But if you desire God and His Messenger : The concept of choice in Sahih al-Bukhari

The aim of this dissertation is to discuss the concept of choice in the most important collection of Islamic traditions, Sahih al-Bukhari. The author of the collection, Muhammad ibn Isma'il al-Bukhari, lived between 810-870. My starting point is the collection of texts as it is now in its normative, established form. I read the hadiths as pieces of reality, not as statements about reality. The historicity of the texts has no role at all in my analysis. Part I sketches out the hagiography of the life and work of the author and provides a short history of the development of hadith literature and the processes of collecting and classifying the texts are discussed briefly. Part one ends with the presentation of my way of using rhetorical analysis as a methodological tool. Part II introduces my analysis of the concept of choice. It is divided into ten chapters, each concentrating on one hadith cluster. Part II ends with a discussion of the philosophy of free will and predestination in early Islam. Hadith literature is often considered as a representative of predestinarian theology compared to the Qur'an which emphasises the reponsibility of people of their own acts. In my conclusions I suggest that accoding to the texts in Sahih al-Bukhari, people do deal with real choices in their lives. The collection includes both strictly predestinarian texts but it also compises texts which claim that people are demanded to make real choices, even choices concerning life and death.

Text and Intensification of Its Impact in Chishti Samā`

In my master’s thesis I analyse mystical Islamic poetry in ritualistic performance context, samā` , focusing on the poetry used by the Chishti Sufis. The work is based on both literary sources and ethnographic material collected in India. The central textual source is Surūd-i Rūhānī, a compilation of mystical poetry. Textual sources, however, can be understood properly only in relation to the living performance context and therefore I also utilise interviews of Sufis and performers of mystical music and recordings of samā` assemblies along with texts. First part of the thesis concentrates on thematic overview of the poems and the process of selecting a suitable text for performance. The poems are written in three languages, viz. in Persian, Urdu and Hindi. Among the authors are both Sufis and non-Sufis. The poems, mystical and non-mystical alike, share the same poetic images and they acquire a mystical meaning when they are set to qawwali music and performed in samā` assemblies. My work includes several translations of verses not previously translated. Latter part of the thesis analyses the musical idiom of qawwali and the ways in which the impact of text on listeners is intensified in performance. Typically the intensification is accomplished in the level of a single poem through three different techniques: using introductory verses, inserting verses between the verses of the main poem and repeating individual units of text. The former two techniques are tied to creating a mystical state in the listeners while the latter aims at sustaining it. It is customary that a listener enraptured by mystical experience offers a monetary contribution to the performers. Thus, intensification of the text’s impact aims at enabling the listeners to experience mystical states.

Coordinated Verb Pairs in Texts

This dissertation discusses the relation between lexis, grammar and textual organisation. The major premise adopted here is that grammatical structures are motivated both by semantic potential of words and by text-pragmatic demands. In other words, it is argued that grammatical structures form the interface between lexis and textual organisation, and that linguistic analysis should not concentrate on analysing grammatical structures in isolation, independent of context. From this point of view, grammatical structures are said to be 'well-formed' only in relation to the context they occur in. This study is based on a corpus of three million words of recent Finnish fiction from which all the occurrences of the coordinated verb pairs ([V ja V] -pairs]) containing one of the intransitive motion verbs 'lähteä' (to go), 'mennä' (to go), 'päästä' (to get into), 'nousta' (to get up), and 'laskea' (to go down), were extracted. This set of verbs was established using methods described in earlier work by Lagus & Airola (2001, and 2005). The quantitative analysis of the [V ja V] -pairs was used to carry out a qualitative analysis of individual texts. In analysing the texts, an analogy was made between musical and textual structure. The results show among others that individual verbs specialise in different functions when occurring in coordinated verb pairs. One aspect was that those verb pairs including the verb 'nousta' tend to function as markers of textual boundaries and thus reflect the organisation of narrative substance. The verb 'mennä' has weakened literal meanings, but strengthened modal meanings when occurring in [V ja V] -pairs, and, in many cases, the verb 'lähteä' in [V ja V] -pairs function as an aspectual marker rather than a pure verb of motion. That there is a gradient from the concrete sense of motion into more differentiated senses of a verb in [V ja V] -pairs alongside the structure-creating potential of the [V ja V] -pairs themselves suggest an ongoing grammaticalisation process of the patterns discussed.

