The Commercial Structure of Pedestrian Streets and Shopping Districts - Three Cases from Finland

Kävelykadut ovat tunnustettu tapa elävöittää keskusta-alueiden kauppaa. Aluksi moni kauppias epäilee kävelykadun tuomia muutoksia, mutta kokemus osoittaa, että kävelykadut ovat olleet menestyksekkäitä ja nostavat siellä olevien yritysten myyntiä. Jotkut yritykset eivät kuitenkin hyödy kävelykaduista, kun taas toiset hyötyvät paljon kun katu muuttuu kävelykaduksi. Tämä pro gradu -tutkielma tutkii kävelykatujen kaupallista rakennetta, jotta saataisiin selville minkätyyppiset yritykset löytyvät kävelykadulta. Tuloksia verrataan sen kaupallisen keskusvyöhykkeen kaupalliseen rakenteeseen missä kävelykatu sijaitsee. Näin saadaan selville erot kaupallisessa rakenteessa. Pro gradu tutkii myös miten tavallisia ketjuyritykset ovat kävelykaduilla ja kaupallisissa keskusvyöhykkeissä. Tutkimusaineisto koottiin kaupallisen inventoinnin avulla, joka suoritettiin kolmessa suomalaisessa kaupungissa: Tammisaaressa, Keravalla ja Porissa. Saatu aineisto luokiteltiin ja tulokset piirrettiin kartalle. Perustilastollisia menetelmiä käytettiin tulosten analysoimisessa. Tulokset eriteltiin kävelykadun, kauppakeskusten ja muiden paikkojen osalta ja luokiteltiin yleisluokkiin vähittäiskauppa, ravintola ja muu palvelu. Tulokset näyttävät, että on olemassa selkeitä eroja kun vertaa kävelykatuja ja kaupallisia keskusvyöhykkeitä. Kävelykaduilla on paljon enemmän vähittäiskauppoja, etenkin muotikauppoja, kuin muilla kaduilla. Kauppakeskuksilla on samantapainen kaupallinen rakenne kuin kävelykaduilla kun taas muilla kaduilla esiintyy vähemmän vähittäiskauppoja ja enemmän palveluyrityksiä. Ravintolat ovat melkein yhtä tavallisia koko kaupallisessa keskusvyöhykkeessä. Ketjuyritysten osalta tulokset ovat epäselviä. On olemassa osviittaa siitä, että ne ovat tavallisempia kävelykaduilla, etenkin suurissa kaupungeissa. Saatua tulosta ei ole kuitenkin tarpeeksi, jotta varmaa tietoa olisi saatu. Viimeisten 10–15 vuoden ajan Suomen kävelykadut ovat muuttuneet enemmän ravintolavaltaisiksi muiden palveluiden kustannuksella. Vähittäiskauppojen määrä on pysynyt vakaana. Suomalaiset kävelykadut eroavat kaupalliselta rakenteeltaan pohjoismaisista kävelykaduista, joilla on enemmän vähittäiskauppoja ja vähemmän palveluyrityksiä. Tapauskohtaisissa tuloksissa esiintyy paljon eroavaisuuksia. Paikalliset tekijät ovat usein voimakkaampia kuin yleiset teoriat kauppojen sijainnista kävelykaduilla. Yleisesti ottaen tulokset tukevat teoreettista viitekehystä. Tulokset antavat tarkempaa tietoa kävelykatujen ja kaupallisten keskusvyöhykkeiden kaupallisesta rakenteesta ja siitä, mitkä tekijät tähän vaikuttaa.

Opioid dependence: Brain structure and function : a magnetic resonance imaging, neuropsychological, and electromagnetic study

