3 resultados para Teams in the workplace Queensland
em Helda - Digital Repository of University of Helsinki
Resumo:
Työntekijöiden henkilökohtaisia arvoja ja niiden yhteyksiä asenteisiin ei ole juuri tutkittu. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko suomalaisessa metalliteollisuuden yrityksen henkilöstön (N=1314) arvojen rakenne S. H. Schwartzin arvoteorian mukainen. Lisäksi tutkittiin arvojen yhteyksiä organisaatiomuutosta koskeviin asenteisiin ja tiedon jakamiseen työyhteisössä. Arvomittarina käytettiin uutta 40-osioista Portrait Value Questionnairea (PVQ). Mittarin validiteetti osoitettiin ver-taamalla nyt kerätyn aineiston arvorakennetta aikaisemmalla mittarilla kerättyihin arvoteorian mukaisiin yliopisto-opiskelijoiden vastauksiin. Organisaatiomuutosta koskevien asenteiden ja tiedonjakamisen mittarit luotiin laadullisissa esitutkimuksissa. Tilastolliset analyysit osoittivat, että toimihenkilöiden ja työntekijöiden arvojen rakenteet noudattivat pääosin Schwartzin teoriaa, mutta turvallisuusarvot sijaitsivat molemmissa ryhmissä universalismin ja hyväntahtoisuuden joukossa. Universalismi ja hyväntahtoisuus ennustivat myönteistä asennetta organisaatiomuutoksia kohtaan, mutta perinteiden ja mielihyvän arvostaminen liittyivät kielteisiin muutosasenteisiin. Sosiaalisia normeja kunnioittavien eli yhdenmukaisuutta arvostavien henkilöiden muut arvot vaikuttivat muutosasenteisiin vähemmän kuin niillä, joille yhdenmukaisuus ei ollut tärkeää. Lisäksi suoriutumisarvon yhteys muutosasenteisiin oli yhdenmukaisuutta arvostavilla henkilöillä positiivinen, mutta niillä, jotka eivät arvostaneet yhdenmukaisuutta, yhteys oli negatiivinen. Itseohjautuvuutta arvostavat henkilöt pitivät työyhteisönsä tiedon jakamista heikompana, kun taas hyväntahtoisuutta ja yhdenmukaisuutta arvostavat pitivät sitä muihin nähden parempana. Suoriutumisarvo oli yhteydessä tiedonjakamiseen vain silloin, kun yhdenmukaisuus oli tärkeää. Työpaikkojen (N=19) keskiarvoja vertailtaessa havaittiin, että ne työpaikat, joissa arvostettiin paljon universalismia, hyväntahtoisuutta ja yhdenmukaisuutta sekä vähän valtaa ja suoriutumista saivat henkilöstöltään parhaat arvioinnit tiedon jakamisesta. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt jaettiin työtehtäviensä perusteella kolmeen ammatilliseen ympäristöön: konven-tionaaliseen (mm. taloushallinto), realistiseen (mm. tuotanto) ja yrittäjämäiseen (mm. myynti). Yrittäjämäisessä ammatillisessa ympäristössä toimivat arvostivat enemmän kuin konventionaalisessa ympäristössä toimivat valtaa, itseohjautuvuutta ja suoriutumista. Realistisessa ympäristössä arvostettiin enemmän perinteitä ja mielihyvää kuin yrittäjämäisessä ympäristössä. Ryhmien väliset erot arvoissa johtuivat koulutuksesta, iästä ja sukupuolijakaumasta.
Resumo:
Workplace bullying has been shown to have severe negative consequences for both the victims and organisations concerned. Thus, the aim of this paper is to further understanding of workplace bullying by in particular exploring the significance of gender in this phenomenon. The focus is on the prevalence, forms and perceptions of bullying, and the extent to which these interactions and perceptions can be understood as gendered. The aim of the paper is twofold: firstly, to describe gender differences in bullying in the male-dominated business world, and, secondly, to explain these differences by discussing how gender is linked to bullying and victimisation. It is argued that the higher prevalence rates reported by women can be seen as the result of an interaction between higher actual exposure rates to negative behaviours, lower perceived possibilities to defend themselves, and less reluctance to classify negative experiences as bullying, which all are mediated by perceptions of power.
Resumo:
This paper summarizes literature explaining workplace bullying and focuses on organisational antecedents of bullying. In order to better understand the logic behind bullying, a model discussing different types of explanations is put forward. Thus, explanations for and factors associated with bullying are classified into three groups, i.e. enabling structures or necessary antecedents (e.g. perceived power imbalances, low perceived costs, and dissatisfaction and frustration), motivating structures or incentives (e.g. internal competition, reward systems, and expected benefits), and precipitating processes or triggering circumstances (e.g. downsizing and restructuring, organisational changes, changes in the composition of the workgroup). The paper concludes that bullying is often an interaction between structures and processes from all three groupings.