää enemmän vieraannuttavia strategioita kuin kotouttavia strategioita ja että he suosivat vieraannuttavia strategioita kasvavassa määrin. Harjunpään ja pahan papin kääntäjä käytti enemmän vieraannuttavia strategioita kuin Harjunpään ja poliisin pojan kääntäjä kaksikymmentä vuotta aikaisemmin. Tutkielman tulokset eivät tue väitettä siitä, että käännettäessä englannin kielelle suosittaisiin kotouttavia strategioita. Näyttää siltä, että vieraannuttavia strategioita on käytetty enemmän ja käytetään yhä enenevässä määrin. Lisääntyvän vieraannuttamisen taustalla voi olla useita syitä, kuten suomalaisen kulttuurin lisääntynyt tunnettuus maailmalla, rikosromaanin genren vaatimukset tai muutokset kääntäjäyhteisön arvoissa. Tutkielman tulosten perusteella näyttää siltä, että ainakin muutoksia normeissa ja arvoissa on tapahtunut. Lisätutkimuksen avulla voitaisiin selvittää, pätevätkö tutkielman tulokset muihin romaaneihin ja niiden käännöksiin tai muihin genreihin käännettäessä suomesta englantiin. Lisätutkimus voisi nojautua laajempaan ja erilaisia tekstejä kattavaan aineistoon. Jatkotutkimus voisi myös sisältää kääntäjien haastatteluita tai kyselyitä kääntäjille. Näiden avulla voitaisiin saada lisäselvyyttä syistä heidän strategisille valinnoilleen. Asiasanat: Käännöskirjallisuus – kaunokirjallisuus Kääntäminen – suomen kieli – englannin kieli Kääntäminen – strategia Kääntäminen - normi
Resumo:
Suomen koulutuspolitiikasta vastaavat viranomaiset ovat reagoineet kansainvälisten kommunikaatiotarpeiden asettamiin haasteisiin ja muuttaneet yhden lukion A-tasoisen vieraan kielen kurssin sisällön vastaamaan suullisen viestinnän tarpeita. Tutkimuksessa selvitetään, miten englannin puhestrategioita voi opettaa suomalaisille lukiolaisille ja mitä metodeja on käytettävissä puhestrategioiden oppimisen arvioimiseksi. Vastaan asettamiini kysymyksiin aikaisemman tutkimuskirjallisuuden ja englannin kielen lukio-opetuksesta keräämäni aineiston avulla. Keskeisiä elementtejä tutkielmassa ovat erityisesti pragmaattinen kompetenssi ja kolme yleisen tason puhestrategiaa (keskustelun aloittaminen, oman puheenvuoron säilyttäminen sekä keskustelun ylläpitäminen). Aineistossa on mukana 65 ensimmäisen vuosiluokan lukiolaista (luokka A ja B) Helsingistä ja Espoosta. Opetusmateriaalina on käytetty SCOTS korpusta; tarkemmin määriteltynä puhetiedosto nimeltä Conversation 20: Four secondary school girls in the North East. Tiedostossa esille tulleet, kolmeen puhestrategiaan liittyvät fraasit, sanat ja rakenteet havainnollistettiin opiskelijoille mm. AntConc - konkordanssiohjelman avulla. Opiskelijat tekivät myös kirjallisia ja suullisia harjoituksia, jotka liittyivät puhestrategioihin. Neljälle vapaaehtoiselle opiskelijalle suunnattu toinen suullinen tehtävätyyppi vapaamuotoisine keskusteluineen äänitettiin, transkriboitiin ja tuloksia arvioitiin mm. eurooppalaisen viitekehyksen avulla. Lisäksi B - luokka vastasi kyselylomakkeeseen, jossa kysyttiin heidän mielipiteitään esim. hyödyllisimmästä testioppitunnista sekä heidän osallistumishalukkuudestaan uudelle pitkän englannin kahdeksannelle syventävälle kurssille. Tutkimustulokset ovat kannustavia ja osoittavat, että puhestrategioita on mahdollista opettaa jo lukiotasolla. Vaikka tutkimuksessa käytetty lähestymistapa oli opiskelijoille osittain uusi, valtaosa heistä myönsi oppineensa uutta englannin kielen keskustelurakenteista. Lisäksi vapaaehtoisten opiskelijoiden äänitetyt ja transkriboidut keskustelut tarjoavat hyvän lähtökohdan mahdolliselle jatkotutkimukselle.
Resumo:
These longitudinal studies focused on investigating young adults during transition into a new educational environment. The aims were to examine: (1) what kinds of achievement and social strategies young adults deploy, (2) whether the deployment of these strategies predicts people's success in their studies, their life events, their peer relationships, and their well-being, (3) whether young adults' success in dealing with educational transition (e.g. success in studies, life events, peer relationships and well-being) predict changes in their strategies and well-being, and (4) the associations between young adults' social strategies, interpersonal behaviour, person perception, and their peer relationships and satisfaction with them. The participants were students from Helsinki university and from two vocational institutes (the numbers ranging between 92 and 303). The results revealed that achievement and social strategies contributed to individuals' success in dealing with both the academic and interpersonal challenges of a new environment. Social strategies were also associated with online interpersonal behaviour and person perception, which mediated their impact on peer relationships. Achievement and social strategies changed as a result of environmental feedback. However, they also showed high stability, forming reciprocal and cumulative associations with the feedback the individuals received about their success in dealing with educational transition: the use of functional strategies, such as optimistic, defensive-pessimistic and planning-oriented strategies, increased their success, which in turn enhanced their well-being and further deployment of functional strategies. The opposite was true in the case of dysfunctional strategies, such as self-handicapping and avoidance. Key words : Achievement strategies, social strategies, transition, young adults, life events, sociometric status, social behaviour, person perception, well-being.