Background: Opiod dependence is a chronic severe brain disorder associated with enormous health and social problems. The relapse back to opioid abuse is very high especially in early abstinence, but neuropsychological and neurophysiological deficits during opioid abuse or soon after cessation of opioids are scarcely investigated. Also the structural brain changes and their correlations with the length of opioid abuse or abuse onset age are not known. In this study the cognitive functions, neural basis of cognitive dysfunction, and brain structural changes was studied in opioid-dependent patients and in age and sex matched healthy controls. Materials and methods: All subjects participating in the study, 23 opioid dependents of whom, 15 were also benzodiazepine and five cannabis co-dependent and 18 healthy age and sex matched controls went through Structured Clinical Interviews (SCID) to obtain DSM-IV axis I and II diagnosis and to exclude psychiatric illness not related to opioid dependence or personality disorders. Simultaneous magnetoencephalography (MEG) and electroencephalography (EEG) measurements were done on 21 opioid-dependent individuals on the day of hospitalization for withdrawal therapy. The neural basis of auditory processing was studied and pre-attentive attention and sensory memory were investigated. During the withdrawal 15 opioid-dependent patients participated in neuropsychological tests, measuring fluid intelligence, attention and working memory, verbal and visual memory, and executive functions. Fifteen healthy subjects served as controls for the MEG-EEG measurements and neuropsychological assessment. The brain magnetic resonance imaging (MRI) was obtained from 17 patients after approximately two weeks abstinence, and from 17 controls. The areas of different brain structures and the absolute and relative volumes of cerebrum, cerebral white and gray matter, and cerebrospinal fluid (CSF) spaces were measured and the Sylvian fissure ratio (SFR) and bifrontal ratio were calculated. Also correlation between the cerebral measures and neuropsychological performance was done. Results: MEG-EEG measurements showed that compared to controls the opioid-dependent patients had delayed mismatch negativity (MMN) response to novel sounds in the EEG and P3am on the contralateral hemisphere to the stimulated ear in MEG. The equivalent current dipole (ECD) of N1m response was stronger in patients with benzodiazepine co-dependence than those without benzodiazepine co-dependence or controls. In early abstinence the opioid dependents performed poorer than the controls in tests measuring attention and working memory, executive function and fluid intelligence. Test results of the Culture Fair Intelligence Test (CFIT), testing fluid intelligence, and Paced Auditory Serial Addition Test (PASAT), measuring attention and working memory correlated positively with the days of abstinence. MRI measurements showed that the relative volume of CSF was significantly larger in opioid dependents, which could also be seen in visual analysis. Also Sylvian fissures, expressed by SFR were wider in patients, which correlated negatively with the age of opioid abuse onset. In controls the relative gray matter volume had a positive correlation with composite cognitive performance, but this correlation was not found in opioid dependents in early abstinence. Conclusions: Opioid dependents had wide Sylvian fissures and CSF spaces indicating frontotemporal atrophy. Dilatation of Sylvian fissures correlated with the abuse onset age. During early withdrawal cognitive performance of opioid dependents was impaired. While intoxicated the pre-attentive attention to novel stimulus was delayed and benzodiazepine co-dependence impaired sound detection. All these changes point to disturbances on frontotemporal areas.

Breath Testing by Fourier Transform Infrared Spectroscopy for Solvent Intoxication Diagnostics

Technical or contaminated ethanol products are sometimes ingested either accidentally or on purpose. Typical misused products are black-market liquor and automotive products, e.g., windshield washer fluids. In addition to less toxic solvents, these liquids may contain the deadly methanol. Symptoms of even lethal solvent poisoning are often non-specific at the early stage. The present series of studies was carried out to develop a method for solvent intoxication breath diagnostics to speed up the diagnosis procedure conventionally based on blood tests. Especially in the case of methanol ingestion, the analysis method should be sufficiently sensitive and accurate to determine the presence of even small amounts of methanol from the mixture of ethanol and other less-toxic components. In addition to the studies on the FT-IR method, the Dräger 7110 evidential breath analyzer was examined to determine its ability to reveal a coexisting toxic solvent. An industrial Fourier transform infrared analyzer was modified for breath testing. The sample cell fittings were widened and the cell size reduced in order to get an alveolar sample directly from a single exhalation. The performance and the feasibility of the Gasmet FT-IR analyzer were tested in clinical settings and in the laboratory. Actual human breath screening studies were carried out with healthy volunteers, inebriated homeless men, emergency room patients and methanol-intoxicated patients. A number of the breath analysis results were compared to blood test results in order to approximate the blood-breath relationship. In the laboratory experiments, the analytical performance of the Gasmet FT-IR analyzer and Dräger 7110 evidential breath analyzer was evaluated by means of artificial samples resembling exhaled breath. The investigations demonstrated that a successful breath ethanol analysis by Dräger 7110 evidential breath analyzer could exclude any significant methanol intoxication. In contrast, the device did not detect very high levels of acetone, 1-propanol and 2-propanol in simulated breath. The Dräger 7110 evidential breath ethanol analyzer was not equipped to recognize the interfering component. According to the studies the Gasmet FT-IR analyzer was adequately sensitive, selective and accurate for solvent intoxication diagnostics. In addition to diagnostics, the fast breath solvent analysis proved feasible for controlling the ethanol and methanol concentration during haemodialysis treatment. Because of the simplicity of the sampling and analysis procedure, non-laboratory personnel, such as police officers or social workers, could also operate the analyzer for screening purposes.

