Achievement and Social Strategies and the Cumulation of Positive and Negative Experiences During Young Adulthood

These longitudinal studies focused on investigating young adults during transition into a new educational environment. The aims were to examine: (1) what kinds of achievement and social strategies young adults deploy, (2) whether the deployment of these strategies predicts people's success in their studies, their life events, their peer relationships, and their well-being, (3) whether young adults' success in dealing with educational transition (e.g. success in studies, life events, peer relationships and well-being) predict changes in their strategies and well-being, and (4) the associations between young adults' social strategies, interpersonal behaviour, person perception, and their peer relationships and satisfaction with them. The participants were students from Helsinki university and from two vocational institutes (the numbers ranging between 92 and 303). The results revealed that achievement and social strategies contributed to individuals' success in dealing with both the academic and interpersonal challenges of a new environment. Social strategies were also associated with online interpersonal behaviour and person perception, which mediated their impact on peer relationships. Achievement and social strategies changed as a result of environmental feedback. However, they also showed high stability, forming reciprocal and cumulative associations with the feedback the individuals received about their success in dealing with educational transition: the use of functional strategies, such as optimistic, defensive-pessimistic and planning-oriented strategies, increased their success, which in turn enhanced their well-being and further deployment of functional strategies. The opposite was true in the case of dysfunctional strategies, such as self-handicapping and avoidance. Key words : Achievement strategies, social strategies, transition, young adults, life events, sociometric status, social behaviour, person perception, well-being.

Psychological resources, their social antecedents, and association with well-being and health behaviour in early adulthood

The success of entering work life, young people s psychological resources and self-reported well-being were studied in a longitudinal setting from a life-span developmental-contextual perspective in early adulthood. The aim was to analyse how psychosocial characteristics in early childhood and adolescence predict successful entrance into work life, how this is associated with well-being, and to assess the level of psychological resources such as dispositional optimism, personal meaning of work and coping in early adulthood. The role of these and social support, in the relationship between regional factors (such as place of residence and migration), self-reported health and life satisfaction was studied. The association between a specific coping strategy, i.e. eating and drinking in a stressful situation and eating habits, was studied to demonstrate how coping is associated with health behaviour. Multivariate methods, including binary logistic regression analyses and ANOVA, were used for statistical analyses. The subjects were members of the Northern Finland 1966 Birth Cohort, which consists of all women and men born in 1966 in the two northernmost provinces of Finland (n= 12,058). The most recent follow-up, at the age of 31 years when 11,637 subjects were alive, took place in 1997-1998. The results show, first, that social resources in the childhood family and adolescence school achievement predict entrance into the labour market. Secondly, psychosocial resources were found to mediate the relationship between migration from rural to urban areas, and subjective well-being. Thirdly, psychological resources at entrance into the labour market were found to develop from early infancy on. They are, however, influenced later by work history. Fourthly, stress-related eating and drinking, as a way of coping, was found to be directly associated with unhealthy eating habits and alcohol use. Gender differences were found in psychosocial resources predicting, and being associated with success in entering the labour market. For men, the role of attitudinal and psychological factors seems to be especially important in entrance into work life and in the development of psychological resources. For women, academic attainment was more important for successfully entering work life, and lack of emotional social support was a risk factor for stress-related eating only among women. Stress-related eating and drinking habits were predicted by a long history of unemployment as well as a low level of education among both genders, but not excluding an academic degree among men. The results emphasize the role of childhood psychosocial factors in preventing long-term unemployment and in enhancing psychological well-being in early adulthood. Success in entering work life, in terms of continuous work history, plays a crucial role for well-being and the amount of psychological resources in early adulthood. The results emphasize the crucial role of enhancing psychological resources for promoting positive health behaviour and diminishing regional differences in subjective well-being.

