Rayleigh-testi periodisuudesta: muinaisegyptiläinen ennustuskalenteri sarjana aikapisteitä

Työssä perehdytään "päivienvalikoimistekstien" analysointiin Rayleigh'n testillä. Näissä muinaisegyptiläisissä teksteissä päiville on annettu nk. prognoosi, joka on jokaisen päivän kolmelle osalle joko "hyvä" tai "huono". Analyysin tavoitteena on selvittää, olivatko hyvät ja huonot päivät jakautuneet satunnaisesti vai periodisesti vuoden aikana. Prognooseista löytyvä 29.5 päivän periodi, jolle saadaan huomattavan korkea merkitsevyys, viittaa Kuun synodisen jakson läsnäoloon kalenterissa. Löytyvistä periodeista 7.5 ja 30 ilmenee myös muinaisegyptiläisen siviilikalenterin vaikutus ennustuksiin. Aikasarjoista löydetään myös merkitseviä periodeja, joilla on mahdollisesti numerologinen merkitys. Periodi 2.85 viittaa mahdollisesti muinaisegyptiläiseen havaintoon Algol-tähdestä, joka on yksi tähtitieteen tunnetuimmista pimennysmuuttujista. Kyseessä voi siis olla historian vanhin tunnettu muuttuvan tähden periodin määritys.

What kind of data would ascertain real periodicity in the terrestrial impact crater record

Maan törmäyskraaterien ikäjakauman mahdollinen ajallinen jaksollisuus on herättänyt laajaa keskustelua sen jälkeen, kun ilmiö ensimmäistä kertaa raportoitiin joukossa arvostettuja tieteellisiä artikkeleita vuonna 1984. Vaikka nykytiedon valossa on kyseenalaista perustuuko havaittu jaksollisuus todelliseen fysikaaliseen ilmiöön, on kuitenkin mahdollista, että jaksollisuus on todella olemassa ja se voitaisiin havaita laajemmalla ja tarkemmalla törmäyskraateriaineistolla. Tutkimuksessa luotiin simuloidut kraaterien ajalliset tiheys- ja kertymäfunktiot tapauksille, jossa kraaterit syntyvät joko täysin jaksollisella tai satunnaisella prosessilla. Näiden kahden ääritapauksen lisäksi luotiin jakaumat myös kahdelle niiden yhdistelmälle. Nämä mallit mahdollistavat myös erilaisten kraaterien iänmäärityksen epätarkkuuksien huomioonottamisen. Näistä jakaumista luotiin eri pituisia simuloituja kraaterien ikien aikasarjoja. Lopulta simuloiduista aikasarjoista pyrittiin Rayleigh'n menetelmän avulla etsimään jakaumassa ollutta jaksollisuutta. Tutkimuksemme perusteella ajallisen jaksollisuuden havaitseminen kraateriaikasarjoista on lähes mahdotonta mikäli vain yksi kolmasosa kraatereista on jaksollisen ilmiön aiheuttamia, vaikka nykyistä kraateriaineistoa laajempi ja tarkempi aineisto olisi tulevaisuudessa saatavilla. Mikäli kaksi kolmasosaa meteoriittitörmäyksistä on jaksollisia, sen havaitseminen on mahdollista, mutta vaatii huomattavasti tämän hetkistä kattavamman kraateriaineiston. Tutkimuksen perusteella on syytä epäillä, että havaittu kraaterien ajallinen jaksollisuus ei ole todellinen ilmiö.