Peeking through the Iron Curtain: Memories of Watching Finnish Television in Estonia during Soviet Occupation

The present study analyses the memories of watching Finnish television in Estonia during the last decades of the Soviet occupation from the late 1960s until the beginning of 1990s. The study stems from a culturalist approach, perceiving television as a relevant aspect in the audiences’ everyday lives. It explores the significance of Finnish television on the society of occupied Estonia from the point of view of its historical audiences. The literature review concentrates on concepts such as the power of television, transnational media, historical audience reception and memory as an object of research. It also explains the concept of spillover, which refers to the unintentional bilateral flow of television signals from one country to another. Despite the numerous efforts of the Soviet authorities to prevent the viewing of the "bourgeois television", there still remained a small gap in the Iron Curtain. The study describes the phenomenon of watching Finnish television in Estonia. It provides understanding about the significance of watching Finnish television in Soviet Estonia through the experiences of its former audience. In addition, it explores what do people remember about watching Finnish television, and why. The empirical data was acquired from peoples’ personal memories through the analysis of private interviews and written responses during the period from February 2010 to February 2011. A total of 85 responses (5 interviews and 83 written responses) were analysed. The research employed the methods of oral history and memory studies. The main theoretical sources of the study include the works of Mati Graf and Heikki Roiko-Jokela, Hagi Šein, Sonia Livingstone, Janet Staiger and Emily Keightley. The study concludes that besides fulfilling the role of an entertainer and an informer, Finnish television enabled its Estonian audiences to gain entry into the imaginary world. Access to this imaginary world was so important, that the viewers engaged in illegal activities and gained special skills, whereby a phenomenon of "television tourism" developed. Most of the memories about Finnish television are vivid and similar. The latter indicates both the reliability and the collectiveness of such memories, which in return give shape to collective identities. Thus, for the Estonian viewers, the experience of watching Finnish television during the Soviet occupation has became part of their identity.

Effects of the digital subtitling software on the subtitling process : A survey among Finnish professional television subtitlers

Tutkielma käsittelee suomalaisten televisiotekstittäjien ammatillisuutta, käännösprosessia ja digitaalisten tekstitysohjelmien vaikutuksia tekstitysprosessiin ammattitekstittäjien näkökulmasta. Suomen television digitalisoituminen on aiheuttanut mullistuksia myös tekstitysalalla kun tekstitettävä kuvamateriaali on ryhdytty toimittamaan käännöstoimistoille ja tekstittäjille digitaalisena. Teoriaosuudessa käsitellään käännös- ja tekstitystutkimusta sekä koulutusta Suomessa, ammattitaitoa ja ammatillisuutta sekä kääntämisen apukeinoja. Tekstittäminen esitellään erikoistuneena kääntämisen muotona. On kuitenkin myös huomioitava, että kääntäminen on yksi vaihe tekstitysprosessissa. Teoriaosuus päättyy suomalaisten televisiotekstittäjien arjen ja työkentän nykytilanteen käsittelyyn – tekstittäjät työskentelevät monenlaisilla työehdoilla ja laadun kriteerit saatetaan joutua arvioimaan uudelleen. Empiirisen osan alussa esitetään, että suomalaisia televisiotekstittäjiä on haastateltu yllättävän vähän, ja Jääskeläisen ajatuksiin nojaten mainitaan, että tekstittämisen alalla on vielä paljon tutkimatta – etenkin suomalaisesta tekstitysprosessista löytyy tutkittavaa. Tutkimuskohde on ammatikseen televisioon tekstityksiä tekevät kääntäjät. Suomalaiselle tekstitykseen erikoistuneelle käännöstoimistolle työskenteleville tekstittäjille lähetettiin alkutalvesta 2008 kyselylomake, jolla kartoitettiin sekä monivalintakysymyksillä että avoimilla kysymyksillä heidän ammatillisuuttaan, työmenetelmiään, käännös- ja tekstitysprosessiaan, ammattiylpeyttään ja -identiteettiään, ajanhallintaansa, sekä heidän käyttämäänsä digitaalista tekstitysohjelmaa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lähes kolmanneksella vastaajista on ammatistaan neutraali tai jopa negatiivinen käsitys. Näitä tekstittäjiä yhdistää se seikka, että kaikilla on alle 5 vuotta kokemusta alalta. Valtaosa vastanneista on kuitenkin ylpeitä siitä, että toimivat suomen kielen ammattilaisina. Tekstitysprosessi oli lomakkeessa jaettu esikatseluvaiheeseen, käännösvaiheeseen, ajastamisvaiheeseen ja korjauskatseluvaiheeseen. Tekstittäjät pyydettiin mm. arvioimaan tekstitysprosessinsa kokonaiskestoa. Kestoissa ilmeni suuria eroavaisuuksia, joista ainakin osa korreloi kokemuksen kanssa. Runsas puolet vastaajista on hankkinut digitaalisen tekstitysohjelmiston käyttöönsä ja osa ajastaa edelleen käännöstoimistossa muun muassa ohjelmiston kalleuden vuoksi. Digitaalisen ohjelmiston myötä tekstitysprosessiin ja työkäytänteisiin on tullut muutoksia, kun videonauhureista ja televisioista on siirrytty pelkän tietokoneen käyttöön. On mahdollista tehdä etätyötä kaukomailta käsin, kääntää ja ajastaa lomittain tai tehdä esiajastus ja kääntää sitten. Digitaalinen tekniikka on siis mahdollistanut tekstitysprosessin muuttumisen ja vaihtoehtoiset työmenetelmät, mutta kaikista menetelmistä ei välttämättä ole tekstittäjälle hyötyä. Perinteinen tekstitysprosessi (esikatselu, repliikkijakojen merkitseminen käsikirjoitukseen, kääntäminen ja repliikkien laadinta, korjaukset ja tarkastuskatselu) vaikuttaa edelleen tehokkaimmalta. Vaikka työkäytänteet eroavat toisistaan, kokonaiskäsitys on se, että digitalisoitumisen alkukangertelujen jälkeen tekstittäjien työskentely on tehostunut.