Nicotine Dependence and Smoking Behaviour : A genetic and epidemiological study

The worldwide health burden caused by the tobacco epidemic highlights the importance of study-ing determinants of smoking behaviour and key factors sustaining nicotine dependence. Despite vast-ranging preventive efforts, smoking remains one of the most deleterious health behaviours, and its genetic and environmental factors warrant continuous investigation. The heritability of smoking behaviour and nicotine dependence has been suggested to be relatively high. Earlier smoking behaviour, nicotine dependence, socio-economic position and demographic factors have all been shown to be associated with smoking cessation. This thesis aimed to examine various aspects of smoking behaviour and nicotine dependence from an epidemiological and genetic per-spective. Data for Studies I and IV were obtained from the Older Finnish Twin Cohort, a postal health sur-vey conducted in 1975, 1981 and 1990 on same-sexed pairs and in 1996-1997 on male-female adult pairs. The number of ever-smoking participants was 8941 in Study I and 3069 in Study IV. Data for Studies II and III came from the Family Study of Cigarette Smoking - Vulnerability to Nicotine Addiction. This study is linked to the Older Finnish Twin Cohort with new data collec-tion during 2001-2006 that focused on smoking twin pairs and their family members. The meas-ures included intensive telephone interviews, blood samples and additional postal questionnaires. The numbers of ever-smoking participants was 1370 in Study II and 529 in Study III. Study I examined whether a genetic component underlies smoking behaviour among Finnish adults. Genetic factors were important in the amount smoked and smoking cessation, with about half of the phenotypic differences explained by genetic variance. A novel finding was that genetic influences on amount smoked and smoking cessation were largely independent of genetic influ-ences on age at initiation. This result has implications for defining phenotypes in the search for genes underlying smoking behaviour. Furthermore, even if smoking initiation is postponed to a later age, potential vulnerability to subsequent nicotine dependence cannot be completely inhib-ited. Study II investigated the effect of genetic and environmental factors on nicotine dependence, as measured by the novel multidimensional Nicotine Dependence Syndrome Scale (NDSS). This scale was validated in the Finnish data. The NDSS correlated highly with other established nico-tine dependence scales (FTND and DSM-IV), suggesting that this new scale would be a feasible and valid measure for identifying nicotine-dependent smokers among the ever-smoking popula-tion. About one-third of the phenotypic variation in nicotine dependence in this sample was ex-plained by genetic influences. Study III aimed at identifying chromosomal regions harbouring genes that influence smoking be-haviour and nicotine dependence. Linkage analysis of family data revealed that for smoker and nicotine dependence phenotypes as well as for co-morbidity between nicotine dependence and alcohol use signals on specific chromosome regions (chromosomes 2q33, 5q12, 5q34 7q21, 7q31, 10q25, 11p15, 20p13) exist. Results further support the hypothesis that smoking behaviour phe-notypes have a genetic background. Study IV examined associations of smoking behaviour, socio-economic position and transition of marital status with smoking cessation. Indicators of socio-economic position were important pre-dictors of smoking cessation even when adjusted for previous smoking behaviour. Getting married was associated with an increased probability of cessation in men, a finding confirmed among dis-cordant twin pairs. Thus, having a partner appears to have a positive impact on smoking cessation. In conclusion, nicotine dependence and smoking behaviour demonstrate significant genetic liabil-ity, but also substantial environmental influences among Finnish adults. Smoking initiation should be prevented or at least postponed to a later age. Although genetic factors are important in nicotine dependence and smoking behaviour, societal actions still have a primary role in tobacco control and smoking prevalence. Future studies should examine the complex interactions between genetic and environmental factors in nicotine dependence.

Rearing strategies of young dairy calves in relation to production, behaviour and welfare

Vasikoiden kasvatus yksilökarsinoissa, imemismahdollisuuden puute maitojuoton yhteydessä sekä pienet juomamäärät ovat tekijöitä, jotka mahdollisesti voivat vähentää vasikoiden hyvinvointia. Vasikoiden kasvatukseen etsitäänkin uusia tapoja, joissa eläinten käyttäytymistarpeet ja hyvinvointi otetaan entistä paremmin huomioon. Tässä väitöskirjassa vasikoiden kasvatusta on tarkasteltu sekä tuotannon että vasikoiden käyttäytymisen ja hyvinvoinnin kannalta. Väitöskirja koostuu kolmesta kokeesta, joista ensimmäisessä tutkittiin vasikoiden kasvatusta ryhmäkarsinoissa ulkona tai sisällä ja vasikoiden kasvatusta sisällä ryhmä- tai yksilökarsinoissa. Toisessa kokeessa vasikoiden annettiin imeä emiään rajoitetusti lypsyn jälkeen viiden tai kahdeksan viikon ajan ja kolmannessa selvitettiin vasikoiden veden juontia, kun vasikat saivat juomarehua vapaasti. Lisäksi kokeiden yhdistetystä aineistosta analysoitiin eri rehujen syöntimäärien suhdetta sekä rehujen vaikutusta kasvuun ennen ja jälkeen maidosta vieroituksen. Tutkimuksessa todettiin, että vasikoita voi ryhmässä kasvattaa kylmissä ja vaihtelevissa sääoloissa ulkona, kunhan ne hoidetaan ja ruokitaan erittäin huolellisesti. Kylmällä ilmalla vasikat saattavat kuitenkin syödä väkirehua vähemmän varsinkin, jos ruokailupaikka on ulkona ja makuualue sisällä. Ryhmässä kasvaneet vasikat aloittivat sekä kuivien rehujen syönnin että märehtimisen nuorempina kuin yksilökarsinassa kasvaneet. Ryhmissä esiintyvää käyttäytymisongelmaa, toisten vasikoiden imemistä, voidaan vähentää hoito- ja ruokintamenetelmillä. Annettaessa vasikoiden imeä emiään rajoitetusti lypsyn jälkeen vasikat oppivat imemään emiään hyvin nopeasti. Lypsytyö vaikeutui muutamien lehmien kohdalla, sillä ne pidättivät maitoa lypsettäessä. Saadessaan imeä rajoitetusti vasikat imivät suurehkoja maitomääriä kerrallaan. Vieroittaminen suurilta maitomääriltä viiden viikon iässä oli kuitenkin liian aikaista, koska vasikat eivät vielä syöneet riittävästi kuivia rehuja. Vieroitus emästä niin viiden kuin kahdeksankin viikon iässä aiheutti vasikoissa levottomuutta ja ääntelyn lisääntymistä. Saadessaan hapatettua juomarehua vapaasti vasikat joivat keskimäärin vain vähän vettä, olipa vesilähteenä avoin ämpäri tai vesinippa. Vasikoiden välillä oli suurta vaihtelua veden juontimäärissä. Viikkoa ennen maidosta vieroitusta vasikat joivat 0-3 l vettä päivässä. Vasikat joivat nipasta kerrallaan vähemmän vettä kuin ämpäristä, ja käyttivät enemmän aikaa päivässä veden juomiseen kuin vesiämpäristä juoneet vasikat. Suurin osa vasikoista joi vettä juomanipoista erikoisella tavalla esimerkiksi painamalla nippaa otsalla ja juomalla tippuvaa vettä. Vesinipat voivat olla siis vasikoille joko vaikeita tai epämukavia käyttää. Vasikoiden juoman maitomäärän lisääntyessä kasvu lisääntyy selvästi. Runsas maidon juominen vähentää kuitenkin kuivien rehujen syöntiä ja vieroitusvaiheessa kasvu voi hidastua. Vasikat olisikin tärkeää vieroittaa vähitellen, ettei muutoksia kasvuun tulisi. Syönti- ja kasvutulokset eivät aina anna oikeaa kuvaa kasvatusmenetelmien eroista eläinten hyvinvoinnin kannalta. Käyttäytyminen on herkkä hyvinvoinnin mittari ja se tulisikin aina huomioida eri kasvatusmenetelmiä arvioitaessa. .

