Finnish Dosimetric Practice for Epithermal Neutron Beam Dosimetry in Boron Neutron Capture Therapy

Boron neutron capture therapy (BNCT) is a form of chemically targeted radiotherapy that utilises the high neutron capture cross-section of boron-10 isotope to achieve a preferential dose increase in the tumour. The BNCT dosimetry poses a special challenge as the radiation dose absorbed by the irradiated tissues consists of several dose different components. Dosimetry is important as the effect of the radiation on the tissue is correlated with the radiation dose. Consistent and reliable radiation dose delivery and dosimetry are thus basic requirements for radiotherapy. The international recommendations for are not directly applicable to BNCT dosimetry. The existing dosimetry guidance for BNCT provides recommendations but also calls for investigating for complementary methods for comparison and improved accuracy. In this thesis the quality assurance and stability measurements of the neutron beam monitors used in dose delivery are presented. The beam monitors were found not to be affected by the presence of a phantom in the beam and that the effect of the reactor core power distribution was less than 1%. The weekly stability test with activation detectors has been generally reproducible within the recommended tolerance value of 2%. An established toolkit for epithermal neutron beams for determination of the dose components is presented and applied in an international dosimetric intercomparison. The measured quantities (neutron flux, fast neutron and photon dose) by the groups in the intercomparison were generally in agreement within the stated uncertainties. However, the uncertainties were large, ranging from 3-30% (1 standard deviation), emphasising the importance of dosimetric intercomparisons if clinical data is to be compared between different centers. Measurements with the Exradin type 2M ionisation chamber have been repeated in the epithermal neutron beam in the same measurement configuration over the course of 10 years. The presented results exclude severe sensitivity changes to thermal neutrons that have been reported for this type of chamber. Microdosimetry and polymer gel dosimetry as complementary methods for epithermal neutron beam dosimetry are studied. For microdosimetry the comparison of results with ionisation chambers and computer simulation showed that the photon dose measured with microdosimetry was lower than with the two other methods. The disagreement was within the uncertainties. For neutron dose the simulation and microdosimetry results agreed within 10% while the ionisation chamber technique gave 10-30% lower neutron dose rates than the two other methods. The response of the BANG-3 gel was found to be linear for both photon and epithermal neutron beam irradiation. The dose distribution normalised to dose maximum measured by MAGIC polymer gel was found to agree well with the simulated result near the dose maximum while the spatial difference between measured and simulated 30% isodose line was more than 1 cm. In both the BANG-3 and MAGIC gel studies, the interpretation of the results was complicated by the presence of high-LET radiation.

Koulun kestävän kehityksen työn merkitys kiinteistön jätehuollossa Case: Helsingin peruskoulujen jätekustannukset ja -määrät

Koulujen kestävän kehityksen työllä tarkoitetaan ekologiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen pohjautuvaa ympäristökasvatusta. Helsingissä peruskoulujen kestävän kehityksen työvälineet (ympäristökartoitukset ja – ohjelmat) ovat perustuneet koulujen ympäristöasioiden suunnitteluun, opetussuunnitelmien toteutumiseen ja ylläpitotoimintoihin, kuten jätehuoltoon. Opetusvirasto käytti vuosina 2005 ja 2009 ympäristötoiminnan arvioinnissa ympäristötasokuvauksia 1-3, joista arvosana 3 kuvaa ympäristöasioissa edistyneintä koulua. Tutkielman tavoitteena on tutkia ympäristötoiminnan tasojen perusteella ryhmiteltyjen peruskoulujen välisiä eroja jätekustannuksissa ja – määrissä (euroa/henkilö ja kg/henkilö) ja löytää mahdollisesti eroihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman toimeksiantajana on 4V-Välitä, vaikuta, viihdy, voi hyvin – hanke, jonka yhtenä toiminnan osa-alueena on koulujen kestävän kehityksen työ. Tuloksista tullaan johtamaan tietoa Opetusviraston sekä muiden tahojen, kuten HSY:n ja Palmian ympäristötyöhön sekä Kiinteistöviraston Tilakeskuksen hallinnassa olevien koulukiinteistöjen jätehuollon kehittämiseen. Tutkimusaineistoina käytettiin Helsingin peruskoulujen vuoden 2009 jätekustannuksia ja tutkielman yhteydessä kerätyn jäteseurannan tuloksia vuodelta 2010. Jätekustannus- ja jätemääräaineistot yhdistettiin vuoden 2009 ympäristötoiminnan tasoluokitusten perusteella otokseksi (n=64). Lopullinen jätekustannus- ja jätemääräanalyysi tehtiin 29 koulun otoksella, josta oli rajattu pois kiinteistöt, joilla on koulun toiminnan lisäksi muita käyttötarkoituksia. Analyysiin sisällytettiin myös tarkempi tarkastelu koulujen seka- ja biojätejakeiden kustannuksista ja määristä. Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että eri ympäristötasoisten peruskoulujen välillä on huomattavia euro- ja kilomääräisiä eroja henkilöä kohden lasketuissa jätekustannuksissa ja –määrissä. Kokonaisjätemäärässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta tarkasteluvuosien välillä, mutta lajittelu näyttäisi kuitenkin tehostuneen. Tulosten perusteella ympäristöasioissa edistyneiden tason 3 koulujen keskimääräiset sekajätemäärät ja -kustannukset olivat pienimmät tasojen 1 ja 2 kouluihin verrattuna. Biojätemäärät ja –kustannukset olivat suurimmat tason 2 kouluissa. Jätekustannuksiin ja – määriin näyttäisivät vaikuttavan jäteastioiden määrien, kokojen ja tyhjennysrytmien optimointi sekä jäteastioiden täyttöasteet. Peruskoulujen tulisi keskittyä kestävän kehityksen työn avulla jätteiden synnyn ehkäisyyn ja vähentämiseen, jotta jätekustannuksetkin vähentyisivät jätehuollon kehittämistoimenpiteiden seurauksena.