Empirical Analysis of Competition in Procurement Auctions

A vast amount of public services and goods are contracted through procurement auctions. Therefore it is very important to design these auctions in an optimal way. Typically, we are interested in two different objectives. The first objective is efficiency. Efficiency means that the contract is awarded to the bidder that values it the most, which in the procurement setting means the bidder that has the lowest cost of providing a service with a given quality. The second objective is to maximize public revenue. Maximizing public revenue means minimizing the costs of procurement. Both of these goals are important from the welfare point of view. In this thesis, I analyze field data from procurement auctions and show how empirical analysis can be used to help design the auctions to maximize public revenue. In particular, I concentrate on how competition, which means the number of bidders, should be taken into account in the design of auctions. In the first chapter, the main policy question is whether the auctioneer should spend resources to induce more competition. The information paradigm is essential in analyzing the effects of competition. We talk of a private values information paradigm when the bidders know their valuations exactly. In a common value information paradigm, the information about the value of the object is dispersed among the bidders. With private values more competition always increases the public revenue but with common values the effect of competition is uncertain. I study the effects of competition in the City of Helsinki bus transit market by conducting tests for common values. I also extend an existing test by allowing bidder asymmetry. The information paradigm seems to be that of common values. The bus companies that have garages close to the contracted routes are influenced more by the common value elements than those whose garages are further away. Therefore, attracting more bidders does not necessarily lower procurement costs, and thus the City should not implement costly policies to induce more competition. In the second chapter, I ask how the auctioneer can increase its revenue by changing contract characteristics like contract sizes and durations. I find that the City of Helsinki should shorten the contract duration in the bus transit auctions because that would decrease the importance of common value components and cheaply increase entry which now would have a more beneficial impact on the public revenue. Typically, cartels decrease the public revenue in a significant way. In the third chapter, I propose a new statistical method for detecting collusion and compare it with an existing test. I argue that my test is robust to unobserved heterogeneity unlike the existing test. I apply both methods to procurement auctions that contract snow removal in schools of Helsinki. According to these tests, the bidding behavior of two of the bidders seems consistent with a contract allocation scheme.

Hintakartelli toistettuna pelinä: teoriasta pääkaupunkiseudun bensiinin vähittäismyyntimarkkinoille

Tutkielman tarkoituksena oli soveltaa toistetun pelin teoria- ja empiriapohjaa suomalaiseen tutkimusaineistoon. Kartellin toimintadynamiikka on mallinnettu peliteorian osa-alueen, toistetun pelin kentäksi. Toistetussa pelissä samaa, kerran pelattua peliä pelataan useita kierroksia. Äärettömästi toistetusta pelistä muodostuu toistetun pelin yleinen teoria (The Folk Theorem), jossa jokaisella pelaajalla on yksilöllisesti rationaalinen käytössykli. Toisen pelaajan kanssa tehty yhteistyö kasvattaa pelaajan käytössykliltä kertyvää kokonaishyötyä. Kartellitutkimuksessa ei voi ohittaa oikeustieteellistä näkökulmaa, joten sekin on tiivistetysti mukana esityksessä. Äänettömässä tai implisiittisessä kartellissa ( tacit collusion ) ei avoimen kartellin tavoin ole osapuolten välistä kommunikointia, mutta sen lopputulos on sama. Tästä syystä äänetön kartelli on yhdenmukaistettuna käytöksenä kielletty. Koska myös tunnusmerkit ovat osin samat, kartellitutkimus on saanut arvokasta mittausaineistoa paljastuneiden kartellien käytöksestä. Pelkkään hintatiedostoonkin perustuvalla tutkimuksella on vankka teoreettinen ja empiirinen pohja. Oikeuskirjallisuudessa ja käytännössä hintayhteneväisyyden on yhdessä muiden tunnusmerkkien kanssa katsottu olevan indisio kartellista. Bensiinin vähittäismyyntimarkkinat ovat rakenteellisesti otollinen kenttä toistetulle pelille. Tutkielman empiirisessä osuudessa kohteena olivat pääkaupunkiseudun bensiinin vähittäismyyntimarkkinat ja tiedosto sisälsi otoksia hinta-aikasarjoista ajalta 1.8.2004 - 30.6.2005 kaikkiaan 116:ltä jakeluasemalta Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta. Tutkimusmenetelmänä oli toistettujen mittausten varianssianalyysi post hoc-vertailuin. Tilastollisesti merkitsevä hinnoitteluyhtenevyys lähellä sijaitsevien asemien kesken löytyi 47 asemalta, ja näin ollen näillä asemilla on yksi kartellin tunnusmerkeistä. Hinnoitteluyhtenevyyden omaavat asemat muodostivat liikenneyhteyksien mukaan jaetuilla kilpailualueillaan ryhmittymiä ja kaikkiaan tällaisia yhtenevästi hinnoittelevia ryhmittymiä oli 21. Näistä ryhmittymistä 9 oli ns. sekapareja eli osapuolina olivat kylmäasema ja liikenneasema. Useimmissa tapauksissa oli kyseessä alueensa kalleimmin hinnoitteleva kylmäasema. Tutkielman tärkeimmät lähteet: Abrantes-Metz, Rosa M. – Froeb, Luke M. – Geweke, John F. – Taylor, Cristopher T. (2005): A Variance screen for collusion. Working paper no. 275, Bureau of economics, Federal Trade Commission, Washington DC 20580. Dutta, Prajit K. (1999): Strategies and Games, Theory and Practice. The MIT Press, Cambridge, Massachusetts, London, England. Harrington, Joseph E. (2004): Detecting cartels. Working paper. John Hopkins University. Ivaldi, Marc – Jullien, Bruno – Rey, Patric – Seabright, Paul – Tirole, Jean (2003): The Economics of Tacit Collusion. EU:n komission kilpailun pääosaston julkaisu. Phlips, Louis (1996): On the detection of collusion and predation. European Economic Review 40 (1996), 495–510.