Slogans of Change : Three Outlooks on Finnish Television

The study Slogans of Change. Three Outlooks on Finnish Television Contents is concerned with alleged changes of television contents during the 1990s and 2000s, such as dumbing down, tabloidisation, entertainisation , and the like. Specifically, the focus is on the ways these changes might manifest in Finnish television. The aim of the study has been threefold: 1. To operationalise public and academic discussions about changes via specific slogans emerging from the debates; 2. Consequently, to study the slogans empirically and reflect on the findings with earlier research, including studies on institutional and audience-related aspects; 3. Finally, to suggest what the findings might mean regarding discussions about television s role, and what kinds of slogans or concepts might best serve future discussions and research. The empirical outlooks presented in this study offer analyses with three different sets of opposing slogans of change. The outlooks also follow three different traditions of the study of television. The first outlook focuses on quantity, as it gives a longitudinal (1993-2004), macro-level view on programme structures. The methodological approach is derived from media economic and policy studies. The claims that frame the analysis are convergence versus diversification of programme structures. The second outlook provides quantitative and qualitative views on the characteristics and quality  the term signifying essence as well as worth  of Finnish television journalism during sample weeks from the years 2002 and 2003. This outlook follows the traditions of quantitative content analysis found in journalism studies coupled with descriptive qualitative content analyses. The slogans reflected in this section are the lightening or widening of journalism. The third outlook narrows down the material and focuses at a micro-level on form; that is, communicative conventions in a small array of selected programmes in 1993, 2000 and during 2002-2004. The analyses have been inspired by the method of conversation analysis of verbal interaction, and coupled with qualitative close readings, with the focus of different communicative situations in the programmes. The catchphrases employed in this part are emotainment versus democratainment, coupled with more specific claims of discursive hybridisation and conversationalisation. The findings depict that, empirically, changes in Finnish television contents are not clear linear trends and cannot easily be moulded into neat slogans. The quantitative outlook on programme output during 1993-2004 depicts a tendency towards differentiation of channels, paving the way for the multi-channel digital system. The change in programme structures, however, is not dramatic on the level of total output. The second outlook suggests that the dualistic concepts, such as the pair information-entertainment, are not sufficient in understanding the array and changes of programmes that could be called journalism. The outlook on communicative conventions highlights hybridisation in the manner of television talk and its relation to broader debates on contents. Despite the three dissimilar empirical approaches, unifying aspects emerge. The outlooks suggest, albeit in different ways, tendencies toward distinction and polarisation. This study proposes that in order to facilitate a more nuanced understanding of the changes in television contents, dualistic slogans should be replaced with a multi-dimensional understanding of the concept of diversity.

Framtidens television. Vissa marknadsförings- och upphovsrättsliga spörsmål

Den här boken handlar om framtidens television och vissa marknadsförings- och upphovsrättsliga spörsmål som aktualiseras i samband med nya former av televisionssändningar. TV-tekniken har utvecklats mycket under de senaste åren, och det är framförallt sändningstekniken som har genomgått de största förändringarna. Tyngdpunkten i detta arbete har lagts på förmedling av TV-sändningar över Internet med hjälp av P2P-tekniken (peer-to-peer) och vilka marknadsförings- och upphovsrättsliga spörsmål detta aktualiserar. Den nya förmedlingstekniken möjliggör en rad nya marknadsföringsmetoder, och i boken behandlas hur dessa metoder förhåller sig till nuvarande marknadsföringsrättsliga reglering. Förmedling av upphovsrättsskyddat material över Internet har inneburit ett flertal reformer av gällande upphovsrättslagstiftning i syfte att stärka rättsinnehavarnas ensamrätt. En viktig fråga som boken behandlar är hur gällande upphovsrättslagstiftning skall tolkas i förhållande till nya distributionsformer över Internet. I boken tas även upp frågor i anknytning till problemet med att en stor del av det material som förmedlas över Internet sker utan rättsinnehavarens samtycke, vilket innebär en ekonomisk förlust för rättsinnehavaren. I boken framläggs alternativa lösningar för hur förmedlingen över Internet kan tilldela rättsinnehavaren ekonomisk ersättning, trots att förmedlingen är avgiftsfri.