Le processus de travail d'une correspondante: une étude observationnelle

Pro gradu -tutkielman aiheena on kirjeenvaihtajan työprosessi. Tutkielma kuuluu kääntämisen sosiologian piiriin. Tutkimuksen kohteena oli Helsingin Sanomien Pariisin-kirjeenvaihtaja Minna Nalbantoglu, jonka työskentelyä tutkielman tekijä havainnoi Pariisissa viiden päivän ajan syyskuussa 2006. Tutkimuksen päämetodina oli tapaustutkimus, jonka lisäksi tutkimuksessa käytettiin metodina haastattelua ja havainnointia sekä dokumenttien, tallenteiden ja työnäytteiden analysointia. Tutkimuksen aineisto muodostui havaintomuistiinpanoista, kirjeenvaihtajan haastattelusta, ääneenajatteluprotokollista, haastattelunauhoista, kirjeenvaihtajan tuottamista artikkeleista, kirjeenvaihtajan käyttämistä lähteistä ja juttupäiväkirjoista. Tutkielman tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskuva kirjeenvaihtajan työprosessista. Tavoitteena oli vastata seuraavin kysymyksiin: 1) Miten ja millä kriteereillä kirjeenvaihtaja valitsee Helsingin Sanomien lukijoille välitettävät uutiset? 2) Miten uutinen tuotetaan? 3) Minkälaista kääntämistä tai käännöseditointia (transediting) kirjeenvaihtajan työssä esiintyy? Tutkimustulokset on analysoitu viiden käsitteen avulla, jotka ovat uutiskriteerit, uutisen tuottamisprosessi, kääntäminen, käännöseditointi ja portinvartiointi (gatekeeping). Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastattiin analysoimalla kirjeenvaihtajan tutkimusviikon aikana tuottamia artikkeleita Johan Galtungin ja Mari Holmboe Rugen (1965) klassisten uutiskriteerien avulla, joita täydennettiin Judy McGregorin (2002) päivitetyillä uutiskriteereillä. Toiseen tutkimuskysymykseen vastattiin kuvailemalla uutisten tuottamisprosessia. Samalla selvitettiin, mitä lähteitä kirjeenvaihtaja oli käyttänyt jutuissansa. Kolmatta tutkimuskysymystä varten artikkelit analysoitiin Teun A. van Dijkin (1988) uutisen tuottamisprosessin tutkimista varten kehittämällä mallilla. Van Dijkin mallin avulla määriteltiin, mikä tekstinkäsittelystrategia on kääntämistä ja mitkä käännöseditointia. Analyysin perusteella todettiin, että tekstin tuottamisprosessissa esiintyy myös uuden tekstin luomista ja tuotantoa yksikielisen materiaalin pohjalta. Kääntäminen ja käännöseditointi (Karen Stetting 1989) -käsitteitä pohdittiin ennen analyysia työn teoriaosuudessa. Uutisaiheiden analyysin perusteella todettiin, että mitä enemmän tapahtuma täyttää uutiskriteereitä, sitä todennäköisemmin se valitaan uutiseksi. Niin ikään mitä enemmän tapahtuma täyttää McGregorin päivittämiä uutiskriteereitä, sitä todennäköisemmin se valitaan uutiseksi. Analysoitujen uutisten määrä oli kuitenkin pieni, eikä tuloksia voida pitää kuin suuntaa-antavina. Artikkeleiden lähteenä oli käytetty lähinnä haastatteluita, lehtiartikkeleita ja uutistoimistojen sähkeitä. Muiden lähteiden käyttö oli satunnaista. Lähteiden ja käännösstrategioiden välillä ei havaittu korrelaatiota. Eniten käytetty tekstinkäsittelystrategia oli tiivistäminen. Käännöseditoinnin osuus oli yli puolet artikkeleiden tekstistä (keskiarvo 62 %) ja kääntämisen osuus vain kahdeksan prosenttia. Tutkimuksen perusteella käännöseditointi-käsitteen käyttö on perusteltua puhuttaessa kyseisen kirjeenvaihtajan työstä. Tutkimuksen perusteella on kehitetty uusi portinvartiointimalli, joka pohjautuu van Dijkin uutisen tuottamisprosessimalliin. Mallin avulla voidaan analysoida uutisen tuottamisprosessia ja päätellä, minkä verran kääntämistä ja käännöseditointia työssä esiintyy. Mallia ehdotetaan sovellettavaksi paitsi muiden kirjeenvaihtajien niin myös monikielisen materiaalin parissa työskentelevien toimittajien työn sekä uutiskääntämisen analysointiin.

