Functions of human papillomavirus E5 oncogene in epithelial cells and in the onset of cervical cancer

Human papillomaviruses (HPVs) are the causal agents of cervical cancer, which is the second most common cancer among women worldwide. Cellular transformation and carcinogenesis depend on the activities of viral E5, E6 and E7 proteins. Alterations in cell-cell contacts and in communication between epithelial cells take place during cervical carcinogenesis, leading to changes in cell morphology, increased cell motility and finally invasion. The aim of this thesis was to study genome-wide effects of the HPV type 16 (HPV-16) E5 protein on the expression of host cell messenger RNAs (mRNAs) and microRNAs by applying microarray technology. The results showed that the HPV-16 E5 protein alters several cellular pathways involved in cellular adhesion, motility and proliferation as well as in the extracellular matrix. The E5 protein was observed to enhance wound healing of epithelial cell monolayers by increasing cell motility in vivo. HPV-16 E5-induced alterations in the expression of cellular microRNAs and their target genes seem to favour increased proliferation and tumorigenesis. E5 was also shown to affect the expression of adherens junction proteins in HaCaT epithelial keratinocytes. In addition, a study of a membrane cytoskeletal cross-linker protein, ezrin, revealed that when activated, it localizes to adherens junctions. The results suggest that ezrin distribution to forming adherens junctions is due to Rac1 activity in epithelial cells. These studies reveal for the first time the holistic effects of HPV-16 E5 protein in promoting precancerous events in epithelial cells. The results contribute to identifyinging novel markers for cervical precancerous stages and to predicting disease behaviour.

Jäätikön pinnanalaisten järvien hydrogeokemiallinen tutkimus läntisellä Kuningatar Maudin maalla, Etelämantereella

Tutkielma tarkastelee itäisellä Etelämantereella, läntisellä Kuningatar Maudin Maalla olevien jäätikön pinnanalaisten järvien (frozen lake) veden hydrogeokemiallisia ominaisuuksia. Keskeisin tutkimusalue on Vestfjellavuoristoketjun (73 74 °S, 13 16 °W) pohjoisimman vuoren, Basenin läheisyydessä sijaitseva jäätikön pinnanalainen järvi (Basen-järvi). Vertailevia tutkimuksia tehtiin lisäksi Plogenin ja Fossilryggenin nunatakkien läheisyydessä sekä Heimefrontfjellan vuoristoalueella. Tutkielma on Suomen Akatemian rahoittama grant # 54087 -hanke, ja siinä yhdistyvät Suomen tutkimusaseman, Aboan lähellä tehty geologinen, hydrogeologinen sekä glasiologinen tutkimus. Tutkimuksessa selvitetään Basenin jäätikön pinnanalaisen järven kemiallinen koostumus ja sen paikallinen ja ajallinen vaihtelu. Kemiallisen koostumuksen perusteella selvitetään myös ionien lähteet. Näytteenotto suoritettiin FINNARP 2003/04 Etelämanner-tutkimusretkellä. Basen -järveltä ja sen vieressä sijaitsevalta Basen -vuorelta kerättiin vesi-, suola-, kivi- ja moreeninäytteitä. Suola-, kivi- ja moreeninäytteillä selvitetään näytteissä silmillä havaittavan mineraalisaostuman koostumus. Kiinteän faasin kasvihuoneilmiö luo otolliset mahdollisuudet Basenin jäätikön pinnanalaisen järven synnylle ja kehitykselle. Basen -järven veden kemiallinen koostumus vaihtelee alueellisesti ja ajallisesti ja se on syntynyt kolmen komponentin yhteisvaikutuksesta: purovesien, nunatakilta sulavien lumien sekä sulaneen jään yhteisvaikutuksesta. Suurin vaikutus Basenin järven kemialliseen koostumukseen on kuitenkin Basenin rinteiltä virtaavilla purovesillä. Korkeimmat ionipitoisuudet havaittiin nunatakin reunan läheisyydessä. Basenin järven veden ionit ovat enimmäkseen ei-meriperäisiä. Runsain ioni on kalsium, jonka suurin lähde on jurakautisessa basaltissa esiintyvä mantelikarbonaatti. Basenin -järven vaiheista eteläisen talven aikana ei ole tietoa ja se, mitä talven aikana tapahtuu ja mikä saa veteen liuenneiden komponenttien pitoisuuden alenemaan, on vielä selvittämättä ja säilyy mahdollisena aiheena tulevaisuuden tutkimuksille.