Style and Readability in Football Texts

Tutkielmassa tarkastellaan jalkapallokieltä erikoiskielenä tyylintutkimuksen näkökulmasta. Tutkimusaineistoksi on valittu kuusi noin 2000 sanan pituista otosta erilaisista jalkapalloa käsittelevistä teksteistä, joista kolme on kirjoitettu suomeksi ja kolme englanniksi. Työssä pyritään selvittämään, mitä eroa yleiskieltä lähestyvillä ja erikoiskieliksi katsottavilla jalkapalloteksteillä on ja kuinka jalkapallokieli erikoiskielenä vertautuu muihin erikoiskieliin. Tutkimukseen sisältyy lisäksi tutkittuja tekstejä koskeva kyselyosio. Lopuksi pohditaan sitä, mitä merkitystä saadulla tiedolla on kääntämiselle. Käytetty tutkimustapa on luonteeltaan melko kvantitatiivinen, ja se pohjautuu pitkälti käsityksiin hyvästä luettavuudesta. Ensin teksteistä lasketaan keskimääräinen lausepituus, eri sanaluokkien frekvenssejä sekä aktiivi- ja passiivimuodossa olevien verbien suhde. Tämän jälkeen pohditaan, mitä merkitystä tuloksilla voisi olla tekstien tyylille ja luettavuudelle. Tekstit annetaan vielä luettaviksi koehenkilöille, jotka vastaavat tekstit luettuaan tyyliä ja luettavuutta koskevaan kyselyyn. Lopulta kyselyn tuloksia verrataan tyylianalyysin avulla saatuihin tuloksiin. Analysoiduista teksteistä saadut tulokset eivät vastaa aiemmin erikoiskielistä saatuja tuloksia, eikä jalkapallon erikoiskielestä synny kiistatonta kokonaiskuvaa. Substantiivien määrä etenkin suomenkielisissä jalkapalloteksteissä on niin suuri, että se vaikuttaa tekstien luettavuuteen ja tyyliin. Teksteissä käytetyt virkkeet eivät toisaalta ole kovin pitkiä tai monimutkaisia, mikä yhdistää jalkapallokieltä ja muissa urheilulajeissa käytettyä kieltä. Englanninkielisissä teksteissä käytetään enemmän adjektiiveja ja anaforista viittausta kuin suomenkielisissä, mikä on huomionarvoista käännöksissä, koska suomalaisilla kirjoittajilla vaikuttaisi analysoitujen tekstien perusteella todellakin olevan taipumusta substantiivien liialliseen käyttöön. Kyselystä saadut tulokset eivät vastaa frekvenssianalyyseistä saatuja tuloksia, ja kysely paljastaa myös sen, ettei lukunopeus ole aina luotettava luettavuuden mittari. Jos aihetta tutkittaisiin lisää, olisi tutkimusaineiston syytä olla laajempi, jotta saataisiin kouriintuntuvampia tuloksia. Mikäli tutkitaan myös tekstien luettavuutta, on syytä ottaa huomioon, ettei lukunopeuden mittaaminen ole välttämättä luotettava menetelmä luettavuuden toteamiseksi. Avainsanat Nyckelord Keywords Tyyli, luettavuus, rekisteri, tekstilaji, erikoiskielet, tyylintutkimus Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited Käännöstieteen laitoksen kirjasto

Making sense of a transnational merger: Media texts and the (re)construction of power relations

In this study of symbolic power relations in a transnational merger, we suggest that the popular media can provide a significant arena for (re)constructing national identities and power in this kind of dramatic industrial restructuring, and are an under-utilized source of empirical data in research studies. Focusing on the press coverage of a recent Swedish-Finnish merger, we specify and illustrate a particular feature of discursive (re)construction of asymmetric power relations; superior (Swedish) and inferior (Finnish) national identities, which, we argue, are embedded in the history of colonization and domination between the two nations. The findings of the present study lead us to suggest that a lens taken from post-colonial theory is particularly useful in understanding the wider symbolic power implications of international industrial restructuring.

