Koulun profiloitumisen haavoittuvuus : Tapaustutkimus opettajien vaihtuvuuden vaikutuksista Montessori-menetelmää soveltavassa yhdysluokassa 1-2

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää koulujen profiloitumisen ja opettajien vaihtuvuuden välistä yhteyttä. Nykyisen koulutuspolitiikan mukaisesti koulujärjestelmämme päätäntävalta on siirtynyt yhä enemmän koulujen tasolle ja mahdollistaa siten kouluille oikeuden päättää melko itsenäisesti tarjoamansa opetuksen sisällöistä, tavoitteista ja menettelytavoista. Kouluilla on myös oikeus laatia omat opetussuunnitelmansa ja näin profiloitua haluamalleen painotusalueelle. Työvoiman liikkuvuuden myötä myös opettajat vaihtavat työpaikkaansa. Käytännössä tämä tarkoittaa opettajien siirtymistä kouluista ja tehtävistä toisiin eripituisten työskentelyjaksojen jälkeen. Tällaisesta vaihtuvuudesta ja sen vaikutuksista koulun työskentelyilmapiiriin sekä kaikkiin koulumaailman osapuoliin voidaan kuitenkin olla montaa eri mieltä. Erityisesti vaikutukset johonkin pienempään opetusyksikköön voivat olla melkoiset. Tutkimus toteutettiin eräässä helsinkiläisen ala-asteen koulussa, keskittyen opettajien vaihtuvuuden tarkasteluun Montessori-pedagogiikalla opetettavassa yhdysluokassa. Tutkimukseen sisällytettiin Montessori-luokan oppilaat, heidän vanhempansa sekä koulun opettajat. Tutkimus suoritettiin kirjallisuuteen perehtyen, luokkaa observoiden, oppilaita ja opettajia haastatellen sekä vanhemmilla kirjoitelmia teettäen. Aineiston suppeuden ja tutkimuksen case study -luonteen vuoksi vaihtuvuuden moninaisia vaikutuksia ilmentäviä tutkimustuloksia ei kuitenkaan voida yleistää. Avainsanat: profiloituminen, vaihtuvuus, vaihtuvuuden vaikutukset, Montessori-pedagogiikka Keywords: profilation, changing, effects of changing, Montessori method

3 - 5-vuotiaiden lukemaan oppiminen : montessorivälineet kielellisen tietoisuuden ja varhaisen lukitaidon edistäjinä

Aims. The beginning point of this research was confusion between studies claiming, that children mature Metalinguistic to read at 6-7 of age, and the fact, that in Montessori playschools children easily start writing and reading at age 3 to 5. Aim was also find out how conception of slow Metalinguistic development has started, and if there is some evidence of phoneme awareness of reading of young children in the field of research of reading. Aim was also seek evidence of the sensitive period of reading as Montessori described it. The research also wanted to turn up, if phoneme awareness only develops in children, who work with graphemes and with reading, or could it be found in children, who do not. The mean was to research how the Montessori reading material supports child’s Metalinguistic development, when child begins learning to read. The research plans to represent knowledge about how young children learn to write and read. Methods. Research performed in ordinary kindergarten and in Montessori playschool in Espoo. In kindergarten observed six children, age 3-4, at eight grapheme-rhyme sessions from January to April 2007, and conducting a test based on Chaney’s (1992) study of phoneme awareness of young children. In Montessori kindergarten were observed 17 children about their phoneme awareness and reading competition from January 2007 to March 2008. Their developments in reading were also measured three times from 1.9.07 to 20.3.08 with classification constructed for this study, loosely based on Chall’s (1983) reading stages. The Montessori reading material was analyzed about the influence they have to a child’s Metalinguistic development. This was done based to theory and its concepts from the field of research of reading; phoneme awareness, morphological, syntactical and semantic consciousness. Results and conclusions. Research proved that children 3-5 have naturally developed phoneme awareness. In kindergarten and in Montessori playschool children between 2 and 4 could do phoneme synthesis, and in the latter they also could do phoneme segmentation of words. Montessori reading material guided children gradually, except to read, also to observe and absorb Metalinguistic knowledge. Children learned to write and read. At the last evaluating day almost 50 % of children write and read clauses or stories, and 82 % could read at least words. Children can develop Metalinguistic awareness, while using the Montessori materials for learning to write and read. To reach literacy is easy for children because of their phoneme awareness.

