Balancing Social Citizenship and New Paternalism : Finnish activation policy and street-level practice in a comparative perspective

The study examines the origin and development of the Finnish activation policy since the mid-1990s by using the 2001 activation reform as a benchmark. The notion behind activation is to link work obligations to welfare benefits for the unemployed. The focus of the thesis is policy learning and the impact of ideas on the reform of the welfare state. The broader research interests of the thesis are summarized by two groups of questions. First, how was the Finnish activation policy developed and what specific form did it receive in the 2001 activation reform? Second, how does the Finnish activation policy compare to the welfare reforms in the EU and in the US? What kinds of ideas and instruments informed the Finnish policy? To what extent can we talk about a restructuring or transformation of the Nordic welfare policy? Theoretically, the thesis is embedded in the comparative welfare state research and the concepts used in the contemporary welfare state discourse. Activation policy is analysed against the backdrop of the theories about the welfare state, welfare state governance and citizenship. Activation policies are also analysed in the context of the overall modernization and individualization of lifestyles and its implications for the individual citizen. Further, the different perspectives of the policy analysis are applied to determine the role of implementation and street-level practice within the whole. Empirically, the policy design, its implementation and the experiences of the welfare staff and recipients in Finland are examined. The policy development, goals and instruments of the activation policies have followed astonishingly similar paths in the different welfare states and regimes over the last two decades. In Finland, the policy change has been manifested through several successive reforms that have been introduced since the mid-1990s. The 2001 activation reform the Act on Rehabilitative Work Experience illustrates the broader trend towards stricter work requirements and draws its inspiration from the ideas of new paternalism. The ideas, goals and instruments of the international activation trend are clearly visible in the reform. Similarly, the reform has implications for the traditional Nordic social policies, which incorporate institutionalised social rights and the provision of services.

Interculturality in Theory and Practice in the Master's Programme of Intercultural Bilingual Education in Bolivia