Resumo:
Celiac disease, or gluten intolerance, is triggered by dietary glutens in genetically susceptible individuals and it affects approximately 1% of the Caucasian population. The best known genetic risk factors for celiac disease are HLA DQ2 and DQ8 heterodimers, which are necessary for the development of the disease. However, they alone are not sufficient for disease induction, other risk factors are required. This thesis investigated genetic factors for celiac disease, concentrating on susceptibility loci on chromosomes 5q31-q33, 19p13 and 2q12 previously reported in genome-wide linkage and association studies. In addition, a novel genotyping method for the detection of HLA DQ2 and DQ8 coding haplotypes was validated. This study was conducted using Finnish and Hungarian family materials, and Finnish, Hungarian and Italian case-control materials. Genetic linkage and association were analysed in these materials using candidate gene and fine-mapping approaches. The results confirmed linkage to celiac disease on the chromosomal regions 5q31-q33 and 19p13. Fine-mapping on chromosome 5q31-q33 revealed several modest associations in the region, and highlighted the need for further investigations to locate the causal risk variants. The MYO9B gene on chromosome 19p13 showed evidence for linkage and association particularly with dermatitis herpetiformis, the skin manifestation of celiac disease. This implies a potential difference in the genetic background of the intestinal and skin forms of the disease, although studies on larger samplesets are required. The IL18RAP locus on chromosome 2q12, shown to be associated with celiac disease in a previous genome-wide association study and a subsequent follow-up, showed association in the Hungarian population in this study. The expression of IL18RAP was further investigated in small intestinal tissue and in peripheral blood mononuclear cells. The results showed that IL18RAP is expressed in the relevant tissues. Two putative isoforms of IL18RAP were detected by Western blot analysis, and the results suggested that the ratios and total levels of these isoforms may contribute to the aetiology of celiac disease. A novel genotyping method for celiac disease-associated HLA haplotypes was also validated in this thesis. The method utilises single-nucleotide polymorphisms tagging these HLA haplotypes with high sensitivity and specificity. Our results suggest that this method is transferable between populations, and it is suitable for large-scale analysis. In conclusion, this doctorate study provides an insight into the roles of the 5q31-q33, MYO9B, IL18RAP and HLA loci in the susceptibility to celiac disease in the Finnish, Hungarian and Italian populations, highlighting the need for further studies at these genetic loci and examination of the function of the candidate genes.
Resumo:
Vascular intimal hyperplasia is a major complication following angioplasty. The hallmark feature of this disorder is accumulation of dedifferentiated smooth muscle cells (SMCs) to the luminal side of the injured artery, cellular proliferation, migration, and synthesis of extracellular matrix. This finally results in intimal hyperplasia, which is currently considered an untreatable condition. According to current knowledge, a major part of neointimal cells derive from circulating precursor cells. This has outdated the traditional in vitro cell culture methods of studying neointimal cell migration and proliferation using cultured medial SMCs. Somatostatin and some of its analogs with different selectivity for the five somatostatin receptors (sst1 through sst5) have been shown to have vasculoprotective properties in animal studies. However, clinical trials using analogs selective for sst2/sst3/sst5 to prevent restenosis after percutaneous transluminal coronary angioplasty (PTCA) have failed to show any major benefits. Sirolimus is a cell cycle inhibitor that has been suggested to act synergistically with the protein-tyrosine kinase inhibitor imatinib to inhibit intimal hyperplasia in rat already at well-tolerated submaximal oral doses. The mechanisms behind this synergy and its long-term efficacy are not known. The aim of this study was to set up an ex vivo vascular explant culture model to measure neointimal cell activity without excluding the participation of circulating progenitor cells. Furthermore, two novel potential vasculoprotective treatment strategies were evaluated in detail in rat models of intimal hyperplasia and in the ex vivo explant model: sst1/sst4-selective somatostatin receptor analogs and combination treatment with sirolimus and imatinib. This study shows how whole vessel explants can be used to study the kinetics of neointimal cells and their progenitors, and to evaluate the anti-migratory and anti-proliferative properties of potential vasculoprotective compounds. It also shows how the influx of neointimal progenitor cells occurs already during the first days after vascular injury, how the contribution of cell migration is more important in the injury response than cell proliferation, and how the adventitia actively contribute in vascular repair. The vasculoprotective effect of somatostatin is mediated preferentially through sst4, and through inhibition of cell migration rather than of proliferation, which may explain why sst2/sst3/sst5-selective analogs have failed in clinical trials. Furthermore, a brief early oral treatment with the combination of sirolimus and imatinib at submaximal doses results in long-term synergistic suppression of intimal hyperplasia. The synergy is a result of inhibition of post-operative thrombocytosis and leukocytosis, inhibition of neointimal cell migration to the injury-site, and maintenance of cell integrity by inhibition of apoptosis and SMC dedifferentiation. In conclusion, the influx of progenitor cells already during the first days after injury and the high neointimal cell migratory activity underlines the importance of early therapeutic intervention with anti-migratory compounds to prevent neointimal hyperplasia. Sst4-selective analogs and the combination therapy with sirolimus and imatinib represent potential targets for the development of such vasculoprotective therapies.