Varities of National Metonymy in Media Accounts of International Mergers and Acquisitions

International mergers and acquisitions (M&As) often invoke national identification and national cultural differences. We argue that metonymy is a central linguistic resource through which national cultural identities and differences are reproduced in media accounts of international M&As. In this paper, we focus on two revealing cases: the acquisition of American IBM Personal Computer Division (PCD) by the Chinese company Lenovo and the acquisition of American Anheuser-Busch (A-B) by the Belgian-Brazilian company InBev. First, we identify the forms, functions and frequencies of national metonymy in media accounts of these cases. We present a typology that classifies varieties of national metonymy in international M&As. Second, we demonstrate how these metonyms combine with metaphor to generate evocative imagery, engaging wit, and subversive irony. Our findings show that national metonymy contributes to the construction of emotive frames, stereotypes, ideological differences, and threats. Combinations of national metonymy with metaphor also provide powerful means to construct cultural differences. However, combinations of metonymy with wit and irony enable the play on meanings that overturns and resists national and cultural stereotypes. This is the first study to unpack the deployment of metonymy in accounts of international M&As. In doing so, it also opens up new avenues for research into international management and the analysis of tropes in management and organization.

Lapset, media ja symbolinen vuorovaikutus : Suomalaisten, englantilaisten ja saksalaisten lasten mediasuhteen tarkastelua

Tämän hetken mediaympäristölle on ominaista intensiivisyys ja jatkuva läsnäolo. Medialla on merkittävä rooli myös pienten lasten jokapäiväisessä elämässä, sillä he aloittavat median säännöllisen seuraamisen keskimäärin kolmen vuoden iässä. Mediasisällöt, mediavälineet ja mediaan liittyvät sosiaaliset suhteet muodostavatkin lapsille mediaympäristön, jossa lapset rakentavat identiteettejään, oppivat sosiaalista kanssakäymistä ja kehittävät näkemyksiään yhteiskunnasta ja kulttuurista. Tutkimuksessa on selvitetty 4-6-vuotiaitten suomalaisten, englantilaisten ja saksalaisten lasten audiovisuaalisen median tulkintaa ja median roolia heidän elämässään. Tutkimuksen tavoitteena on ollut syventää tutkimuksellista tietoa median sosiaalisesta ja kulttuurisesta merkityksestä pienten lasten elämässä ja sitä, miten he tulkitsevat mediasisältöä. Tutkimuksessa lasten mediasuhdetta on tarkasteltu välineellisenä, sosiaalisena, symbolisena ja kulttuurisena tulkintaympäristönä. Edellisten lisäksi tutkimuksessa on arvioitu harvemmin viestinnän tutkimuksessa käytetyn symbolisen interaktionismin teorian tarjoamia mahdollisuuksia lasten mediasuhteen tarkasteluun. Suomessa, Englannissa ja Saksassa kootun kansainvälisen aineiston pohjalta on tarkasteltu myös vertailuryhmien välillä olevia mediaan liittyviä kulttuurisia eroja. Eri vertailumaiden melko samankaltaisesta mediaympäristöstä huolimatta tutkimus antaa viitteitä mediatulkinnoissa olevista kulttuurisista eroista. Media mahdollistaa lapsen erilaistan taitojensa kehittymistä ja voi siten muodostaa heille sosiaalisia, symbolisia ja kulttuurisia resursseja, joilla on merkitystä lapsen kehittymisen kannalta. Lapsen ja median suhde on kaksisuuntainen vuorovaikutussuhde ja mediainformaation tulkinnassa ovat mukana lapsen aiemmat tiedolliset ja sosiaaliset kokemukset. Aktiivisessa mediatulkintasuhteessaan lapsi kehittää sanavarastoaan, havainnointiaan, ajatteluaan ja tunne-elämäänsä. Median käyttö sosiaalisena tapahtumana kehittää osaltaan lapsen sosiaalisia valmiuksia. Siten esimerkiksi perheen median käyttöön liittyvät säännöt ja ohjeet ohjaavat perheen sisäistä toimintaa ja määrittävät lapsen asemaa perheessä. Median sisällöt ja niihin liittyvät erilaiset oheistuotteet toimivat osaltaan lapsen kulttuuristen koodistojen ja luokittelujen muodostajana. Tutkimus osoittaa myös symbolisen interaktionismin teorian tarjoavan varsin poikkitieteellisen tutkimuksellisen viitekehyksen lapsia ja mediaa koskevalle tutkimukselle ja mahdollistaa lasten mediasuhteen tutkimisen ja ymmärtämisen useiden, erilaisten tekijöiden suhteena.

Making sense of a transnational merger: Media texts and the (re)construction of power relations

In this study of symbolic power relations in a transnational merger, we suggest that the popular media can provide a significant arena for (re)constructing national identities and power in this kind of dramatic industrial restructuring, and are an under-utilized source of empirical data in research studies. Focusing on the press coverage of a recent Swedish-Finnish merger, we specify and illustrate a particular feature of discursive (re)construction of asymmetric power relations; superior (Swedish) and inferior (Finnish) national identities, which, we argue, are embedded in the history of colonization and domination between the two nations. The findings of the present study lead us to suggest that a lens taken from post-colonial theory is particularly useful in understanding the wider symbolic power implications of international industrial restructuring.

News Media, Crime and Fear of Violence

Finland witnessed a surge in crime news reporting during the 1990s. At the same time, there was a significant rise in the levels of fear of crime reported by surveys. This research examines whether and how the two phenomena: news media and fear of violence were associated with each other. The dissertation consists of five sub-studies and a summary article. The first sub-study is a review of crime reporting trends in Finland, in which I have reviewed prior research and used existing Finnish datasets on media contents and crime news media exposure. The second study examines the association between crime media consumption and fear of crime when personal and vicarious victimization experiences have been held constant. Apart from analyzing the impact of crime news consumption on fear, media effects on general social trust are analyzed in the third sub-study. In the fourth sub-study I have analyzed the contents of the Finnish Poliisi-TV programme and compared the consistency of the picture of violent crime between official data sources and the programme. In the fifth and final sub-study, the victim narratives of Poliisi-TV s violence news contents have been analyzed. The research provides a series of results which are unprecedented in Finland. First, it observes that as in many other countries, the quantity of crime news supply has increased quite markedly in Finland. Second, it verifies that exposure to crime news is related to being worried about violent victimization and avoidance behaviour. Third, it documents that exposure to TV crime reality-programming is associated with reduced social trust among Finnish adolescents. Fourth, the analysis of Poliisi-TV shows that it transmits a distorted view of crime when contrasted with primary data sources on crime, but that this distortion is not as big as could be expected from international research findings and epochal theories of sociology. Fifth, the portrayals of violence victims in Poliisi-TV do not fit the traditional ideal types of victims that are usually seen to dominate crime media. The fact that the victims of violence in Poliisi-TV are ordinary people represents a wider development of the changing significance of the crime victim in Finland. The research concludes that although the media most likely did have an effect on the rising public fears in the 1990s, the mechanism was not as straight forward as has often been claimed. It is likely that there are other factors in the fear-media equation that are affecting both fear levels and crime reporting and that these factors are interactive in nature. Finally, the research calls for a re-orientation of media criminology and suggests more emphasis on the positive implications of crime in the media. Keywords: crime, media, fear of crime, violence, victimization, news