Digital elevation model error in terrain analysis

Digital elevation models (DEMs) have been an important topic in geography and surveying sciences for decades due to their geomorphological importance as the reference surface for gravita-tion-driven material flow, as well as the wide range of uses and applications. When DEM is used in terrain analysis, for example in automatic drainage basin delineation, errors of the model collect in the analysis results. Investigation of this phenomenon is known as error propagation analysis, which has a direct influence on the decision-making process based on interpretations and applications of terrain analysis. Additionally, it may have an indirect influence on data acquisition and the DEM generation. The focus of the thesis was on the fine toposcale DEMs, which are typically represented in a 5-50m grid and used in the application scale 1:10 000-1:50 000. The thesis presents a three-step framework for investigating error propagation in DEM-based terrain analysis. The framework includes methods for visualising the morphological gross errors of DEMs, exploring the statistical and spatial characteristics of the DEM error, making analytical and simulation-based error propagation analysis and interpreting the error propagation analysis results. The DEM error model was built using geostatistical methods. The results show that appropriate and exhaustive reporting of various aspects of fine toposcale DEM error is a complex task. This is due to the high number of outliers in the error distribution and morphological gross errors, which are detectable with presented visualisation methods. In ad-dition, the use of global characterisation of DEM error is a gross generalisation of reality due to the small extent of the areas in which the decision of stationarity is not violated. This was shown using exhaustive high-quality reference DEM based on airborne laser scanning and local semivariogram analysis. The error propagation analysis revealed that, as expected, an increase in the DEM vertical error will increase the error in surface derivatives. However, contrary to expectations, the spatial au-tocorrelation of the model appears to have varying effects on the error propagation analysis depend-ing on the application. The use of a spatially uncorrelated DEM error model has been considered as a 'worst-case scenario', but this opinion is now challenged because none of the DEM derivatives investigated in the study had maximum variation with spatially uncorrelated random error. Sig-nificant performance improvement was achieved in simulation-based error propagation analysis by applying process convolution in generating realisations of the DEM error model. In addition, typology of uncertainty in drainage basin delineations is presented.

Archaean crustal evolution in eastern Finland : New geochronological and geochemical constraints from the Kuhmo terrain and the Nurmes belt

This thesis summarises the results of four original papers concerning U-Pb geochronology and geochemical evolution of Archaean rocks from the Kuhmo terrain and the Nurmes belt, eastern Finland. The study area belongs to a typical Archaean granite-greenstone terrain, composed of metavolcanic and metasedimentary rocks in generally N-S trending greenstone belts as well as a granitoid-gneiss complex with intervening gneissic and migmatised supracrustal and plutonic rocks. U-Pb data on migmatite mesosomes indicate that the crust surrounding the Tipasjärvi-Kuhmo-Suomussalmi greenstone belt is of varying age. The oldest protolith detected for a migmatite mesosome from the granitoid-gneiss complex is 2.94 Ga, whereas the other dated migmatites protoliths have ages of 2.84 2.79 Ga. The latter protoliths are syngenetic with the majority of volcanic rocks in the adjacent Tipasjärvi-Kuhmo-Suomussalmi greenstone belt. This suggests that the genesis of some of the volcanic rocks within the greenstone belt and surrounding migmatite protoliths could be linked. Metamorphic zircon overgrowths with ages of 2.84 2.81 Ga were also obtained. The non-migmatised plutonic rocks in the Kuhmo terrain and in the Nurmes belt record secular geochemical evolution, typical of Archaean cratons. The studied tonalitic rocks have ages of 2.83 2.75 Ga and they have geochemical characteristics similar to low-Al and high-Al TTD (tonalite-trondhjemite-dacite). The granodiorites, diorites, and gabbros with high Mg/Fe and LILE-enriched characteristics were mostly emplaced between 2.74 2.70 Ga and they exhibit geochemical characteristics typical of Archaean sanukitoid suites. The latest identified plutonic episode took place at 2.70 2.68 Ga, when compositionally heterogeneous leucocratic granitoid rocks, with a variable crustal component, were emplaced. U-Pb data on migmatite leucosomes suggest that leucosome generation may have been coeval with this latest plutonic event. On the basis of available U-Pb and Sm-Nd isotopic data it appears that the plutonic rocks of the Kuhmo terrain and the Nurmes belt do not contain any significant input from Palaeoarchaean sources. A characteristic feature of the Nurmes belt is the presence of migmatised paragneisses, locally preserving primary edimentary structures, with sporadic amphibolite intercalations. U-Pb studies on zircons indicate that the precursors of the Nurmes paragneisses were graywackes that were deposited between 2.71 Ga and 2.69 Ga and that they had a prominent 2.75 2.70 Ga source. Nd isotopic and whole-rock geochemical data for the intercalated amphibolites imply MORB sources. U-Pb data on zircons from the plutonic rocks and paragneisses reveal that metamorphic zircon growth took place at 2.72 2.63 Ga. This was the last tectonothermal event related to cratonisation of the Archaean crust of eastern Finland.

The Contested Terrain of Globalization: Review and Conceptual Clarifications for Management Studies

The concept of globalization has become a shorthand for making sense of contemporary society. It reflects large-scale economic and social change, which affects people differently and evokes different viewpoints. Globalization is thus a highly contested concept and phenomenon. Contradictory and competing views, in turn, seem to be based on different interpretations of the present dominant forms of globalization, and of the material, economic, social and cultural conditions that these forms produce and give rise to. We view globalization not only as a significant set of economic, financial, social, political and cultural forces but as a powerful and contested discursive space. In this article, we present an overview of recent literature to introduce different thematic perspectives on globalization, to specify different ideological and discursive bases to approach globalization, and to place multinational corporations (MNC:s) within this context. Our account is not exhaustive, rather, it is intended as a basis for further discussion on the nature and role of multinational corporations in complex ”global” society