2 resultados para Two-way recommendation

em Helda - Digital Repository of University of Helsinki


Relevância:

80.00% 80.00%

Publicador:

Resumo:

In recent years, XML has been accepted as the format of messages for several applications. Prominent examples include SOAP for Web services, XMPP for instant messaging, and RSS and Atom for content syndication. This XML usage is understandable, as the format itself is a well-accepted standard for structured data, and it has excellent support for many popular programming languages, so inventing an application-specific format no longer seems worth the effort. Simultaneously with this XML's rise to prominence there has been an upsurge in the number and capabilities of various mobile devices. These devices are connected through various wireless technologies to larger networks, and a goal of current research is to integrate them seamlessly into these networks. These two developments seem to be at odds with each other. XML as a fully text-based format takes up more processing power and network bandwidth than binary formats would, whereas the battery-powered nature of mobile devices dictates that energy, both in processing and transmitting, be utilized efficiently. This thesis presents the work we have performed to reconcile these two worlds. We present a message transfer service that we have developed to address what we have identified as the three key issues: XML processing at the application level, a more efficient XML serialization format, and the protocol used to transfer messages. Our presentation includes both a high-level architectural view of the whole message transfer service, as well as detailed descriptions of the three new components. These components consist of an API, and an associated data model, for XML processing designed for messaging applications, a binary serialization format for the data model of the API, and a message transfer protocol providing two-way messaging capability with support for client mobility. We also present relevant performance measurements for the service and its components. As a result of this work, we do not consider XML to be inherently incompatible with mobile devices. As the fixed networking world moves toward XML for interoperable data representation, so should the wireless world also do to provide a better-integrated networking infrastructure. However, the problems that XML adoption has touch all of the higher layers of application programming, so instead of concentrating simply on the serialization format we conclude that improvements need to be made in an integrated fashion in all of these layers.

Relevância:

80.00% 80.00%

Publicador:

Resumo:

Tämän hetken mediaympäristölle on ominaista intensiivisyys ja jatkuva läsnäolo. Medialla on merkittävä rooli myös pienten lasten jokapäiväisessä elämässä, sillä he aloittavat median säännöllisen seuraamisen keskimäärin kolmen vuoden iässä. Mediasisällöt, mediavälineet ja mediaan liittyvät sosiaaliset suhteet muodostavatkin lapsille mediaympäristön, jossa lapset rakentavat identiteettejään, oppivat sosiaalista kanssakäymistä ja kehittävät näkemyksiään yhteiskunnasta ja kulttuurista. Tutkimuksessa on selvitetty 4-6-vuotiaitten suomalaisten, englantilaisten ja saksalaisten lasten audiovisuaalisen median tulkintaa ja median roolia heidän elämässään. Tutkimuksen tavoitteena on ollut syventää tutkimuksellista tietoa median sosiaalisesta ja kulttuurisesta merkityksestä pienten lasten elämässä ja sitä, miten he tulkitsevat mediasisältöä. Tutkimuksessa lasten mediasuhdetta on tarkasteltu välineellisenä, sosiaalisena, symbolisena ja kulttuurisena tulkintaympäristönä. Edellisten lisäksi tutkimuksessa on arvioitu harvemmin viestinnän tutkimuksessa käytetyn symbolisen interaktionismin teorian tarjoamia mahdollisuuksia lasten mediasuhteen tarkasteluun. Suomessa, Englannissa ja Saksassa kootun kansainvälisen aineiston pohjalta on tarkasteltu myös vertailuryhmien välillä olevia mediaan liittyviä kulttuurisia eroja. Eri vertailumaiden melko samankaltaisesta mediaympäristöstä huolimatta tutkimus antaa viitteitä mediatulkinnoissa olevista kulttuurisista eroista. Media mahdollistaa lapsen erilaistan taitojensa kehittymistä ja voi siten muodostaa heille sosiaalisia, symbolisia ja kulttuurisia resursseja, joilla on merkitystä lapsen kehittymisen kannalta. Lapsen ja median suhde on kaksisuuntainen vuorovaikutussuhde ja mediainformaation tulkinnassa ovat mukana lapsen aiemmat tiedolliset ja sosiaaliset kokemukset. Aktiivisessa mediatulkintasuhteessaan lapsi kehittää sanavarastoaan, havainnointiaan, ajatteluaan ja tunne-elämäänsä. Median käyttö sosiaalisena tapahtumana kehittää osaltaan lapsen sosiaalisia valmiuksia. Siten esimerkiksi perheen median käyttöön liittyvät säännöt ja ohjeet ohjaavat perheen sisäistä toimintaa ja määrittävät lapsen asemaa perheessä. Median sisällöt ja niihin liittyvät erilaiset oheistuotteet toimivat osaltaan lapsen kulttuuristen koodistojen ja luokittelujen muodostajana. Tutkimus osoittaa myös symbolisen interaktionismin teorian tarjoavan varsin poikkitieteellisen tutkimuksellisen viitekehyksen lapsia ja mediaa koskevalle tutkimukselle ja mahdollistaa lasten mediasuhteen tutkimisen ja ymmärtämisen useiden, erilaisten tekijöiden suhteena.