Corporate Funding on the European Debt Capital Market

The integrated European debt capital market has undoubtedly broadened the possibilities for companies to access funding from the public and challenged investors to cope with an ever increasing complexity of its market participants. Well into the Euro-era, it is clear that the unified market has created potential for all involved parties, where investment opportunities are able to meet a supply of funds from a broad geographical area now summoned under a single currency. Europe’s traditionally heavy dependency on bank lending as a source of debt capital has thus been easing as corporate residents are able to tap into a deep and liquid capital market to satisfy their funding needs. As national barriers eroded with the inauguration of the Euro and interest rates for the EMU-members converged towards over-all lower yields, a new source of debt capital emerged to the vast majority of corporate residents under the new currency and gave an alternative to the traditionally more maturity-restricted bank debt. With increased sophistication came also an improved knowledge and understanding of the market and its participants. Further, investors became more willing to bear credit risk, which opened the market for firms of ever lower creditworthiness. In the process, the market as a whole saw a change in the profile of issuers, as non-financial firms increasingly sought their funding directly from the bond market. This thesis consists of three separate empirical studies on how corporates fund themselves on the European debt capital markets. The analysis focuses on a firm’s access to and behaviour on the capital market, subsequent the decision to raise capital through the issuance of arm’s length debt on the bond market. The specific areas considered are contributing to our knowledge in the fields of corporate finance and financial markets by considering explicitly firms’ primary market activities within the new market area. The first essay explores how reputation of an issuer affects its debt issuance. Essay two examines the choice of interest rate exposure on newly issued debt and the third and final essay explores pricing anomalies on corporate debt issues.

With Good Reputation Size Does not Matter: Issue Frequency and the Determinants of Debt Maturity

This paper examines empirically the effect firm reputation has on the determinants of debt maturity. Utilising data from European primary bond market between 1999 and 2005, I find that the maturity choice of issuers with a higher reputation is less sensitive to macroeconomic conditions, market credit risk-premiums, prevailing firm credit quality and size of the debt issue. The annualised coupon payments are shown to be a significant factor in determining the debt maturity and reveal a monotonously increasing relationship between credit quality and debt maturity once controlled for. Finally, I show that issuers lacking a credit rating have an implied credit quality positioned between investment-grade and speculative-grade debt.

Tunne, taistele tai taivu : synnytys ja valta Foucault'n näkökulmasta verkkokeskustelussa

Kun synnytyksessä mikään ei suju suunnitelmien mukaan, mistä oikeastaan on kysymys? Kenellä on valta synnytyksessä ja miten se jaetaan? Pro gradu -työssäni yritän ratkaista tätä oman pettymykseni herättämää kysymystä Michel Foucault'n valtakäsityksien avulla. Työlleni erityisen tärkeitä ovat ranskalaisfilosofin teoriat vallan osapuolten välisistä kamppailuista, vallan ja tiedon suhteesta sekä vallasta mahdollisuuksien hallintana. Foucault'sta inspiroituneilta hallinnan analyytikoilta Nikolas Roselta ja Mitchell Deanilta saan käytännön apua analyysin tekemiseen aineistolähtöisen tulkinnan keinoin. Heidän neuvostaan keskityn miten-kysymyksiin sekä sanoihin asioiden mahdollistajana. Aineistonani käytän erään aktiivisuutta ja luottamuksellisuutta vaalivan keskustelupalstan Synnyttäjän oikeudet -aiheista keskustelua. Analyysin alku nosti keskustelusta kolme selkeää tapaa synnytyksen ja vallan hahmottamiseen: luonnon ja synnyttäjän voimia korostavan, taisteluasennetta kannattavan sekä sopuisaa, tyydyttävää elämystä toivovan. Tämä on kuitenkin vasta johtolanka, jonka seuraamisessa tarvitsen tutkimuskirjallisuutta sekä teoreettisen viitekehyksen tukea. Tärkeimpiä hyödyntämiäni tekstejä ovat Foucault'n The Subject and Power (2000a) ja Truth and Power (2000b) sekä synnyttämisen mahdollisuuksia pohtivat teokset, kuten Johanna Ruusuvuoren Synnyttämisen suuntia (1992) ja Robbie Davis-Floydin ja Carolyn Sargentin toimittama Childbirth and Authoritative Knowledge (1997). Teorian, tutkimustulosten ja aineistoni perusteella väitän, että synnytyksen ja vallan suhteessa on kysymys auktoriteetin ja itsehallinnan erilaisista kohtaamistavoista. Tiedon ja vallan järkähtämätön suhde on pönkittänyt synnytyssalin auktoriteeteille tukevan aseman, jota ei helposti heiluteta. Yrittää silti voi ja pitääkin, ainakin keskustelijoideni mielestä. Naiset synnyttävät uusia kansalaisia lääketieteen valvonnassa, mutta he tekevät sen omillakin ehdoillaan, omien tavoitteidensa toteuttamiseksi. Verkon kautta synnytyksen vaihtoehdot ovat levinneet ja jättäneet jälkensä myös perinteisen synnytyskulttuurin pintaan. Yksien totuudet ovat kuitenkin toisten totuuksia arvokkaampia, kuten Tammisaaren synnytysosaston sulkeminen osoittaa.