Preventive Dentistry and Dental Education in Iran

The present study investigated the preventive orientation of the dental education system in Iran as reflected in the responses of dental school educators and dental students to a questionnaire survey. Two questionnaires, one for dental school educators and one for senior dental students, were designed and piloted. Of the 15 state dental schools in Iran, 7 were selected using a multi-stage sampling approach, and all the dental school educators and senior dental students in these schools were asked to voluntarily fill in the anonymous questionnaires. Totally, 291 educators (80%) and 270 students (82%) participated in the study. In addition to background information, both questionnaires requested information on knowledge of caries prevention, attitudes towards preventive dentistry and oral health behaviour of the respondents. The students' questionnaire also covered items concerning prevention-oriented practice, study motives, and career preferences. Contrary to knowledge and attitudes of the students, those of the educators' were positively associated with some of their academic and personal background characteristics. Women were more likely to report favourable oral self-care habits than men. The other determinants of oral health behaviour were educators' familiarity with the oral public health field, and students' attitudes towards prevention. A higher score on preventive practice among the students was associated with better oral self-care habits and positive attitudes towards prevention. Characteristics of the profession and social status and security were the top-ranked that motivated students to study dentistry, and students mainly preferred to enter postgraduate courses and private practice after graduation. To increase the orientation of Iran's health care system towards prevention, and to cope with current concepts of prevention, corresponding changes should be made in the dental education system. The results of this study support the revision of the dental curriculum by placing more emphasis on prevention-related topics and by integrating prevention-related concepts into all disciplines. Additionally, practicing dentists and dental educators should be provided with opportunities to attend continuing education courses and to conduct seminars and congresses on various aspects of preventive dentistry at home as well as abroad.

Whose ETSIP? National and local ownership of Namibia's education and training sector improvement programme

Tämä työ tarkastelee kansallista ja paikallista omistajuutta Namibian opetussektorin kehittämisohjelmassa. Opetussektorin kehittämisohjelma ETSIP on 15-vuotinen sektoriohjelma vuosille 2005-2015 ja sen tavoitteena on edesauttaa Namibian kehittymistä tietoyhteiskunnaksi. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten kansallinen ja paikallinen omistajuus on toteutunut ETSIP prosessin aikana. Erityisesti pyritään selvittämään paikallistason opetussektorin virkamiesten näkemyksiä ETSIP prosessista, heidän roolistaan siinä ja siitä millaisia vaikuttamisen ja hallinnan mahdollisuuksia heillä on ollut prosessin aikana. Tutkimuksen lähtökohta on laadullinen ja lähestymistapa konstruktionistinen: tutkimus tarkastelee todellisuutta ihmisten kokemusten, näkemysten ja toiminnan kautta. Tutkimusaineisto koostuu haastatteluista, epävirallisista keskusteluista, lehtiartikkeleista ja ETSIP dokumenteista. Tutkimus osoittaa että kansallinen omistajuus on epämääräinen käsite sillä kansallisia toimijoita ja näkemyksiä on useita. Tutkimus vahvistaa Castel-Brancon huomion siitä, että omistajuutta on tarkasteltava kontekstissaan: muuttuvana ja kilpailtuna. ETSIPin rinnalle ollaan valmistelemassa uutta strategista ohjelmaa opetusministeriölle mikä saattaa muuttaa omistajuutta ETSIPiin. ETSIP dokumenttien omistajuusretoriikka myötäilee kansainvälisiä sitoumuksia avun vaikuttavuuden parantamiseksi mutta niistä puuttuu syvällisempi analyysi siitä, miten kansallinen ja paikallinen omistajuus toteutuisi käytännössä. Avunantajien näkemys omistajuudesta on suppea: omistajuus nähdään lähinnä sitoutumisena ennalta määrättyyn politiikkaohjelmaan. Haastatteluaineistosta nousee esiin Whitfieldin ja Frazerin jaottelu suppeista ja laajoista omistajuuskäsityksistä. Sitoutumista ETSIP ohjelmaan pidetään tärkeänä mutta riittämättömänä määritteenä omistajuudelle. Paikallisella tasolla sitoutuminen ETSIP ohjelman periaatteisiin ja tavoitteisiin on toteutunut melko hyvin mutta jos omistajuutta tarkastellaan laajemmin vaikutusvallan ja hallinnan käsitteiden kautta voidaan todeta että omistajuus on ollut heikkoa. Paikallisella tasolla ei ole ollut juurikaan vaikutusvaltaa ETSIP ohjelman sisältöön eikä mahdollisuutta hallita ohjelman toteutusta ja päättää siitä mitä hankkeita ohjelman kautta rahoitetaan. Tujanin demokraattisen omistajuuden käsite kuvaa tarvetta muuttaa ja laajentaa omistajuusajattelua huomioiden paikallisen tason paremmin. Tämä tutkimus viittaa siihen että omistajuuden toteutuminen paikallisella tasolla edellyttäisi institutionaalisen kulttuurin muutosta ja institutionaalisen legitimiteetin vahvistamista. Omistajuuden mahdollistamiseksi paikallisella tasolla tarvittaisiin poliittista johtajuutta, luottamusta, vastuullisuuden kulttuurin kehittämistä, tehokkaampaa tiedonjakoa, laajaa osallistumista, vuoropuhelua ja yhteistyötä. Ennen kaikkea tarvittaisiin paikallisen tason vaikutusvaltaa päätöksenteossa ja kontrollia resurssien käytöstä. Tälle muutokselle on selvä tarve ja tilaus.

Teachers' attitudes to and beliefs about web-based Collaborative Learning Environments in the context of an international implementation

"Fifty-six teachers, from four European countries, were interviewed to ascertain their attitudes to and beliefs about the Collaborative Learning Environments (CLEs) which were designed under the Innovative Technologies for Collaborative Learning Project. Their responses were analysed using categories based on a model from cultural-historical activity theory [Engestrom, Y. (1987). Learning by expanding.- An activity-theoretical approach to developmental research. Helsinki: Orienta-Konsultit; Engestrom, Y., Engestrom, R., & Suntio, A. (2002). Can a school community learn to master its own future? An activity-theoretical study of expansive learning among middle school teachers. In G. Wells & G. Claxton (Eds.), Learning for life in the 21st century. Oxford: Blackwell Publishers]. The teachers were positive about CLEs and their possible role in initiating pedagogical innovation and enhancing personal professional development. This positive perception held across cultures and national boundaries. Teachers were aware of the fact that demanding planning was needed for successful implementations of CLEs. However, the specific strategies through which the teachers can guide students' inquiries in CLEs and the assessment of new competencies that may characterize student performance in the CLEs were poorly represented in the teachers' reflections on CLEs. The attitudes and beliefs of the teachers from separate countries had many similarities, but there were also some clear differences, which are discussed in the article. (c) 2005 Elsevier Ltd. All rights reserved."