Tämän tutkielman aiheena on kulttuurienvälisyys kulttuurienvälisessä kaksikielisessä opetuksessa (Educación Intercultural Bilingüe, EIB) Boliviassa ja erityisesti kulttuurienvälisen kaksikielisen koulutuksen maisteriohjelmassa (Maestría en Educación Intercultural Bilingüe), jota koordinoi PROEIB Andes -järjestö yhteistyössä Cochabamban Universidad Mayor de San Simónin kanssa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten kulttuurienvälisyys määritellään ja mitä se käytännössä merkitsee opetuksen eri osa-alueilla: sisällöissä, opetusmetodeissa ja -materiaaleissa sekä arvioinnissa. Koska kulttuurienvälisen kaksikielisen opetuksen toteutus ja tutkiminen eri Latinalaisen Amerikan maissa on tähän asti painottunut lähes yksinomaan perusopetukseen, pyrin työssäni keskittymään kulttuurienvälisyyden ilmentymiin nimenomaan bolivialaisessa korkeakoulukontekstissa. Tutkielman aineistona on käytetty kahdeksaa EIB -asiantuntijoiden teemahaastattelua, jotka FM Eila Isotalus on tehnyt Boliviassa vuonna 2004. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriasidonnaista eli abduktiivista sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkielman teoriatausta koostuu yhtäältä kulttuurienvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen liittyvien käsitteiden määrittelystä, ja toisaalta kulttuurienväliseen opetukseen liittyvien mallien esittelystä. Aineiston analyysissä avuksi on ollut etenkin James A. Banksin teoria monikulttuurisen opetuksen viidestä ulottuvuudesta, joiden kautta on voitu pohtia kulttuurienvälisyyden toteutumista opetuksen eri osa-alueilla ja nostaa esille bolivialaisen kulttuurienvälisen opetuksen erityispiirteitä. Aineiston analyysissä ilmenee, että kulttuurienvälisyyden käsitteen määrittely on vahvasti kontekstisidonnainen ja jatkuva prosessi, johon vaikuttavat eri toimijoiden näkemykset ja vaatimukset. EIB -asiantuntijoiden esittämät määrittelyt voidaan jakaa makro- ja mikrososiaaliseen kategoriaan sen mukaan, nähdäänkö kulttuurienvälisyys ensisijaisesti yhteiskunnallisena vai yksilötason käsitteenä. Aineistossa korostuu ajatus latinalaisamerikkalaisesta kulttuurienvälisyydestä poliittisena käsitteenä, jonka keskiössä on vaatimus yhteiskunnallisten valtasuhteiden muutoksesta. Yksi suurimmista haasteista kulttuurienvälisyyden toteuttamisessa bolivialaisessa korkeakouluopetuksessa ovat akateemiseen kulttuuriin liittyvät perinteet, jotka vaikeuttavat uusien toimintatapojen omaksumista. Kulttuurienvälisyys opetuksessa on toistaiseksi tarkoittanut etupäässä sisältöjen monipuolistamista lisäämällä opetusohjelmiin elementtejä paikallisista kulttuureista. Tärkeänä askeleena EIB:n kehityksessä voidaan pitää painopisteen siirtymistä sisältökysymyksistä kulttuurienvälisten opetusmetodien luomiseen. Näiden opetusmenetelmien tulisi pohjautua ymmärrykseen oppimisesta kokonaisvaltaisena, yhteisöllisenä prosessina ja siten kuroa umpeen kuilua koulun ja yhteisöjen arkielämän välillä. Opetusmenetelmien ja -materiaalien suhteen keskeinen kulttuurienvälisyyteen liittyvä kysymys on intiaanikansojen suullisen kulttuurin ja tiedon jakamisen perinteiden hyödyntäminen opetuksessa. Maisteriohjelman opiskelijoiden arvioinnissa pyritään huomioimaan yksilön kokonaisvaltainen kehitys pelkkien opintosuoritusten sijasta, mutta arvosanoihin pohjautuvasta arvostelukäytännöstä ei ole toistaiseksi voitu luopua yliopiston vaatimusten vuoksi. Kaiken kaikkiaan kulttuurienvälisyyden toteuttaminen EIB:ssä ja maisteriohjelmassa on pitkän tähtäimen prosessi, joka vaatii perinteisten opetuskäytäntöjen kyseenalaistamista ja korkeakouluopetuksessa myös akateemisen kulttuurin haastamista. On oleellisen tärkeää, että prosessiin osallistuvat asiantuntijoiden ohella myös esimerkiksi opiskelijat, intiaaniyhteisöt ja -järjestöaktiivit.

Customer Value Formation in Practice: A Practice-Theoretical Approach

This thesis introduces a practice-theoretical approach to understanding customer value formation to be used in the field of service marketing and management. In contrast to current studies trying to understand value formation by analysing customers as independent actors and thinkers, it is in this work suggested that customer value formation can be better understood by analysing how value is formed in the practices and contexts of the customers. The theoretical approach developed in this thesis is applied in an empirical study of family cruises. The theoretical analysis in this thesis results in a new approach for understanding customer value formation. Customer value is, according to this new approach, something that is formed in practice, meaning that value is formed in constellations of the customer and contextual elements like tools, physical spaces and contextually embedded images and know-how. This view is different from the current views that tend to see value as subjectively created, co-created, perceived or experienced by the customer. The new approach has implications on how we view customer value, but also on the methods and techniques we can use to understand customer value in empirical studies. It is also suggested that services could in fact be reconceptualised as practices. According to the stance presented in this thesis the empirical analysis of customer value should not focus on individual customers, but should instead take the contextual entity of practices as its unit of analysis. Therefore, ethnography is chosen as a method for exploring how customer value is formed in practice in the case of family cruises on a specific cruise vessel. The researcher has studied six families, as well as the context of the cruise vessel with various techniques including non-participant observation, participant observation and interviews in order to create an ethnographic understanding of the practices carried out on board. Twenty-one different practices are reported and discussed in order to provide necessary insight to customer value formation that can be used as input for service development.