Koti keskellä kaupunkia : Keskusta lapsiperheen asuinalueena, esimerkkeinä Tukholma ja Helsinki

Families with children have traditionally moved to suburbs. In the last 20 years a modest counter process has however been recognized. Families with an urban lifestyle stay in the city centres. This study looks at the phenomenon through two cases, Stockholm and Helsinki. In the first case it has already been observed that the city centre has grown in popularity among families with children. Therefore it serves as a basis for the study and as well as a point of comparison. Stockholm’s city centre is expanding as new neighbourhoods have been built and are being planned. In the city centre of Helsinki the building of two large neighbourhoods for 30 000 inhabitants will start in a few years. The first aim of the study is to look closer at what has really happened in the city centre of Stockholm, why families choose to live there with their children and how the City of Stockholm has reacted to the change. The main sources of information are secondary sources, statistics and interviews with planners, politicians and experts in the field. The main object is to look at the situation in the city centre of Helsinki. Can a preference for urban residential environments be observed in Helsinki? What are the reasons for a family to choose the city centre as a living place? How does the everyday life of a family in the city centre appear? How are these families taken into account in the planning of the city? The main sources of information here are statistics, interviews with dwellers in the neighbourhood Kruununhaka and interviews with planners. In Stockholm the birth rate has grown constantly during the 2000s and is highest in the city centre. Some of the families still move elsewhere, but many of them do not. One of the most important reasons for living in the city centre is short working distances which give working parents more time with their children. Another reason is a preference of an urban, active lifestyle. Families prefer to live close to everything, childcare, schools, shops and entertainments. The popularity of the city centre among families with children has taken politicians and planners by surprise. Helsinki has not experienced a baby boom like Stockholm. However the negative changes in the birth rate have been more modest in the central areas than in the suburbs. Statistics show, that many families move away from the city centre as the children grow. Families who stay in the city centre especially appreciate closeness to public and private services and good public transportation which means that they are not dependent on using the car. Further they find that the city centre has a tolerant climate and is a safe and beautiful place to live in. The families enjoy the social life of the neighbourhood and feel that it makes a good climate to raise children in. However they are concerned with traffic safety and the lack of stimulus in the playgrounds of the neighbourhood parks. Two large neighbourhoods with homes for about 30 000 inhabitants are now planned in the former Port Districts in the city centre of Helsinki. The other one, Jätkäsaari has been planned to become an attractive alternative for families with children. Traffic safety has been one of the main objects for the planning. The other, Kalasatama, has been planned to attract all groups in society.

The Commercial Structure of Pedestrian Streets and Shopping Districts - Three Cases from Finland

Kävelykadut ovat tunnustettu tapa elävöittää keskusta-alueiden kauppaa. Aluksi moni kauppias epäilee kävelykadun tuomia muutoksia, mutta kokemus osoittaa, että kävelykadut ovat olleet menestyksekkäitä ja nostavat siellä olevien yritysten myyntiä. Jotkut yritykset eivät kuitenkin hyödy kävelykaduista, kun taas toiset hyötyvät paljon kun katu muuttuu kävelykaduksi. Tämä pro gradu -tutkielma tutkii kävelykatujen kaupallista rakennetta, jotta saataisiin selville minkätyyppiset yritykset löytyvät kävelykadulta. Tuloksia verrataan sen kaupallisen keskusvyöhykkeen kaupalliseen rakenteeseen missä kävelykatu sijaitsee. Näin saadaan selville erot kaupallisessa rakenteessa. Pro gradu tutkii myös miten tavallisia ketjuyritykset ovat kävelykaduilla ja kaupallisissa keskusvyöhykkeissä. Tutkimusaineisto koottiin kaupallisen inventoinnin avulla, joka suoritettiin kolmessa suomalaisessa kaupungissa: Tammisaaressa, Keravalla ja Porissa. Saatu aineisto luokiteltiin ja tulokset piirrettiin kartalle. Perustilastollisia menetelmiä käytettiin tulosten analysoimisessa. Tulokset eriteltiin kävelykadun, kauppakeskusten ja muiden paikkojen osalta ja luokiteltiin yleisluokkiin vähittäiskauppa, ravintola ja muu palvelu. Tulokset näyttävät, että on olemassa selkeitä eroja kun vertaa kävelykatuja ja kaupallisia keskusvyöhykkeitä. Kävelykaduilla on paljon enemmän vähittäiskauppoja, etenkin muotikauppoja, kuin muilla kaduilla. Kauppakeskuksilla on samantapainen kaupallinen rakenne kuin kävelykaduilla kun taas muilla kaduilla esiintyy vähemmän vähittäiskauppoja ja enemmän palveluyrityksiä. Ravintolat ovat melkein yhtä tavallisia koko kaupallisessa keskusvyöhykkeessä. Ketjuyritysten osalta tulokset ovat epäselviä. On olemassa osviittaa siitä, että ne ovat tavallisempia kävelykaduilla, etenkin suurissa kaupungeissa. Saatua tulosta ei ole kuitenkin tarpeeksi, jotta varmaa tietoa olisi saatu. Viimeisten 10–15 vuoden ajan Suomen kävelykadut ovat muuttuneet enemmän ravintolavaltaisiksi muiden palveluiden kustannuksella. Vähittäiskauppojen määrä on pysynyt vakaana. Suomalaiset kävelykadut eroavat kaupalliselta rakenteeltaan pohjoismaisista kävelykaduista, joilla on enemmän vähittäiskauppoja ja vähemmän palveluyrityksiä. Tapauskohtaisissa tuloksissa esiintyy paljon eroavaisuuksia. Paikalliset tekijät ovat usein voimakkaampia kuin yleiset teoriat kauppojen sijainnista kävelykaduilla. Yleisesti ottaen tulokset tukevat teoreettista viitekehystä. Tulokset antavat tarkempaa tietoa kävelykatujen ja kaupallisten keskusvyöhykkeiden kaupallisesta rakenteesta ja siitä, mitkä tekijät tähän vaikuttaa.