Global capitalism meets national spirit: Discourses in media texts on a cross-border acquisition

In this article, the authors explore media coverage of a recent acquisition across national borders. Their starting point is that the media represent a key arena of “discursive strategizing” for actors such as corporate managers. They illustrate and specify how global capitalism, as discourse relying on economic and financial rationale and exemplified here by the acquiring firm’s attempts to expand, meets national spirit, exemplified here by the complexity in selling the acquisition target to foreigners. The main contribution of this study lies in identifying how key actors draw on and mobilize rationalistic and nationalistic discourses in public discussion. The analysis illustrates that the same actors can draw on different—even contradictory—discourses at different points in time. Furthermore, different actors—even with opposing objectives—may draw on the same discourse in legitimizing their positions and pursuing specific ends.

On the force potential of strategy texts: a critical discourse analysis of a strategic plan and its power effects in a city organization

Despite increasing interest in the discursive aspects of strategy, few studies have examined strategy texts and their power effects. We draw from Critical Discourse Analysis to better understand the power of strategic plans as a directive genre. In our empirical analysis, we examined the creation of the official strategic plan of the City of Lahti in Finland. As a result of our inductive analysis, we identified five central discursive features of this plan: self-authorization, special terminology, discursive innovation, forced consensus and deonticity. We argue that these features can, with due caution, be generalized and conceived as distinctive features of the strategy genre. We maintain that these discursive features are not trivial characteristics; they have important implications for the textual agency of strategic plans, their performative effects, impact on power relations and ideological implications.

On the Discursive Construction of Corruption: A Critical Analysis of Media Texts

While extant studies have greatly advanced our understanding of corruption, we still know little of the processes through which specific practices or events come to be labeled as corruption. In a time when public attention devoted to corruption and other forms of corporate misbehavior has exploded, this thesis raises – and seeks to answer – crucial questions related to how the phenomenon is socially and discursively constructed. What kinds of struggles are manifested in public disputes about corruption? How do constructions of corruption relate with broader conceptions of (il)legitimacy in and around organizations? What are the discursive dynamics involved in the emergence and evolution of corruption scandals? The thesis consists of four essays that each employ different research designs and tackle these questions in slightly different theoretical and methodological ways. The empirical focus is on the media coverage of a number of significant and widely discussed scandals in Norway in the period 2003-2008. By illuminating crucial processes through which conceptions of corruption were constructed, reproduced, and transformed in these scandals, the thesis seeks to paint a more nuanced picture of corruption than what is currently offered in the literature. In particular, the thesis challenges traditional conceptions of corruption as a dysfunctional feature of organizations in and of itself by emphasizing the ambiguous, temporal, context-specific, and at times even contradictory features of corruption in public discussions.

Texts "Con and Pro" : The Early Modern Medical Controversy over Tobacco

The habit of "drinking smoke" , meaning tobacco smoking, caused a true controversy in early modern England. The new substance was used both for its alleged therapeutic properties as well as its narcotic effects. The dispute over tobacco continues the line of written controversies which were an important means of communication in the sixteenth and seventeenth century Europe. The tobacco controversy is special among medical controversies because the recreational use of tobacco soon spread and outweighed its medicinal use, ultimately causing a social and cultural crisis in England. This study examines how language is used in polemic discourse and argumentation. The material consists of medical texts arguing for and against tobacco in early modern England. The texts were compiled into an electronic corpus of tobacco texts (1577 1670) representing different genres and styles of writing. With the help of the corpus, the tobacco controversy is described and analyzed in the context of early modern medicine. A variety of methods suitable for the study of conflict discourse were used to assess internal and external text variation. The linguistic features examined include personal pronouns, intertextuality, structural components, and statistically derived keywords. A common thread in the work is persuasive language use manifested, for example, in the form of emotive adjectives and the generic use of pronouns; the latter is especially pronounced in the dichotomy between us and them. Controversies have not been studied in this manner before but the methods applied have supplemented each other and proven their suitability in the study of conflictive discourse. These methods can also be applied to present-day materials.

