Liminal Belonging: West African male asylum seekers’ narratives of the asylum experience whilst in Finland

The dominant discourses on the issue of asylum have placed it on a uniquely higher level of scrutiny as a politically very sensitive area for social research. Today, member states within the EU have implemented stricter policies to control new arrivals, whilst instituting statutory procedures to manage the existing asylum claims. In 2010, the number of applicants for asylum in Finland totalled 5988, out of which 1784 were given positive decisions. This thesis endeavour to highlight asylum seekers in the discourses about them by adding their voices to the discussions of them in contemporary Finland. Studies, which has concentrated on asylum seekers in Finland, uses the living conditions within asylum reception centres to assess the impacts of structural barriers on asylum seekers’ efforts to deal with the asylum process. By highlighting the impacts of the entire asylum process, which I believe starts from the country of origin; I focus on examining narratives of dealing with the experience of liminality whilst waiting for asylum, and then explore areas of possible participation within informal social networks for West African asylum seekers in Finland. The overall aim is to place the current research within the broader sociological discussion of ‘belonging’ for asylum seekers who are yet to be recognized as refugees, and who exist in a state of limbo. Methodologically, oral interviews, self-written autobiographical narratives, and ethnographic field work are qualitatively combined as data in this thesis for an empirical study of West African male asylum seekers in Finland. Narrative analysis is employed to analyze the data for this thesis. The ethnographic research data for the study began in May 2009 and ended in August of 2010. Altogether, ten interviews and four self-written narratives were collected as data. In total seven hours of audio recording were made, along eleven pages of hand-written autobiographical narratives. Field observation notes are employed in the study to provide contexts to the active interactional processes of interpretation throughout the analysis. Findings from the study suggest that within the experience of liminality, which surrounds the entire asylum process, participations within informal social networks are found to be important to the process of re-making place and the sense of belonging. My study shows that this is necessary to countering the experience of boredom, stress and social isolation, which permeate all aspects of life for West African asylum seekers, whilst they wait for asylum decisions in Finland.

Empirical Studies on Labor Market Matching (summary section only)

This thesis analyzes how matching takes place at the Finnish labor market from three different angles. The Finnish labor market has undergone severe structural changes following the economic crisis in the early 1990s. The labor market has had problems adjusting from these changes and hence a high and persistent unemployment has followed. In this thesis I analyze if matching problems, and in particular if changes in matching, can explain some of this persistence. The thesis consists of three essays. In the first essay Finnish Evidence of Changes in the Labor Market Matching Process the matching process at the Finnish labor market is analyzed. The key finding is that the matching process has changed thoroughly between the booming 1980s and the post-crisis period. The importance of the number of unemployed, and in particular long-term unemployed, for the matching process has vanished. More unemployed do not increase matching as theory predicts but rather the opposite. In the second essay, The Aggregate Matching Function and Directed Search -Finnish Evidence, stock-flow matching as a potential micro foundation of the aggregate matching function is studied. In the essay I show that newly unemployed match mainly with the stock of vacancies while longer term unemployed match with the inflow of vacancies. When aggregating I still find evidence of the traditional aggregate matching function. This could explain the huge support the aggregate matching function has received despite its odd randomness assumption. The third essay, How do Registered Job Seekers really match? -Finnish occupational level Evidence, studies matching for nine occupational groups and finds that very different matching problems exist for different occupations. In this essay also misspecification stemming from non-corresponding variables is dealt with through the introduction of a completely new set of variables. The new outflow measure used is vacancies filled with registered job seekers and it is matched by the supply side measure registered job seekers.

”Ihanan överi ja juhlallinen jakku olisi kyllä kiva lisä vaatekaappiin” – tutkimus kuluttamisesta ja professionalisoitumisesta elämäntyyliblogeissa

Tarkastelen tutkimuksessani muotibloggaajien kulutuspuhetta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista kuluttajuutta muotiblogeissa ilmaistaan ja millainen kehityskaari muotiblogeissa on tapahtunut vuodesta 2007 tämän tutkimuksen tekemiseen asti tutkimusaineiston sekä tekemieni havaintojen perusteella. Tutkimus on toteutettu laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttämällä. Olen kerännyt aineistoni kymmenestä naisten kirjoittamasta muotiblogista kahtena eri ajanjaksona vuonna 2009. Lisäksi tutkimuksessa on sekä etnografisen että netnografisen havainnoinnin piirteitä. Aineiston analysoinnin apuna olen käyttänyt teemoittelua sekä tyypittelyä. Tutkimuksesta selvisi, että muotibloggaajien näkeminen identiteettiään etsivänä liittyy oman tyylin etsimiseen ja erottautumisen haluun. Perinteinen näkemys kuluttajasta valitsijana ja passiivisena markkinoilla toimijana on väistymässä, sillä muotibloggaajat näyttäytyvät tutkimuksessa aktiivisina toimijoina ja tuottajina. Muotibloggaajat hakevat myös jatkuvasti uusia kulutuselämyksiä ja kommunikoivat toistensa kanssa välittämällä merkityksiä kuluttamisensa kautta. Muotibloggaajien kulutuspuheet näyttäytyvät tutkimuksessa ekonomistisen kulutuseetoksen ja perinteisen suomalaisen kulutuspuheen mukaisesti järkevinä. Säästäväisyyttä pidetään hyveellisenä ja tuotteiden hinnat vaikuttavat ostopäätösten tekemiseen. Muotibloggaajat osaavat kuitenkin kontrolloidusti nauttia kuluttamisesta. Kulutuspuheet noudattavat myös ekologis-eettisen kulutuseetoksen perinnettä, mikä ilmenee fanaattisuuden välttämisenä sekä perinteisten että sosiaalisen median kirpputorien suosimisena. Lisäksi muotibloggaajien kulutuspuheet käyvät ilmi sosiaalisena pakkona, sillä muotiblogin pitäminen mielenkiintoisena vaatii jatkuvaa himoa uusia kulutustuotteita kohtaan. Tutkimuksen perusteella muotiblogeissa korostuu yhteisöllisyys ja kuluttaminen on hyvin naisellista. Tutkimusaineistosta sekä havainnoista tekemieni päätelmien mukaan muotiblogit ovat muuttumassa elämäntyyliblogeiksi, sillä niissä kerrotaan yhä enemmän myös muista kuin kuluttamiseen liittyvistä aiheista. Samalla muotibloggaajat ovat kehittymässä tavallisesta kuluttajasta kohti asiantuntijuutta eli professionalisoitumassa. Professionalisoitumisen myötä muotibloggaajat toimivat uuden ajan kuluttajavalistajina ja muotiblogeissa syntyy uusia sanoja ja merkityksiä. Lisäksi muotibloggaajille on kehittynyt sellaisia tietoja ja taitoja, joita voi myydä. Muotibloggaajista onkin tulossa muodin ammattilaisia, joille maksetaan tulevaisuudessa bloggaamisesta myös palkkaa.