Women and their Agency in the Neo-Assyrian Empire

Tämä pro gradu-työ käsittelee naisten toimijuutta uusassyrialaisessa imperiumissa. Toisin sanoen työssä tutkitaan naisten vaikutusmahdollisuuksia assyrialaisessa, patriarkaalisessa yhteiskunnassa – aihe, johon ei aiemmin ole juurikaan kiinnitetty huomiota. Täydennän työssä assyriologista näkökantaa kulttuuritieteiden ja antropologian käsitteistöllä ja teorioilla. Työn teoreettinen viitekehys liittyy yksilön, yhteiskunnan ja vallan välisiin suhteisiin, jotka kohtaavat toimijuuden käsitteessä. Vaikka työssä esittelen toimijuuden käsitettä laajemminkin, päädyin aineiston asettamien rajoitusten takia määrittelemään toimijuuden seuraavasti: toimijoita ovat ne naiset, jotka toimivat aktiivisina subjekteina yhteiskunnassa. Näin määritellyt toimijat jaoin vielä kahteen ryhmään, eksplisiittisiin (explicit agents) ja implisiittisiin (implicit agents) toimijoihin. Ensimmäisen ryhmän jäsenet selkeästi toimivat teksteissä jollain tavalla, jälkimmäisen ryhmän jäsenten toimijuus on pääteltävä asiayhteydestä. Pro graduni perustuu laajan tekstiaineiston analyysiin. Jaan imperiumin toimijanaiset kolmeen laajaan ryhmään: palatsissa, temppelissä ja niiden ulkopuolella toimineisiin naisiin. Jokaisen näistä kolmesta ryhmästä jaan vielä useisiin alaryhmiin, useimmiten ammattinimikkeen tai arvonimen mukaan. Suurimmaksi ryhmäksi osoittautuivat palatsissa toimineet naiset. Heistä erityisen aktiivisia olivat šakintut, jotka hoitivat vastuullisia hallinnollisia tehtäviä palatseissa. Myös kuningatarten ja muiden kuninkaallisten naisten rooli toimijoina oli uusassyrialaisella kaudella merkittävä. Temppeleissä toimineista naisista merkittävin ryhmä toimijuuden kannalta olivat naispuoliset profeetat, jotka toimivat aktiivisissa rooleissa ainakin toimittaessaan jumalallisia sanomia. Palatsien ja temppelien ulkopuolelle jäi vain vähän naistoimijoita: omaksi selkeäksi ryhmäkseen erottuivat ainoastaan harimtut, prostituoidut. Lopuksi pohdin jokaisen ryhmän toimijuutta ensin taulukkomuodossa (taulukot 9, 10 ja 11) sitten lyhyessä analyysikappaleessa.

Medicines information sources and services for consumers : A special focus on the Internet and people with depression

The range of consumer health and medicines information sources has diversified along with the increased use of the Internet. This has led to a drive to develop medicines information services and to better incorporate the Internet and e-mail into routine practice in health care and in community pharmacies. To support the development of such services more information is needed about the use of online information by consumers, particularly of those who may be the most likely to use and to benefit from the new sources and modes of medicines communication. This study explored the role and utilization of the Internet-based medicines information and information services in the context of a wider network of information sources accessible to the public in Finland. The overall aim was to gather information to develop better and more accessible sources of information for consumers and services to better meet the needs of consumers. Special focus was on the needs and information behavior among people with depression and using antidepressant medicines. This study applied both qualitative and quantitative methods. Consumer medicines information needs and sources were identified by analyzing the utilization of the University Pharmacy operated national drug information call center (Study I) and surveying Finnish adults (n=2348) use of the different medicines information sources (Study II). The utilization of the Internet as a source of antidepressant information among people with depression was explored by focus group discussions among people with depression and with current or past use of the antidepressant(s) (n=29, Studies III & IV). Pharmacy response to the needs of consumers in term of providing e-mail counseling was assessed by conducting a virtual pseudo customer study among the Finnish community pharmacies (n=161, Study V). Physicians and pharmacists were the primary sources of medicines information. People with mental disorders were more frequent users of telephone- and Internet-based medicines information sources and patient information leaflets than people without mental disorders. These sources were used to complement rather than replace information provided face-to-face by health professionals. People with depression used the Internet to seek facts about antidepressants, to share experiences with peers, and for the curiosity. They described that the access to online drug information was empowering. Some people reported lacking the skills necessary to assess the quality of online information. E-mail medication counseling services provided by community pharmacies were rare and varied in quality. Study results suggest that rather than discouraging the use of the Internet, health professionals should direct patients to use accurate and reliable sources of online medicines information. Health care providers, including community pharmacies should also seek to develop new ways of communicating information about medicines with consumers. This study determined that people with depression and using antidepressants need services enabling interactive communication not only with health care professionals, but also with peers. Further research should be focused on developing medicines information service facilitating communication among different patient and consumer groups.