Pilgrimage as a Lifestyle : A Contemporary Greek Nunnery as a Pilgrimage Site

The aim of this research is to present, interpret and analyze the phenomenon of pilgrimage in a contemporary, suburban Greek nunnery, and to elucidate the different functions that the present-day convent has for its pilgrims. The scope of the study is limited to a case nunnery, the convent of the Dormition of the Virgin, which is situated in Northern Greece. The main corpus of data utilized for this work consists of 25 interviews and field diary material, which was collected in the convent mainly during the academic year 2002-2003 and summer 2005 by means of participant observation and unstructured thematic interviewing. It must be noted that most Greek nunneries are not really communities of hermits but institutions that operate in complex interaction with the surrounding society. Thus, the main interest in this study is in the interaction between pilgrims and nuns. Pilgrimage is seen here as a significant and concrete form of interaction, which in fact makes the contemporary nunneries dynamic scenes of religious, social and sometimes even political life. The focus of the analysis is on the pilgrims’ experiences, reflected upon on the levels of the individual, the Church institution, and society in general. This study shows that pilgrimage in a suburban nunnery, such as the convent of the Dormition, can be seen as part of everyday religiosity. Many pilgrims visit the convent regularly and the visitation is a lifestyle the pilgrims have chosen and wish to maintain. Pilgrimage to a contemporary Greek nunnery should not be ennobled, but seen as part of a popular religious sentiment. The visits offer pilgrims various tools for reflecting on their personal life situations and on questions of identity. For them the full round of liturgical worship is a very good reason for going to the convent, and many see it as a way of maintaining their faith and of feeling close to God. Despite cultural developments such as secularization and globalization, pilgrims are quite loyal to the convent they visit. It represents the positive values of ‘Greekness’ and therefore they also trust the nuns’ approach to various matters, both personal and political. The coalition of Orthodoxy and nationalism is also visible in their attitudes towards the convent, which they see as a guardian of Hellenism and as nurturing Greek values both now and in the future.

A Curious Harpour in Helle : An Edition of the Commentary on the Orpheus Metre of De consolatione philosophiae in MS Thott 304,2

Tutkielmani on tekstieditio keskiaikaisesta kommentaarista, joka löytyy Kööpenhaminan Kuninkaallisen kirjaston käsikirjoituksesta Thott 304,2. Käsikirjoitus voidaan ajoittaa 1400-luvun ensimmäiselle neljännekselle ja se on kirjoitettu keskienglanniksi. Se sisältää John Waltonin runomuotoisen käännöksen Boethiuksen 500-luvun alussa latinaksi kirjoittamasta teoksesta De consolatione philosophiae (Filosofian lohdutus) sekä teosta kommentoivan proosamuotoisen kommentaarin. Käsikirjoitus on vaillinainen, mutta sen säilyneet foliot ovat enimmäkseen erittäin hyväkuntoisia. Itse käsikirjoitusta on tutkittu vain muutamissa artikkeleissa ja yhdessä tutkielmassa; kommentaarista ei ole toistaiseksi tehty kattavaa tutkimusta. Tavoitteeni onkin tuoda kommentaari keskiaikaisen filosofian, keskienglannin ja käsikirjoitusten tutkijoiden käytettäviin. Käsikirjoitus Thott 304,2 on esimerkki epätyypillisestä myöhäiskeskiaikaisesta maallikkomesenaattiudesta Englannissa. Tavanmukaisesti maallikkomesenaatit tukivat uskonnollisten tekstien tuottamista ja kääntämistä, kun taas Thott 304,2 sisältää käännöksen filosofisesta tekstistä. Sen lisäksi mesenaatti oli nainen, aatelistoon kuuluva Elizabeth Berkeley. Varsin harvinaiseksi käsikirjoituksen tekee sen painaminen kirjaksi 1500-luvun alussa. Kirjanpainajan käsikirjoituksen sivuille tekemistä merkinnöistä saadaan korvaamatonta tietoa varhaisesta painotekniikasta, sillä kirjanpainajien käyttämiä käsikirjoituskopioita ei ole säilynyt kovin runsaasti. Waltonin käännös on säilynyt yli kahdessakymmenessä käsikirjoituskopiossa, joista vain Thott 304,2 sisältää laajan kommentaarin. 1500-luvun painoksesta on jäljellä kolme kopiota, ja ne sisältävät saman kommentaarin kuin Thott 304,2. Valitsin editoitavaksi niin kutsuttua Orfeus-runoa kommentoivan osan kommentaarista, sillä se muodostaa ehjän kokonaisuuden ja sopii pituutensa puolesta Pro gradu -tutkielmaan. Orfeus-runo on myös yksi käsikirjoituksen kattavimmin kommentoiduista runoista. Editio on niin sanottu diplomaattinen transkriptio, jossa käsikirjoituksen piirteet on pyritty säilyttämään mahdollisimman tarkasti edition luettavuuden siitä kuitenkaan kärsimättä. Perinteisistä editioista poiketen tutkielmani sisältää myös kommentaarin ja Orfeus-runon transkriptiot, joissa rivijako, lyhenteet ja erikoismerkit on säilytetty. Näiden transkriptioiden toivon auttavan erityisesti käsikirjoituksessa esiintyvien lyhenteiden, erikoismerkkien ja kirjanpainajan merkintöjen tulkinnassa ja tutkimisessa. Editiota ja transkriptioita täydentävät nykyenglanniksi kirjoitettu lyhennelmä kommentaarista ja kuvat käsikirjoituksen sivuista, joilla editoimani kommentaari on. Tutkielmaan sisältyy alkuperäisen tekstin, käännöksen, kommentaarin ja käsikirjoituksen taustaa valottava osuus. Esittelen myös kaikki löytämäni lähteet, joissa käsikirjoitus on mainittu tai joissa sitä on tutkittu. Liitteeksi olen laatinut sanaston helpottamaan kommentaarin tulkitsemista.