Men´s health behaviour, health beliefs and need for health counselling : A study amongst 40-year-old males from one Helsinki City region

Tavoitteena oli tutkia 40-vuotiaiden miesten terveyskäyttäytymistä, terveysuskomuksia ja miesten saamaa terveysneuvontaa Helsingissä. 273 miestä vastasi kyselyyn ja osallistui terveystutkimuksiin. Terveydentilan perusteella miehet arvioitiin matalan (n=145) ja korkean (n=128) riskin ryhmiin. Khin neliö-testillä tutkittiin elämäntapa- ja riskitekijöitä koetun terveyden (hyvä, keskinkertainen/huono) luokissa ja verrattiin matalan ja korkean riskin ryhmiä em. tekijöiden osalta. Askeltavalla logistisella regressiomallilla analysoitiin tulosmuuttujia taustatekijöiden, terveyskäyttäytymisen, terveysuskomusten ja kliinisten riskitekijöiden avulla sekä arvioitiin oireiden ja vaivojen suhdetta koettuun terveydentilaan. Korkeassa riskissä olevien terveyttä seurattiin vuosina 2001–2004 analysoimalla mini-intervention vaikutusta terveysriskeihin ja elintapoihin varianssianalyysin avulla (ANOVA) (n=46). Matalasta vastausprosentista johtuen (39.6%), ei-vastanneiden aineistoa kerättiin käyttämällä syvähaastattelua (n=28) sekä puhelinkyselyä (n=40). Lopullinen aineisto koostui 341 miehestä. Tulokset osoittivat, että miehillä oli sydän- ja verisuonitautiriskejä. Kaksi kolmesta osallistuneista oli ylipainoisia tai lihavia, yli kolmanneksella vyötärönympärys oli ≥100 cm, ja yli 40%:llä oli diastolinen verenpaine ≥90 mmHg. Yli puolet tupakoi päivittäin ja 40% käytti alkoholia runsaasti. Ristiriitaisuutta ilmensi se, että huolimatta riskitekijöistä noin puolet miehistä koki terveydentilansa hyväksi. Sairauden tai vamman puute, hyvä suun terveydentila ja normaali vyötärönympärys olivat yhteydessä hyväksi koettuun terveydentilaan. Suora yhteys voitiin havaita omaisten tarjoaman neuvonnan ja vähäisen alkoholin käytön välillä. Masennus ja unettomuus olivat voimakkaasti yhteydessä loppuun palamiseen. Miehillä oli erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, jotka korreloivat voimakkaasti masennuksen kanssa. Pieni määrä miehistä koki saaneensa terveysneuvontaa hoitohenkilökunnalta verrattuna perheenjäseniltä saatuun ohjaukseen. Korkeariskisten miesten (n=46) arvot parantuivat merkitsevästi lyhyellä aikavälillä. Kolesteroliarvoja lukuunottamatta ne palautuivat kolmen vuoden kuluttua alkumittausarvoja kohti. Laadullinen tutkimus osoitti, että “ei-vastanneet“ eivät osallistuneet projektiin, sillä he olivat oireettomia tai kiireisiä. Heillä todettiin samoja terveysriskejä kuin projektiin osallistuneilla. Syvähaastattelussa miehet toivat esille kokemuksiaan huolista, vihan tunteista, peloista ja yksinäisyydestä. Hoidonantajien on tärkeää ymmärtää ristiriidat miesten subjektiivisen ja objektiivisen terveydentilan välillä, mikä auttaa havaitsemaan esteitä terveyskäyttäytymiselle. Yhä enemmän tarvitaan yhteistyötä yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välillä varmistamaan terveystottumusten jatkuminen miesten keskuudessa.