Montessorivälineet esiopetuksessa : Montessoriohjaajakoulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien käsityksiä montessorivälineiden soveltuvuudesta esiopetuksessa

Tutkimuksessa selvitettiin montessorivälineiden soveltuvuutta suomalaiseen esiopetukseen montessoriohjaajakoulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien arvioimina. Tutkimuksen ensimmäisenä tehtävänä oli selvittää, missä määrin montessorivälineitä käytettiin esiopetuksessa. Tutkimuksessa kartoitettiin montessorivälineiden osuutta vastaajien lapsiryhmien toimintamateriaaleista sekä mahdollisia esteitä niiden määrän lisäämiselle. Samoin selvitettiin, kuinka tärkeäksi montessorivälineiden merkitys koettiin opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumisessa. Lisäksi kartoitettiin montessorivälineiden käytön laajuutta vastaajien työyhteisössä sekä mahdollisia esteitä välineiden laajemmalle käytölle. Tutkimuksen toisena tehtävänä oli selvittää, miten montessorivälineet tukevat lapsikeskeiselle esiopetukselle asetettuja tavoitteita yksilöllisyyden, sosiaalisten taitojen kehittymisen, omatoimisuuden ja aktiivisuuden, leikin merkityksen sekä välineistön monipuolisuuden suhteen. Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin mahdollisimman kattavasti ne montessoriohjaajat, jotka olivat saaneet myös lastentarhanopettajakoulutuksen. Kohderyhmä käsitti 74 henkilöä. Tutkimus suoritettiin postikyselynä joulukuussa 1996 ja tammikuussa 1997. Tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 79,3 %. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että montessorivälineiden osuus vastaajien lapsiryhmien käytössä olevista toimintamateriaaleista oli merkittävä. Tämä korostui erityisesti montessoripäiväkodeissa, -leikkikouluissa ja päiväkodin montessoriryhmissä. Kaikissa toimipaikoissa montessorivälineitä ei ollut riittävästi, vaikka kiinnostus niitä kohtaan oli suuri. Montessorivälineiden osuuden lisäämistä vaikeuttivat mm. taloudelliset esteet. Montessorivälineiden merkitys opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumisenkannalta osoittautui tärkeäksi. Tulosten perusteella suppeammallakin montessorivälinemäärällä oli opetussuunnitelman tavoitteiden kannalta suuri merkitys. Montessorivälineiden käytön laajuus vastaajientyöyhteisössä vaihteli toimipaikoittain. Koulutuksen puute ilmeni merkittävimmäksi esteeksi montessorivälineiden laajemmalle käytölle vastaajien työyhteisössä. Tutkimuksen tulosten perusteella montessorivälineillä työskentely tukee vahvasti lapsikeskeisen esiopetuksen kannalta tärkeitä tavoitteita yksilöllisyyden, omatoimisuuden ja aktiivisuuden sekä sosiaalisten taitojen kehittymisen suhteen. Montessorivälineiden katsottiin soveltuvan hyvin esiopetukseen myös monipuolisuutensa ansiosta. Leikin merkitys ei montessorivälineillä työskentelyssä ollut keskeisessä asemassa. Sen sijaan montessorivälineillä työskentelyssä painottuivat leikki, työ ja oppiminen. Avainsanat: Montessori-pedagogiikka, montessorivälineet, lapsikeskeinen esiopetus, toimintamateriaalit Keywords: Montessori-pedagogy, Montessori materials, child-centered pre-school education, activity mater