Modern computed tomography techniques in stroke management

Technological development of fast multi-sectional, helical computed tomography (CT) scanners has allowed computed tomography perfusion (CTp) and angiography (CTA) in evaluating acute ischemic stroke. This study focuses on new multidetector computed tomography techniques, namely whole-brain and first-pass CT perfusion plus CTA of carotid arteries. Whole-brain CTp data is acquired during slow infusion of contrast material to achieve constant contrast concentration in the cerebral vasculature. From these data quantitative maps are constructed of perfused cerebral blood volume (pCBV). The probability curve of cerebral infarction as a function of normalized pCBV was determined in patients with acute ischemic stroke. Normalized pCBV, expressed as a percentage of contralateral normal brain pCBV, was determined in the infarction core and in regions just inside and outside the boundary between infarcted and noninfarcted brain. Corresponding probabilities of infarction were 0.99, 0.96, and 0.11, R² was 0.73, and differences in perfusion between core and inner and outer bands were highly significant. Thus a probability of infarction curve can help predict the likelihood of infarction as a function of percentage normalized pCBV. First-pass CT perfusion is based on continuous cine imaging over a selected brain area during a bolus injection of contrast. During its first passage, contrast material compartmentalizes in the intravascular space, resulting in transient tissue enhancement. Functional maps such as cerebral blood flow (CBF), and volume (CBV), and mean transit time (MTT) are then constructed. We compared the effects of three different iodine concentrations (300, 350, or 400 mg/mL) on peak enhancement of normal brain tissue and artery and vein, stratified by region-of-interest (ROI) location, in 102 patients within 3 hours of stroke onset. A monotonic increasing peak opacification was evident at all ROI locations, suggesting that CTp evaluation of patients with acute stroke is best performed with the highest available concentration of contrast agent. In another study we investigated whether lesion volumes on CBV, CBF, and MTT maps within 3 hours of stroke onset predict final infarct volume, and whether all these parameters are needed for triage to intravenous recombinant tissue plasminogen activator (IV-rtPA). The effect of IV-rtPA on the affected brain by measuring salvaged tissue volume in patients receiving IV-rtPA and in controls was investigated also. CBV lesion volume did not necessarily represent dead tissue. MTT lesion volume alone can serve to identify the upper size limit of the abnormally perfused brain, and those with IV-rtPA salvaged more brain than did controls. Carotid CTA was compared with carotid DSA in grading of stenosis in patients with stroke symptoms. In CTA, the grade of stenosis was determined by means of axial source and maximum intensity projection (MIP) images as well as a semiautomatic vessel analysis. CTA provides an adequate, less invasive alternative to conventional DSA, although tending to underestimate clinically relevant grades of stenosis.

Voittoa tavoittelemattoman organisaation brandin rakentaminen. Case Slow Food

Tämän pro gradu-tutkielman tavoitteena oli kartoittaa voittoa tavoittelemattoman Slow Food-organisaation brandiin liitettyjä mielikuvia ja niitä tekijöitä, joilla brandin tavoitekuvaa tulisi jatkossa rakentaa. Koska nykyisin brandi ei ole enää pelkkien liikeyritysten yksityisomaisuutta, tutkimuksen teoreettinen asemointi perustui yhtäältä organisaation tunnettuuden kasvattamiseen brandin rakentamisen avulla ja toisaalta voittoa tavoittelemattoman toimintaympäristön erityispiirteiden näkökulmaan. Case-osion avulla haluttiin tarkastella globalisaation ja elintarviketalouden keskittymiselle vaihtoehtoisen, paikallisuuteen perustuvan ruokajärjestelmän vaikutuksia, mahdollisuuksia ja haasteita. Tutkimuksen empiirinen osuus muodostui laadullisesta tapaustutkimuksesta, jonka kohteena oli Slow Food-organisaatio. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla kahtatoista Slow Food-organisaation sidosryhmien edustajaa Italian Piemontessa henkilökohtaisin haastatteluin, joiden pohjana oli brandi identiteetin elementeistä luodut kaksi teemaa: mielleyhtymiin ja arvoväittämään liittyvät tekijät. Aineiston analysoinnissa käytettiin teemoittelua ja sisällönanalyysia. Tutkimuksen lähestymistapa oli abduktiivinen. Tulosten mukaan Slow Food-brandi identifioituu sidosryhmilleen ensisijaisesti luotettavan ruoan kautta, johon katsottiin kuuluvan aidot, puhtaat raaka-aineet ja paikallisesti tuotetun ja jalostamattoman ruoan hyvä jäljitettävyys. Myös tiettyyn paikkaan ja arvoihin sidottujen kokemusten ja odostusten täyttymisen kautta saatu sosiaalinen ja kulttuurinen jatkuvuus nimettiin brandin vahvuudeksi. Lisäksi vastuullisen tuottamisen ja kuluttamisen sekä aitojen makujen ja laadukkaan ruokavalion edistäminen korostuivat jonkin verran vastauksissa. Näillä perusvahvuuksilla toivottiin brandin identiteettiä rakennettavan myös tulevaisuudessa. Haastateltavien mielestä Slow Food-organisaatio erilaistaa itsensä muista ensisijaisesti lupaamalla yksilölle korkealuokkaisia, aitoja tuotteita ja palveluja, joilla on henkilökohtaisten hyötyjen lisäksi positiivisia seuraamuksia myös oman alueen työllisyyden ja talouden kehitykseen. Organisaation tulisi myös jatkossa luoda uskottavuutta toimintaansa eritoten sen kautta, että brandi lunastaa lupauksensa laadusta ja aitoudesta. Toisaalta erottautuakseen muista lähi- ja luomuruokabrandeista Slow Food-brandin arvoväittämässä tulisi tulevaisuudessa selkeämmin korostua myös toiminnan voittoa tavoittelemattomuus ja brandiin liittyvä elämyksellisyys. Sidosryhmien kiinnostusta ja brandin lupauksen tehoa alentaviksi tekijöiksi nimettiin yleinen ruoan arvostuksen väheneminen sekä Slow Food-tuotteiden ja -palvelujen korkea hinta, huono saatavuus ja näkyvyys. Keskeisimpinä ratkaisuina pidettiin kuluttajien informatiivisen tiedon lisäämisen ohella pientuottajien verkostoitumista ja uusia yhteistyön muotoja kuten tuottajien yhteisiä jakeluketjuja ja paikallismyymälöitä. Näiden lisäksi brandin tunnistettavuuden parantaminen ja aktiivisempi tarjonta kyltityksin, tuotteiden pysyvän läsnäolon ja vähittäiskaupan mukaantulon kautta sekä eräät muut markkinoinnin osa-alueet kuten sosiaalinen media, Internet ja kansainväliset ruoka-alan tapahtumat nimettiin brandin lupausta kirkastaviksi elementeiksi. Pientuotannon lisääminen verotuksen kohdentumisen muutoksilla nähtiin keinoksi pudottaa paikallisen ruoan hintaa.Toisaalta korkeaa hintaa perusteltiin laadukkaaseen imagoon liittyvien argumenttien lisäksi luonnollisen kysynnän kasvulla, jota arveltiin saatavan tulevaisuudessa suurista ikäluokista, yhä kasvavasta koulutus- ja tulotasosta sekä valveutuneemmista kuluttajista.