Making Music, Making Muslims : A Case Study of Islamic Hip Hop and the Discursive Construction of Muslim Identities on the Internet

Hip-hopin juuret juontavat 1970-luvulle Yhdysvaltoihin, mutta hip-hop-kulttuuri ja musiikkityyli ovat sen jälkeen levinneet ympäri maailmaa osana globalisaatiokehitystä. Myös monet nuoret muslimit tekevät nykyään hip-hop-musiikkia, ja yhä useampi tuo myös sanoituksiinsa vaikutteita Islamista ja elämästään muslimina. Musiikin asema on islamissa varsin kiistelty, eikä sitä ole selvästi sallittu (halal) tai kielletty (haram) muslimeilta. Muslimien tekemää hip-hoppia on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän. Tutkielmassa tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin, miten tapaustutkimuksena toimivalla muslimhiphop.com-internetsivustolla argumentoidaan ja konstruoidaan käsityksiä muslimi-identiteetistä. Teoreettisena ja analyyttisenä viitekehyksenä toimii sosiaalikonstruktivistinen näkemys identiteetistä kontekstisidonnaisena sekä puheessa ja teksteissä diskursiivisesti rakentuvana. Tutkielma kyseenalaistaa aiempien tutkimusten oletuksen hip-hopista vaikutuksiltaan yksinomaan positiivisena muslimi-identiteetille sekä muslimeja yhdentävänä tekijänä. Aineisto on kerätty edellä mainitulta sivustolta syksyn 2010 ja kevään 2011 aikana, josta analyysiin on rajattu vain itse sivusto ja sen hip-hoppia käsittelevät osiot. Sivusto ja sen perustaja ovat yhdysvaltalaisia, mutta sivustolla esiteltävien artistien tausta on hyvin monikulttuurinen. Moni on myös maahanmuuttajana nykyisessä kotimaassaan. Aineistossa esiintyviä teemoja ja diskursseja eritellään ja analysoidaan tutkielmassa lainauksien avulla. Sivuston periaatteissa ja artistien esillepääsyn kriteereissä määritellään tarkasti asennoituminen Islamin ja musiikin yhdistämiseen: mikäli sanoitukset ja artistit noudattavat Islamin oppeja, on muslimin sallittua tehdä ja kuunnella tällaista musiikkia. Islam-aiheisen hip-hopin perustellaan olevan ennen kaikkea vaihtoehto valtavirran hip-hopille, jota konstruoidaan aineistossa moraalisesti arveluttavaksi. Hip-hopille sekä muslimeille sallittuja ja kiellettyjä elementtejä erottelevan halal-haram-diskurssin ohella aineistosta nousee esiin opetusdiskurssi. Muslimien tekemän hip-hopin perustellaan edistävän Islamin opettamista erityisesti nuorille muslimeille ja siten vahvistavan positiivista muslimi-identiteettiä. Myös positiivisen muutoksen diskurssia käytetään aineistossa runsaasti liittyen mm. muslimiyhteisöihin sekä muslimeihin kohdistuviin taloudellisiin ja sosiaalipoliittisiin epäkohtiin ja stereotypioihin; musiikin sisältöä ja sen tekemistä perustellaan sen voimalla muuttaa asioita parempaan suuntaan. Monet muslimiartistit kamppailevat yhdistääkseen toisaalta Islamin ja taiteellisen luovuuden ja ilmaisuvapauden, toisaalta menestyäkseen kaupallisesti unohtamatta uskonnollista vakaumustaan. Monilla heistä hip-hop on ollut vahvasti läsnä kasvuympäristössä, mutta sen yhdistäminen Islamin periaatteisiin aiheuttaa kysymyksiä ja kyseenalaistuksia oman musiikillisen ja uskonnollisen identiteetin muodosta ja sisällöstä. Aineiston perusteella monet muslimiartistit ja Islam-aiheista hip-hoppia kuuntelevat muslimit joutuvat jatkuvasti puolustamaan musiikkia siihen kielteisesti suhtautuville muslimeille sekä ei-muslimeille, jotka vierastavat sen uskonnollisuutta. Muslimi-identiteettiä neuvotellaan jatkuvasti, ja se näyttäytyy aineistossa moniulotteisena ja tilanteisesti rakentuvana. Avainsanat: Muslimit, Islam, hip-hop, identiteetti, Internet, diskurssi, diskurssianalyysi