La contextualisation du discours radiophonique par des moyens prosodiques. L’exemple de cinq grands philosophes français du XXe siècle

"Radiodiskurssin kontekstualisointi prosodisin keinoin. Esimerkkinä viisi suurta ranskalaista 1900-luvun filosofia" Väitöskirja käsittelee puheen kontekstualisointia prosodisin keinoin. Toisin sanottuna työssä käsitellään sitä, miten puheen prosodiset piirteet (kuten sävelkulku, intensiteetti, tauot, kesto ja rytmi) ohjaavat puheen tulkintaa vanhastaan enemmän tutkittujen sana- ja lausemerkitysten ohella. Työssä keskitytään seitsemään prosodisesti merkittyyn kuvioon, jotka koostuvat yhden tai usean parametrin silmiinpistävistä muutoksista. Ilmiöitä käsitellään sekä niiden akustisten muotojen että tyypillisten esiintymisyhteyksien ja diskursiivisten tehtävien näkökulmasta. Aineisto koostuu radio-ohjelmista, joissa puhuu viisi suurta ranskalaista 1900-luvun filosofia: Gaston Bachelard, Albert Camus, Michel Foucault, Maurice Merleau-Ponty ja Jean-Paul Sartre. Ohjelmat on lähetetty eri radiokanavilla Ranskassa vuosina 1948–1973. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että prosodisesti merkityt kuviot ovat moniulotteisia puheen ilmiöitä, joilla on keskeinen rooli sanotun kontekstualisoinnissa: ne voivat esimerkiksi nostaa tai laskea sanotun informaatioarvoa, ilmaista puhujan voimakasta tai heikkoa sitoutumista sanomaansa, ilmaista rakenteellisen kokonaisuuden jatkumista tai päättymistä, jne. Väitöskirja sisältää myös kontrastiivisia osia, joissa ilmiöitä verrataan erääseen klassisessa pianomusiikissa esiintyvään melodiseen kuvioon sekä erääseen suomen kielen prosodiseen ilmiöön. Tulokset viittaavat siihen, että tietynlaista melodista kuviota käytetään samankaltaisena jäsentämiskeinona sekä puheessa että klassisessa musiikissa. Lisäksi tulokset antavat viitteitä siitä, että tiettyjä melodisia muotoja käytetään samankaltaisten implikaatioiden luomiseen kahdessa niinkin erilaisessa kielessä kuin suomessa ja ranskassa. Yksi väitöskirjan osa käsittelee pisteen ja pilkun prosodista merkitsemistä puheessa. Tulosten mukaan pisteellä ja pilkulla on kummallakin oma suullinen prototyyppinsä: piste merkitään tyypillisesti sävelkulun laskulla ja tauolla, ja pilkku puolestaan sävelkulun nousulla ja tauolla. Merkittävimmät tulokset koskevat kuitenkin tapauksia, joissa välimerkki tulkitaan prosodisesti epätyypillisellä tavalla: sekä pisteellä että pilkulla vaikuttaisi olevan useita eri suullisia vastaavuuksia, ja välimerkkien tehtävät voivat muotoutua hyvin erilaisiksi niiden prosodisesta tulkinnasta riippuen.

Stalking and violence victimization among Finnish university students

This study examined the nature and lifetime prevalence of two types of victimization among Finnish university students: stalking and violence victimization (i.e. general violence). This study was a cross-sectional study using two different datasets of Finnish university students. The stalking data was collected via an electronic questionnaire and the violence victimization data was collected via a postal questionnaire. There were 615 participants in the stalking study (I-III) and 905 participants in the violence victimization study. The thesis consists of four studies. The aims regarding the stalking substudies (Studies I-III) were to examine the lifetime prevalence of stalking among university students and to analyze how stalking is related to victim and stalker characteristics and certain central variables of stalking (victim-stalker relationship, stalking episodes, stalking duration). Specifically, the aim was to identify factors that are associated with stalking violence and to factors contributing to the stalking duration. Furthermore, the aim was also to investigate how university students cope with stalking and whether coping is related to victim and stalker background characteristics and to certain other core variables (victim-stalker relationship, stalking episodes, stalking duration, prior victimization, and stalking violence). The aims for the violence victimization substudy (Study IV) were to examine the prevalence of violence victimization, i.e. general violence (minor and serious physical violence and threats) and how violence victimization is associated with victim/abuser characteristics, symptomology, and the use of student health care services. The present study shows that both stalking and violence victimization (i.e. general violence) are markedly prevalent among Finnish university students. The lifetime prevalence rate for stalking was 48.5% and 46.5% for violence victimization. When the lifetime prevalence rate was restricted to violent stalking and physical violence only, the prevalence decreased to 22% and 42% respectively. The students reported exposure to multiple forms of stalking and violence victimization, demonstrating the diversity of victimization among university students. Stalking victimization was found to be more prevalent among female students, while violence victimization was found to be more prevalent among male students. Most of the victims of stalking knew their stalkers, while the offender in general violence was typically a stranger. Stalking victimization often included violence and continued for a lengthy period. The victim-stalking relationship and stalking behaviors were found to be associated with stalking violence and stalking duration. Based on three identified stalking dimensions (violence, surveillance, contact seeking), the present study found five distinct victim subgroups (classes). Along with the victim-stalker relationship, the victim subgroups emerged as important factors contributing to the stalking duration. Victims of violent stalking did not differ greatly from victims of non-violent stalking in their use of behavioral coping tactics, while exposure to violent stalking had an effect on the use of coping strategies. The victim-offender relationship was also associated to a set of symptoms regarding violence victimization. Furthermore, violence victimization had a significant main effect on specific symptoms (mental health symptoms, alcohol consumption, symptom index), while gender had a significant main effect on most symptoms, yet no interaction effect was found. The present results also show that victims of violence are overrepresented among frequent health care users. The present findings add to the literature on the prevalence and nature of stalking and violence victimization among Finnish university students. Moreover, the present findings stress the importance of violence prevention and intervention in student health care, and may be used as a guideline for policy makers, as well as health care and law enforcement professionals dealing with youth violence prevention.