Koulun kestävän kehityksen työn merkitys kiinteistön jätehuollossa Case: Helsingin peruskoulujen jätekustannukset ja -määrät

Koulujen kestävän kehityksen työllä tarkoitetaan ekologiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen pohjautuvaa ympäristökasvatusta. Helsingissä peruskoulujen kestävän kehityksen työvälineet (ympäristökartoitukset ja – ohjelmat) ovat perustuneet koulujen ympäristöasioiden suunnitteluun, opetussuunnitelmien toteutumiseen ja ylläpitotoimintoihin, kuten jätehuoltoon. Opetusvirasto käytti vuosina 2005 ja 2009 ympäristötoiminnan arvioinnissa ympäristötasokuvauksia 1-3, joista arvosana 3 kuvaa ympäristöasioissa edistyneintä koulua. Tutkielman tavoitteena on tutkia ympäristötoiminnan tasojen perusteella ryhmiteltyjen peruskoulujen välisiä eroja jätekustannuksissa ja – määrissä (euroa/henkilö ja kg/henkilö) ja löytää mahdollisesti eroihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman toimeksiantajana on 4V-Välitä, vaikuta, viihdy, voi hyvin – hanke, jonka yhtenä toiminnan osa-alueena on koulujen kestävän kehityksen työ. Tuloksista tullaan johtamaan tietoa Opetusviraston sekä muiden tahojen, kuten HSY:n ja Palmian ympäristötyöhön sekä Kiinteistöviraston Tilakeskuksen hallinnassa olevien koulukiinteistöjen jätehuollon kehittämiseen. Tutkimusaineistoina käytettiin Helsingin peruskoulujen vuoden 2009 jätekustannuksia ja tutkielman yhteydessä kerätyn jäteseurannan tuloksia vuodelta 2010. Jätekustannus- ja jätemääräaineistot yhdistettiin vuoden 2009 ympäristötoiminnan tasoluokitusten perusteella otokseksi (n=64). Lopullinen jätekustannus- ja jätemääräanalyysi tehtiin 29 koulun otoksella, josta oli rajattu pois kiinteistöt, joilla on koulun toiminnan lisäksi muita käyttötarkoituksia. Analyysiin sisällytettiin myös tarkempi tarkastelu koulujen seka- ja biojätejakeiden kustannuksista ja määristä. Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että eri ympäristötasoisten peruskoulujen välillä on huomattavia euro- ja kilomääräisiä eroja henkilöä kohden lasketuissa jätekustannuksissa ja –määrissä. Kokonaisjätemäärässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta tarkasteluvuosien välillä, mutta lajittelu näyttäisi kuitenkin tehostuneen. Tulosten perusteella ympäristöasioissa edistyneiden tason 3 koulujen keskimääräiset sekajätemäärät ja -kustannukset olivat pienimmät tasojen 1 ja 2 kouluihin verrattuna. Biojätemäärät ja –kustannukset olivat suurimmat tason 2 kouluissa. Jätekustannuksiin ja – määriin näyttäisivät vaikuttavan jäteastioiden määrien, kokojen ja tyhjennysrytmien optimointi sekä jäteastioiden täyttöasteet. Peruskoulujen tulisi keskittyä kestävän kehityksen työn avulla jätteiden synnyn ehkäisyyn ja vähentämiseen, jotta jätekustannuksetkin vähentyisivät jätehuollon kehittämistoimenpiteiden seurauksena.

Host Rock Classification (HRC) system for nuclear waste disposal in crystalline bedrock

A new rock mass classification scheme, the Host Rock Classification system (HRC-system) has been developed for evaluating the suitability of volumes of rock mass for the disposal of high-level nuclear waste in Precambrian crystalline bedrock. To support the development of the system, the requirements of host rock to be used for disposal have been studied in detail and the significance of the various rock mass properties have been examined. The HRC-system considers both the long-term safety of the repository and the constructability in the rock mass. The system is specific to the KBS-3V disposal concept and can be used only at sites that have been evaluated to be suitable at the site scale. By using the HRC-system, it is possible to identify potentially suitable volumes within the site at several different scales (repository, tunnel and canister scales). The selection of the classification parameters to be included in the HRC-system is based on an extensive study on the rock mass properties and their various influences on the long-term safety, the constructability and the layout and location of the repository. The parameters proposed for the classification at the repository scale include fracture zones, strength/stress ratio, hydraulic conductivity and the Groundwater Chemistry Index. The parameters proposed for the classification at the tunnel scale include hydraulic conductivity, Q´ and fracture zones and the parameters proposed for the classification at the canister scale include hydraulic conductivity, Q´, fracture zones, fracture width (aperture + filling) and fracture trace length. The parameter values will be used to determine the suitability classes for the volumes of rock to be classified. The HRC-system includes four suitability classes at the repository and tunnel scales and three suitability classes at the canister scale and the classification process is linked to several important decisions regarding the location and acceptability of many components of the repository at all three scales. The HRC-system is, thereby, one possible design tool that aids in locating the different repository components into volumes of host rock that are more suitable than others and that are considered to fulfil the fundamental requirements set for the repository host rock. The generic HRC-system, which is the main result of this work, is also adjusted to the site-specific properties of the Olkiluoto site in Finland and the classification procedure is demonstrated by a test classification using data from Olkiluoto. Keywords: host rock, classification, HRC-system, nuclear waste disposal, long-term safety, constructability, KBS-3V, crystalline bedrock, Olkiluoto

Toxicant distributions and impact models in environmental risk analysis of waste sites

Myrkyllisten aineiden jakaumat ja vaikutusmallit jätealueiden ympäristöriskien analyysissä.