Helsingin kävelykeskustan suunnittelu ydinkeskustan kadunvarsiliikeyrittäjien näkökulmasta

Aiempien tutkimusten mukaan keskustayrittäjien kielteinen asenne on olennaisesti vaikeuttanut kävelykatujen toteuttamista kaupunkikeskustoissa. Yrittäjät pelkäävät ostokykyisten asiakkaiden kaikkoavan ja liikevaihtonsa pienenevän kävelykeskustauudistusten myötä. Yrittäjien kielteiset asenteet ovat usein myös painottuneet suuriin kaupunkeihin. Etenkin ydinkeskustassa sijaitsevat kadunvarsiliikeyrittäjät ovat kokeneet kävelykadut ongelmiksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä on ydinkeskustan kadunvarsiliikeyrittäjien näkemys Helsingin kävelykeskustan suunnittelusta, millaisena ydinkeskustan kadunvarsiliikeyrittäjät näkevät sijaintikatunsa kävelykeskustan suunnittelupäämäärien kautta tarkasteltuna, ja onko kävelykatuyrittäjien ja kävelykatujen ulkopuolella sijaitsevien yrittäjien näkemysten välillä eroja. Taustana tälle tarkastellaan Helsingin kävelykeskustaa pohjoismaisessa kontekstissa, ja käydään läpi Helsingin kävelykeskustan suunnittelun ja rakentumisen historiaa ja päämääriä. Tutkimuksen aineisto koostuu Helsingin ydinkeskustan kadunvarsiliikeyrittäjille tehdystä kyselystä, kävelykeskustoihin liittyvistä tutkimuksista ja selvityksistä, kaupunkisuunnitteluun ja -tutkimukseen liittyvästä tutkimuskirjallisuudesta, sanomalehtiartikkeleista, ydinkeskustassa tehdystä empiirisestä havainnoinnista ja kahdesta asiantuntijahaastattelusta. Kyselyaineistoa analysoidaan tutkimuksessa tilastollisten menetelmien avulla. Helsingin kävelykeskustan suunnittelu ja rakentuminen on ollut pitkällinen prosessi. Vuoden 1 989 kävelykeskustan periaatesuunnitelmasta on konkretisoitunut Kluuvikatu ja Mikonkatu. Keskustatunnelihanke on vaakalaudalla, minkä vuoksi kävelykeskustan uuden periaatesuunnitelman toteutuminen on epävarmaa. Kävelykeskustan rakentuminen kuitenkin etenee. Keskuskatu ja Kalevankadun itäpää muutetaan kävelykaduiksi ja ydinkeskustan jalankulkuympäristöä parannetaan ja kehitetään jatkuvasti. Tällä hetkellä kävelykeskustan suunnittelun painopiste on Aleksanterinkadun kortteleiden ympäristössä, ja suunnittelun tärkeimpiä päämääriä ovat viihtyisyyden, turvallisuuden, kaupallisen vetovoimaisuuden ja saavutettavuuden parantaminen. Kyselyyn vastanneiden yrittäjien mielestä kävelykeskustaa tulisi laajentaa, sillä laajemman kävelykeskustan nähdään kasvattavan liikevaihtoa ja lisäävän yleisesti ydinkeskustan vetovoimaa. Kävelykatuyrittäjien näkemykset kävelykeskustan suunnittelusta ja kehittämisestä olivat kävelykatujen ulkopuolisia yrittäjiä kielteisempiä. Em. yrittäjien asenteisiin vaikuttavat oletettavasti tutkituilla kävelykaduilla ilmenneet ongelmat. Kyse voi myös olla siitä, että uusien kävelykatujen rakentaminen haittaa kävelykatujen saavutettavuutta. Kadunvarsiliikeyrittäjien yleinen suhtautuminen kävelykeskustan kehittämiseen ja suunnittelupäämääriin on kuitenkin pääosin positiivista. Jatkotutkimuksen kannalta olisi kiinnostavaa selvittää, onko muiden ydinkeskustassa toimivien yritysten, kuten esimerkiksi tavaratalojen ja kauppakeskusten johdon ja kiinteistösijoittajien ja -omistajien suhtautuminen kävelykeskustan kehittämiseen myös positiivista. Tämän lisäksi olisi mielenkiintoista selvittää keskustan käyttäjien ja keskustassa asuvien asenteita kävelykeskustan suunnitteluun, ja verrata tuloksia tässä tutkimuksessa selvitettyihin kadunvarsiliikeyrittäjien näkemyksiin.