Down, You Vagabond of a Heart! : Romance and Created Personas in the Journals of L. M. Montgomery

Kanadalainen kirjailija L. M. (Ludy Maud) Montgomery (1874-1942) tunnetaan parhaiten lasten ja nuorten kirjallisuudestaan, erityisesti Anne of Green Gables -romaanistaan (suom. Annan nuoruusvuodet). Graduni tutkii kuitenkin Montgomeryn vähemmän tunnettua omaelämäkerrallista tuotantoa, hänen päiväkirjojaan, jotka on julkaistu viidessä osassa (1985-2004). Keskityn romanssin kuvaukseen Montgomeryn päiväkirjojen ensimmäisessä osassa ja tutkin, millaisia tekstuaalisia persoonia (personas) kertoja luo autobiografisessa prosessissa. Tähän narratiiviseen prosessiin vaikuttavat erityisesti päiväkirjan yleisö tai lukijat (audience), samoin kuin fiktiiviset esikuvat ja fiktiivisesti kirjoittaminen (fictionalisation) sekä kysymys päiväkirjan kertovasta ja kerrotusta minästä (narrated and narrating I). Romanssi on pääosassa Montgomeryn päiväkirjojen ensimmäisessä julkaistussa osassa, joka kuvaa hänen teini- ja varhaisaikuisuusvuosiaan. Väitän, että vaikka päiväkirjateksti saattaa vaikuttaa rehelliseltä ja todenmukaiselta kuvaukselta elämästä, varsinkin Montgomeryn tapauksessa kyseessä on silti läpikotaisin editoitu ja muokattu teksti, jota päiväkirjan tekijä hallitsee rautaisella otteella ja joka käyttää hyväkseen fiktiivisiä keinoja. Aineistonani käytän sekä Montgomeryn julkaistuja että julkaisemattomia päiväkirjoja, joita säilytetään University of Guelphin arkistoissa, Kanadan Ontariossa. Päiväkirjat ovat moneen kertaan sekä Montgomeryn että julkaistujen päiväkirjojen editoijien muokkaamia, joten niiden tutkiminen lähilukemalla (close-reading) ja eri versioita vertaillen on erityisen tärkeää. Teorian osalta keskityn lähinnä Pohjois-Amerikassa kirjoitettuun autobiografia- ja (naisten) päiväkirjatutkimukseen. Väitän gradussani, että Montgomeryn kuvaus heteroseksuaalisesta romanssista välttää tarjoamasta lukijalle romanssijuonen tyypillistä katharsista. Montgomeryn romanttiset persoonat ovat yllättävän epäromanttisia ja ristiriidassa keskenään. Romantiikan traditiolle tyypillistä kieltä ja personifikaatiota käytetään joko korostetun liioitellusti tai humoristisesti ja parodioiden.

Benchmarking Scientific Journals from the Submitting Author’s Viewpoint

Authors of scholarly papers to a large extent base the decision on where to submit their manuscripts on the prestige of journals, taking little account of other possible factors. Information concerning such factors is in fact often not available. This paper argues for the establishment of methods for benchmarking scientific journals, taking into account a wider range of journal performance parameters than is currently available. A model for how prospective authors determine the value of submitting to a particular journal is presented. The model includes eight factors that influence an author’s decision and 21 other underlying factors. The model is a qualitative one. The method proposes to benchmark groups of journals by application of the factors. Initial testing of the method has been undertaken in one discipline.

A Method for Comparing Scholarly Journals as Service Providers to Authors

When authors of scholarly articles decide where to submit their manuscripts for peer review and eventual publication, they often base their choice of journals on very incomplete information abouthow well the journals serve the authors’ purposes of informing about their research and advancing their academic careers. The purpose of this study was to develop and test a new method for benchmarking scientific journals, providing more information to prospective authors. The method estimates a number of journal parameters, including readership, scientific prestige, time from submission to publication, acceptance rate and service provided by the journal during the review and publication process. Data directly obtainable from the web, data that can be calculated from such data, data obtained from publishers and editors, and data obtained using surveys with authors are used in the method, which has been tested on three different sets of journals, each from a different discipline. We found a number of problems with the different data acquisition methods, which limit the extent to which the method can be used. Publishers and editors are reluctant to disclose important information they have at hand (i.e. journal circulation, web downloads, acceptance rate). The calculation of some important parameters (for instance average time from submission to publication, regional spread of authorship) can be done but requires quite a lot of work. It can be difficult to get reasonable response rates to surveys with authors. All in all we believe that the method we propose, taking a “service to authors” perspective as a basis for benchmarking scientific journals, is useful and can provide information that is valuable to prospective authors in selected scientific disciplines.