Knowledge Transfer within Western Multinationals' Subsidiary Units in China and Finland - The Impact of Headquarter Control Mechanisms, Subsidiary Location and Social Capital (summary section only)

It is suggested that the ability and practices of how the multinational corporation (MNC) manages knowledge transfer among its geographically dispersed subsidiary units are crucial for the building and development of firm competitive advantage. However, cross-border transfer of valuable organizational knowledge is likely to be problematic and laborious, especially within diversified and differentiated MNCs. Using data collected from 164 western multinational companies’ subsidiary units located in China and Finland, this study aims to investigate cross-border knowledge transfer within the MNC. It explores a number of factors that influence the transfer of knowledge among units in the differentiated MNC. The study consists of five individual papers. Paper 1 investigates a range of organizational mechanisms that may positively influence a subsidiary’s propensity to undertake knowledge transfers to other parts of the corporation. Paper 2 explores the impact of subsidiary location on the motivational dispositions of knowledge receiving units to value and accept knowledge from subsidiaries located in economically less advanced countries. Paper 3 examines the influence of social capital variables on knowledge transfer in dyadic relationships between foreign-owned subsidiaries and their sister and patent units. Paper 4 provides some initial insights into potentially different effects of trust and shared vision in intra-organizational vs. inter-organizational relationships. Using a case study setting, Paper 5 explores means and mechanisms used in transferring human resource management practices to Western MNCs’ business units in China from a cultural perspective. The results of the study show that MNC management through choices regarding organizational controls can encourage and enhance corporate-internal knowledge transfer. It also finds evidence that more knowledge is transferred from subsidiaries located in an industrialized country (e.g., Finland) than subsidiaries located in a developing country (e.g., China). While the study has highlighted the importance of social capital in promoting knowledge transfer, it has also uncovered some new findings that the effect of trust and shared vision may be contingent upon different contexts. Finally, in Paper 5, a number of mechanisms used in transferring selected HRM practices and competences to the Chinese business units have been identified. The findings suggest that cultural differences should be taken into consideration in the choice and use of different transfer mechanisms.

Cross-Border Competence Management in Emerging Markets: Voices from China and Russia

This book is on cross-border competence management in Russia and China. Corporations are facing a number of problems and challenges in their international operations, to which there typically are no simple solutions. For instance, they need to understand and respond to cultural and institutional diversity and ascertain that their foreign units are integrated with the rest of the corporation. Throughout this report we will discuss a range of challenges confronting firms as they seek to develop their capabilities to operate internationally. Some of the challenges are clearly case specific, and although this book aims to offer research-based advice to practicing managers there is a potential danger in applying lessons from other companies to the own firm. Our hope is that our analyses of the challenges facing Finnish corporations in China and Russia reported together with extensive quotes from our interviews and insights from other recent studies will help readers draw their own conclusions as to how to deal with issues related to competence management across borders. With this book we also aspire to contribute to the academic literature by providing new insights into cross-border competence management in general and the operations of Finnish corporations in Russia and China in particular.

Requirements for information management system in agricultural contracting

Menneinä vuosikymmeninä maatalouden työt ovat ensin koneellistuneet voimakkaasti ja sittemmin mukaan on tullut automaatio. Nykyään koneiden kokoa suurentamalla ei enää saada tuottavuutta nostettua merkittävästi, vaan työn tehostaminen täytyy tehdä olemassa olevien resurssien käyttöä tehostamalla. Tässä työssä tarkastelun kohteena on ajosilppuriketju nurmisäilörehun korjuussa. Säilörehun korjuun intensiivisyys ja koneyksiköiden runsas määrä ovat työnjohdon kannalta vaativa yhdistelmä. Työn tavoitteena oli selvittää vaatimuksia maatalouden urakoinnin tueksi kehitettävälle tiedonhallintajärjestelmälle. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 12 urakoitsijaa tai yhteistyötä tekevää viljelijää. Tutkimuksen perusteella urakoitsijoilla on tarvetta tietojärjestelmille.Luonnollisesti urakoinnin laajuus ja järjestelyt vaikuttavat asiaan. Tutkimuksen perusteella keskeisimpiä vaatimuksia tiedonhallinnalle ovat: • mahdollisimman laaja, yksityiskohtainen ja automaattinen tiedon keruu tehtävästä työstä • karttapohjaisuus, kuljettajien opastus kohteisiin • asiakasrekisteri, työn tilaus sähköisesti • tarjouspyyntöpohjat, hintalaskurit • luotettavuus, tiedon säilyvyys • sovellettavuus monenlaisiin töihin • yhteensopivuus muiden järjestelmien kanssa Kehitettävän järjestelmän tulisi siis tutkimuksen perusteella sisältää seuraavia osia: helppokäyttöinen suunnittelu/asiakasrekisterityökalu, toimintoja koneiden seurantaan, opastukseen ja johtamiseen, työnaikainen tiedonkeruu sekä kerätyn tiedon käsittelytoimintoja. Kaikki käyttäjät eivät kuitenkaan tarvitse kaikkia toimintoja, joten urakoitsijan on voitava valita tarvitsemansa osat ja mahdollisesti lisätä toimintoja myöhemmin. Tiukoissa taloudellisissa ja ajallisissa raameissa toimivat urakoitsijat ovat vaativia asiakkaita, joiden käyttämän tekniikan tulee olla toimivaa ja luotettavaa. Toisaalta inhimillisiä virheitä sattuu kokeneillekin, joten hyvällä tietojärjestelmällä työstä tulee helpompaa ja tehokkaampaa.