Social networks for volunteered geographic information - A case study of OpenStreetMap

The world of mapping has changed. Earlier, only professional experts were responsible for map production, but today ordinary people without any training or experience can become map-makers. The number of online mapping sites, and the number of volunteer mappers has increased significantly. The development of the technology, such as satellite navigation systems, Web 2.0, broadband Internet connections, and smartphones, have had one of the key roles in enabling the rise of volunteered geographic information (VGI). As opening governmental data to public is a current topic in many countries, the opening of high quality geographical data has a central role in this study. The aim of this study is to investigate how is the quality of spatial data produced by volunteers by comparing it with the map data produced by public authorities, to follow what occurs when spatial data are opened for users, and to get acquainted with the user profile of these volunteer mappers. A central part of this study is OpenStreetMap project (OSM), which aim is to create a map of the entire world by volunteers. Anyone can become an OpenStreetMap contributor, and the data created by the volunteers are free to use for anyone without restricting copyrights or license charges. In this study OpenStreetMap is investigated from two viewpoints. In the first part of the study, the aim was to investigate the quality of volunteered geographic information. A pilot project was implemented by following what occurs when a high-resolution aerial imagery is released freely to the OpenStreetMap contributors. The quality of VGI was investigated by comparing the OSM datasets with the map data of The National Land Survey of Finland (NLS). The quality of OpenStreetMap data was investigated by inspecting the positional accuracy and the completeness of the road datasets, as well as the differences in the attribute datasets between the studied datasets. Also the OSM community was under analysis and the development of the map data of OpenStreetMap was investigated by visual analysis. The aim of the second part of the study was to analyse the user profile of OpenStreetMap contributors, and to investigate how the contributors act when collecting data and editing OpenStreetMap. The aim was also to investigate what motivates users to map and how is the quality of volunteered geographic information envisaged. The second part of the study was implemented by conducting a web inquiry to the OpenStreetMap contributors. The results of the study show that the quality of OpenStreetMap data compared with the data of National Land Survey of Finland can be defined as good. OpenStreetMap differs from the map of National Land Survey especially because of the amount of uncertainty, for example because of the completeness and uniformity of the map are not known. The results of the study reveal that opening spatial data increased notably the amount of the data in the study area, and both the positional accuracy and completeness improved significantly. The study confirms the earlier arguments that only few contributors have created the majority of the data in OpenStreetMap. The inquiry made for the OpenStreetMap users revealed that the data are most often collected by foot or by bicycle using GPS device, or by editing the map with the help of aerial imageries. According to the responses, the users take part to the OpenStreetMap project because they want to make maps better, and want to produce maps, which have information that is up-to-date and cannot be found from any other maps. Almost all of the users exploit the maps by themselves, most popular methods being downloading the map into a navigator or into a mobile device. The users regard the quality of OpenStreetMap as good, especially because of the up-to-dateness and the accuracy of the map.

To Petra via Jabal Haroun : Nabataean-Roman road remains in the Finnish Jabal Haroun Project survey area

Työ käsittelee Finnish Jabal Haroun Project -tutkimusryhmän Etelä-Jordaniasta inventoimalla keräämää arkeologista aineistoa (vuosilta 1999-2005) tietutkimuksen kannalta. Työn tarkoituksena on selvittää, miksi tutkimusalueella, Aaronin vuoren ympäristössä, sijaitsee tien jäänteitä ja miten tie on maastossa muinoin kulkenut. Lisäksi työ analysoi tien varsilla havaittujen rakennusten jäännösten suhdetta tiehen ja pyrkii ajoittamaan tien käyttöajankohdan (ajankohdat). Työn alkuoletuksena on, että pääosa tienvarsirakennuksista on liitettävissä tiehen ja tien sijoittuminen tutkimusalueelle johtuu pitkälti lähistöllä sijaitsevan Petran noususta merkittäväksi, Nabatealaisten harjoittaman kaupan keskukseksi, Lähi-idässä ajanlaskun alkuun mennessä. Tien jäänteitä tarkastellaan maisema-arkeologisin perustein. Tämä tarkoittaa sitä, että analyysissä korostuvat sekä kulttuuriset että ympäristölliset vaikuttimet. Niiden välistä, aikaan sidottua, suhdetta arvioidaan menneen ihmistoiminnan selittämiseksi. Tutkimusmenetelmät ovat paikkatietojärjestelmien soveltaminen, kohdekohtainen arkeologisen aineiston ja sijainnin tutkiminen, vertailevan aineiston käyttö sekä kolmiulotteinen tarkastelu. Tie ajoitetaan tienvarsikohteiden keramiikkalöytöjen avulla sekä rakenneanalyysin perusteella. Tutkimus osoittaa tien syntyneen alueen sijainnin takia. Sijainti oli edullinen suhteessa luonnonvaroihin, asutuskeskuksiin ja luontaisiin kulkuväyliin. Tien rakentajat osasivat taidokkaasti hyödyntää alueen luonnonpiirteitä ja käyttivät erityisiä menetelmiä vaikeiden tieosuuksien turvaamiseksi luonnonvoimien tuhoilta. Suurin osa tienvarsirakenteista voidaan katsoa johtuvan suoraan tien olemassaolosta, pieni osa rakenteista palveli pääsääntöisesti muita maankäytön muotoja. Petran vaikutus tien olemassaoloon ja muotoon oli suuri, kaupungin kehitys ja kukoistus näkyvät tiehen liitettävässä arkeologisessa aineistossa. Tien aktiivinen käyttö näyttää jatkuneen myös Roomalaisaikaan ensimmäisille vuosisadoille jKr., jonka jälkeen se hitaasti hiipui.