Gastric motility: Measurement, symptoms and therapy

Gastric motility disorders, including delayed gastric emptying (gastroparesis), impaired postprandial fundic relaxation, and gastric myoelectrical disorders, can occur in type 1 diabetes, chronic renal failure, and functional dyspepsia (FD). Symptoms like upper abdominal pain, early satiation, bloating, nausea and vomiting may be related to gastroparesis. Diabetic gastroparesis is related to autonomic neuropathy. Scintigraphy is the gold standard in measuring gastric emptying, but it is expensive, requires specific equipment, and exposes patients to radiation. It also gives information about the intragastric distribution of the test meal. The 13C-octanoic acid breath test (OBT) is an alternative, indirect method of measuring gastric emptying with a stable isotope. Electrogastrography (EGG) registers the slow wave originating in the pacemaker area of the stomach and regulating the peristaltic contractions of the antrum. This study compares these three methods of measuring gastric motility in patients with type 1 diabetes, functional dyspepsia, and chronic renal failure. Currently no effective drugs for treating gastric motility disorders are available. We studied the effect of nizatidine on gastric emptying, because in preliminary studies this drug has proven to have a prokinetic effect due to its cholinergic properties. Of the type 1 patients, 26% had delayed gastric emptying of solids as measured by scintigraphy. Abnormal intragastric distribution of the test meal occurred in 37% of the patients, indicating impaired fundic relaxation. The autonomic neuropathy score correlated positively with the gastric emptying rate of solids (P = 0.006), but HbA1C, plasma glucose levels, or abdominal symptoms were unrelated to gastric emptying or intragastric distribution of the test meal. Gastric emptying of both solids and liquids was normal in all FD patients but abnormal intragastric distribution occurred in 38% of the patients. Nizatidine improved symptom scores and quality of life in FD patients, but not significantly. Instead of enhancing, nizatidine slowed gastric emptying in FD patients (P < 0.05). No significant difference appeared in the frequency of the gastric slow waves measured by EGG in the patients and controls. The correlation between gastric half-emptying times of solids measured by scintigraphy and OBT was poor both in type 1 diabetes and FD patients. According to this study, dynamic dual-tracer scintigraphy is more accurate than OBT or EGG in measuring gastric emptying of solids. Additionally it provides information about gastric emptying of liquids and the intragastric distribution of the ingested test meal.

Voittoa tavoittelemattoman organisaation brandin rakentaminen. Case Slow Food

Tämän pro gradu-tutkielman tavoitteena oli kartoittaa voittoa tavoittelemattoman Slow Food-organisaation brandiin liitettyjä mielikuvia ja niitä tekijöitä, joilla brandin tavoitekuvaa tulisi jatkossa rakentaa. Koska nykyisin brandi ei ole enää pelkkien liikeyritysten yksityisomaisuutta, tutkimuksen teoreettinen asemointi perustui yhtäältä organisaation tunnettuuden kasvattamiseen brandin rakentamisen avulla ja toisaalta voittoa tavoittelemattoman toimintaympäristön erityispiirteiden näkökulmaan. Case-osion avulla haluttiin tarkastella globalisaation ja elintarviketalouden keskittymiselle vaihtoehtoisen, paikallisuuteen perustuvan ruokajärjestelmän vaikutuksia, mahdollisuuksia ja haasteita. Tutkimuksen empiirinen osuus muodostui laadullisesta tapaustutkimuksesta, jonka kohteena oli Slow Food-organisaatio. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla kahtatoista Slow Food-organisaation sidosryhmien edustajaa Italian Piemontessa henkilökohtaisin haastatteluin, joiden pohjana oli brandi identiteetin elementeistä luodut kaksi teemaa: mielleyhtymiin ja arvoväittämään liittyvät tekijät. Aineiston analysoinnissa käytettiin teemoittelua ja sisällönanalyysia. Tutkimuksen lähestymistapa oli abduktiivinen. Tulosten mukaan Slow Food-brandi identifioituu sidosryhmilleen ensisijaisesti luotettavan ruoan kautta, johon katsottiin kuuluvan aidot, puhtaat raaka-aineet ja paikallisesti tuotetun ja jalostamattoman ruoan hyvä jäljitettävyys. Myös tiettyyn paikkaan ja arvoihin sidottujen kokemusten ja odostusten täyttymisen kautta saatu sosiaalinen ja kulttuurinen jatkuvuus nimettiin brandin vahvuudeksi. Lisäksi vastuullisen tuottamisen ja kuluttamisen sekä aitojen makujen ja laadukkaan ruokavalion edistäminen korostuivat jonkin verran vastauksissa. Näillä perusvahvuuksilla toivottiin brandin identiteettiä rakennettavan myös tulevaisuudessa. Haastateltavien mielestä Slow Food-organisaatio erilaistaa itsensä muista ensisijaisesti lupaamalla yksilölle korkealuokkaisia, aitoja tuotteita ja palveluja, joilla on henkilökohtaisten hyötyjen lisäksi positiivisia seuraamuksia myös oman alueen työllisyyden ja talouden kehitykseen. Organisaation tulisi myös jatkossa luoda uskottavuutta toimintaansa eritoten sen kautta, että brandi lunastaa lupauksensa laadusta ja aitoudesta. Toisaalta erottautuakseen muista lähi- ja luomuruokabrandeista Slow Food-brandin arvoväittämässä tulisi tulevaisuudessa selkeämmin korostua myös toiminnan voittoa tavoittelemattomuus ja brandiin liittyvä elämyksellisyys. Sidosryhmien kiinnostusta ja brandin lupauksen tehoa alentaviksi tekijöiksi nimettiin yleinen ruoan arvostuksen väheneminen sekä Slow Food-tuotteiden ja -palvelujen korkea hinta, huono saatavuus ja näkyvyys. Keskeisimpinä ratkaisuina pidettiin kuluttajien informatiivisen tiedon lisäämisen ohella pientuottajien verkostoitumista ja uusia yhteistyön muotoja kuten tuottajien yhteisiä jakeluketjuja ja paikallismyymälöitä. Näiden lisäksi brandin tunnistettavuuden parantaminen ja aktiivisempi tarjonta kyltityksin, tuotteiden pysyvän läsnäolon ja vähittäiskaupan mukaantulon kautta sekä eräät muut markkinoinnin osa-alueet kuten sosiaalinen media, Internet ja kansainväliset ruoka-alan tapahtumat nimettiin brandin lupausta kirkastaviksi elementeiksi. Pientuotannon lisääminen verotuksen kohdentumisen muutoksilla nähtiin keinoksi pudottaa paikallisen ruoan hintaa.Toisaalta korkeaa hintaa perusteltiin laadukkaaseen imagoon liittyvien argumenttien lisäksi luonnollisen kysynnän kasvulla, jota arveltiin saatavan tulevaisuudessa suurista ikäluokista, yhä kasvavasta koulutus- ja tulotasosta sekä valveutuneemmista kuluttajista.